Vaatiiko Pietariin matkustaminen hulluna säätöä?

Ei.

Päätettyämme matkustaa Pietariin, luulin alkuun viisumien hakemisen, passin tarkastusten ja aakkosten välisen kielimuurin olevan hankalia haltuunotettavia. Myös myöhemmin juteltuani reissustamme huomasin monella muullakin olevan viisumisäädöstä ja ylipäänsä Pietarin matkailusta jotenkin vähän monimutkainen ennakkokäsitys. Vähän yllärinä tuli, ettei homma ollut yhtään konstikasta. Kaikki meni ihan tosi  sutjakkaasti ja myös paikan päällä oli helppo liikkua, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi.

Laitan muutamia käytännön neuvoja, jotka nyt ovat vain yhden reissun perusteella tekemiäni hajatelmia, joista itse ennen reissua kyselin muilta tai asioita, joita totesin reissussa. Jos joku vaikka suunnittelee matkaa Pietariin! (jota lämpimästi suosittelen!)

Viisumihomma

Monet matkatoimistot tarjoavat palvelunaan viisumin tilaamista. Nykyään viisumin voi tilata myös verkkopalveluna ja asiakirjat voi toimittaa joko postitse tai viedä matkatoimistoon. Turistiviisumin saamiseen menee 7-8 arkipäivää ja pikakäsittelynä (jolloin hinta on suurempi) viisumin saa 3-4 arkipäivässä.

Haimme viisumit matkatoimisto Rustravelilta, jolla on Helsingin lisäksi myös Tampereella toimisto.  Viisumimme maksoivat 70 euroa kappale ja Hipin vietyä tarvittavat matskut toimistoon, hän sai samalla tarkan päivämäärän, jolloin passit viisumeineen olisi haettavissa. Rustravelin toimistolla onnistui samalla myös viisumiin vaadittavan passikuvan otto.

Viisumia varten tarvitsee

– Passin. Passin tulee olla kuusi kuukautta voimassa viisumin päättymisen jälkeen. Passissa ei saa olla irronneita, tai auki revittyjä sivuja ja siinä on oltava vapaana yksi aukeama viisumia varten.

– Passikuvan. Passikuvan tulee olla enintään puoli vuotta vanha värillinen passikuva, joka on kokoa 3,5 x 4,5 cm

– Todistuksen voimassa olevasta matkavakuutuksesta. Todistuksen saa kätevästi vakuutusyhtiöltä esimerkiksi meilitse. Vakuutusyhtiöt osaavat kyllä lähettää todistuksen, jossa on kaikki tarvittavat tiedot, kun kertoo sen tulevan Venäjän viisumihakemukseen.

Matkatoimistojen lisäksi viisumia voi hakea myös Venäjän suurlähetystöstä, jonka sivuilla on selkeät ohjeet. Venäjän ulkoasiaministeriön löytyy myös tarkat ohjeet viisumihakemuksen täyttämiseen.

Junailusta

Helsingistä junamatka Pietariin kestää kolme ja puoli tuntia, Lahdesta matka kestää vajaat kolme tuntia. Me hyppäsimme junaan Vainikkalassa, joten junamatkamme rajan yli kesti vain puolitoista tuntia. Ehdimme juuri ja juuri syödä ravintolavaunussa herkulliset pelmenit ja oluet, kun olimmekin jo Pietarissa.

Junassa on passin ja viisumeiden tarkastus, jonka yhteydessä tarkastajat kysyvät esimerkiksi, kuinka monta laukkua matkustajalla on mukanaan ja kuinka paljon käteistä. Tarkastus oli ihan ystävällinen ja nopea.

Pietarissa junan saavuttua asemalle kaikki odottivat kuin lupaa poistua vaunusta, jolloin konnari tuli vaunumme ovelle iloisesti naurauen Nyt olemme Pietarissa! Tervetuloa vaan! Saatte ihan vapaasti poistua täältä junasta, ei täällä tarvitse mitään odotella! saaden koko vaunun nauramaan.

Huomio! Paluujunasta sen verran, että Pietarin Suomen asemalta Suomeen lähtevien junien raiteelle pääsee ikään kuin aseman ”sivuovesta” (aseman edestä katsottuna kulman takana vasemmalla seinustalla), jonka aulassa on erikseen passintarkastus ennen junaan nousua.

Meille tuli jopa vähän kiire paluujunaan odotteltuamme ensin juna-aseman ”tavallisessa aulassa” ja vasta tehdessämme lähtöä raiteille selvisi, että Suomen raiteelle tulee kiertää ulkokautta rakennuksen sivusta erikseen. Muuta kautta sinne ei pääse. Pääaulassa on info heti pääovista vasemmalla, josta kannattaa kysyä reittiä oikealle raiteelle, jos ei muuten heti löydä.

Mani mani mani

Ruplia voi vaihtaa pankeissa ja valuutanvaihtotoimistoissa sekä nostaa pankkiautomaateista. Pankiautomaatteja on runsaasti esimerkiksi pankkien sisätiloissa, metroasemilla, kauppakeskuksissa ja hotellimme aulassakin oli automaatti.

Kortilla voi maksaa useimmissa paikoissa, kaupoissa, ravintoloissa jne. Muistaakseni lähes kaikissa pienemmissäkin baareissa (lukuunottamatta ehkä yhtä sisäpihan luukkua) kävi kortti! Mutta käteistä tarvii esimerkiksi takseihin. Vaihdoimme Suomessa rahaa vähän ennakkoon.

Hintataso on halvempi kuin Suomessa!

Taksit

Käytimme takseja aika paljon. Yleensä hinta saattoi tippua noin 70 % ensimmäisestä ehdotuksesta, kun ”vähän” tinkasi. Hinta kannattaakin sopia kuskin kanssa ennen kyytiin nousemista. Välillä keskustelu lähti noin 1000 ruplasta ja päätyi noin 200-300 ruplaan. Tinkimiskeskusteluista huolimatta matkat sujuivat aina hyväntuulisissa merkeissä, pietarilaiset vaikuttivat vitsikkäiltä ja mukavilta tyypeiltä.

Kuljimme paljon kävellen, mutta välillä iltaisin tai öisin nappasimme taksin, jos sellainen sattui näköpiiriin ollessamme matkalla johonkin. Takseja oli keskustan alueella aika paljon näkyvissä. Ilmeisesti, jos heiluttelee, ihan tavallisetkin autoilijat pysähtyvät ottamaan kyytiin ja toimivat taksin tavoin. Tästä matkustustavasta kertoi muutamakin enemmän Venäjällä reissannut kaveri ja kuulemma sekin on ihan ok matkustustapa.

Aakkoset ja kielimuuri

Keskustassa kaikki kadunnimet on merkitty myös latinalaisilla aakkosilla, joten paikantaminen ja oikeiden katujen löytäminen oli suht helppoa.

Kaikissa ravintoloissa ja kaupoissa asiakaspalvelijat eivät puhuneet englantia, mutta yleensä joku henkilökunnasta osasi tulkata tai ruokalistoissa oli myös englanninkieliset tekstit tai kuvia. Paikallisista osa puhui hyvää englantia tai yleensä, jos kysyi isommalta porukalta, joku osasi. Joka tapauksessa kaikki ainakin yrittivät kovasti auttaa ja näyttää esimerkiksi kartalta etsimäämme katua tai ravintolaa, kaivoivat oman puhelimen taskustaan neuvoakseen reittejä.

Englannilla pärjää Pietarissa hyvin. Paikallisilta saimme myös hyviä suosituksia ravintoloista ja baareista.

Opas-kirja

Ennen reissua ostin Suomalaisen kirjakaupan ystävällisen myyjän suositteleman Otavan Pietari-oppaan, joka osoittautui todella hyväksi. Kirjassa kaupunki on jaettu selkeisiin alueisiin, joille jokaiselle on oma taitettava karttansa. Alue kerrallaan iso keskusta oli jotenkin helpommin hallittavissa kuin jättimäistä karttaa levitellessä. Kunkin alueen yhteyteen on merkattu erikseen vinkkejä, jotka löytyivät kartalta selkeiden koordinaattien avulla. (nähtävyyksiä, ravintoloita, kauppoja jne). Kirjassa on myös metroasemat merkattuna ja metrokartta (mutta kovin pienenä, se kannattaa tulostaa isompana mukaan!)

Opaskirjan kartat olivat meillä kovassa käytössä ja sen avulla myös paikalliset neuvoivat meitä kivoille kaduille.

Metrot

Metroilla on superkätevä siirtyä paikasta toiseen ja kristallikruunuilla koristellut marmoriset metroasemat jyrkkine liukuportaineen ovat muutenkin näkemisen arvoisia elämyksiä. Itseasiassa heti rautatieasemalta metro on nopein tapa (noin 10 min) siirtyä juna-asemalta keskustaan ja samalla voi ostaa vaikka 10- kerran metrokortit, jolla pärjää suunnilleen viikonlopun. Huomasimme metrojen lakkaavan kulkemasta iltaisin klo 00.00.

Siltahomma

Monet ”varoittelivat” ennen reissuamme Neva-joen ylittävistä isoista silloista, jotka öisin avataan joksikin aikaan, jolloin siltojen ei yli pääse (kappas vaan). Tämä ei kuitenkaan koskenut meitä, sillä hotellimme niin kuin kaikki muutkin kohteemme lukuun ottamatta Suomen junien rautatieasemaa olivat keskustan alueella tai siinä liepeillä. Kannattaa pyytää esimerkiksi hotellista siltojen aikataulut, jos aikoo huidella yömyöhään ja hotelli sijaitsee Vasilin saarelta.

Eremitaasiin jonon ohi

Ostimme (lukijani vinkkaamana, jee) Eremitaasiin liput ennakkoon netissä. Jättimäisessä talvipalatsissa sijaitseva taide- ja kulttuurihistorian museo on niin suuri ja loputon, että siellä kiertelyyn voisi helposti varata parikin päivää. Pääsimme kätevästi jonon ohi niin sanotusti sivuovesta suoraan sisälle ennakkoon netistä ostamillamme lipuilla (ostin täältä). Myös sivuovella oli iso aula, neuvonta, kahvio ja narikka. Mutta ei jonoa! Perfect!

Tässäpä näitä ensimmäisen reissuni perusteella havaitseminiani peruspertti käytännön tipsejä, joista meille oli hyötyä tai jotka ennakkoon mietityttivät uuteen kaupunkiin mennessä. Reissussamme meni kaikki aika mutkattomasti ja matkamme oli muutenkin todella onnistunut. Pietari on ihana ja meillä oli todella hauskaa!

Sain lukijoilta ja kavereilta paljon hyviä vinkkejä, kiitos paljon kaikille! Siksi ajattelinkin laittaa hyvän tiedon kiertämään!

Kirjoitan vielä erikseen postauksen, jossa on hyviä ravintoloita, alueita, live-musamestoja ja kivoja baareja! Niitähän riitti! Söimme ja juhlimme joka päivä hyvin!

Kommenttiosioon voivat kokeneemmat Pietarin reissailijat myös mielellään lisäillä omia mahdollisia pro-neuvoja! Saattavat tulla myös itselleni tarpeeseen, sillä suunnittelen jo seuraavaa matkaa.

Lue lisää Pietarin reissustamme:

Vähän ryöstetty, mutta onnellinen – From Saint Petersburg with love