Maanantaina retkotin henkisesti raskaan Lundia-reissun (olkkarin hyllysuunnitelmat edistyvät..) jälkeen pahaa aavistamattomana sohvalla, kun oveen koputettiin määrätietoisesti. Kuka jää ovellemme koputtelemaan astelematta sisälle tai huhuilematta avonaisesta ovesta? Hämmentävää käytöstä. Hippi, naapurit ja perus kansanvaellus pihassa, mutta silti joku haluaa kammeta raskaana olevan huilaajan ovelle. No mitä helvettiä kuka siellä nyt taas…onko se ovi muka lukossa..?
YLLÄTYYS!
Pihan remonttityömaalla pyörikin putkien ja soran yli kiivennyt iso muijaparvi, joka nappasi minut mukaansa naapurin muijan puolelle vauvajuhliini. Pistämällä puolet alakerrastamme remonttiin olin tietämättäni hankaloittanut juonikkaiden ystävieni juhlasuunnitelmia ja yllärikekkerit oli siirretty puskan toiselle puolelle ihanaan naapuritaloon.
Täyden pöllämystyneisyyyteni hellitettyä nautin ihanien ystävieni seurasta, kuohuvasta, muijien herkullisista kokkailuista sekä jättimäisestä lahjakasasta, josta ei puuttunut söpöjä vauvanvaatteita, realistisia verkkoalkkareita, kaljaa, tutteja tai muutakaan lohdullista tai lohdutonta.
Tulevaa tyyppiä kokoontui juhlimaan iso joukko rakkaita ihmisiä, joita olen elämäni sivupoluilta sulkenut sydämeeni ala-asteelta, yläasteen röökipuun takaa, ensimmäisestä kesäduunistani, lukiosta, baarireissujen jatkoilta, opiskeluajoilta, työkuvioista, Hipin kaveriporukasta, naapurin pihasta..Kuka mistäkin kolosta mukaan lähtenyt, laadusta en ole tinkinyt (no, toki muutama horaakkeli voisi vähän petrata…). Osaa näin liian pitkästä aikaa, toisten tapaamisesta ei ollut kulunut tuntiakaan.
Liikutun ajatellessani juuri tämän sakin punovan juonia pääni ja mahani menoksi sekä miettiessäni, millainen joukko tulevaa pienokaista odottaa. Ei meillä ole mitään hätää.
Herkuttelujen ja lahjojen availun lisäksi juhlien ohjelmassa oli vauvan synttäriveikkaus ja valokuvatehtävä: sain nipun vauvavalokuvia, joista keskinkertaisella menestyksellä tunnistin ystäviäni. Sekä tietysti kuulumisia, parhaita juoruja ja synnytyskeskusteluja, joiden seurauksena kukaan ei halua enää synnyttää vauvoja tai maistaa erään panimokaksikon tehtailemaa Kuin neitsyt Nekalassa nimistä -kiljua –kotiviiniä.
Parhaat juhlat ja muijat. KIITOS kaikille paikalla ja mukana hengessä olleille! <3 Kauhalla on minulle kaadettu!
Ihanaa torstaita kaikille!
Kuvista kiitos Ilanalle, viestinnän moniottelijalle!
Muita babyshower-postauksia blogissa:
Niin kiva tunnelma! Mukava kun viitsit jakaa näitä mainioita hetkiä meidän kanssa! Mainioiden juttujen lisäksi myös mainio musamaku – tämä on niin hyvä levy alusta loppuun. Oon koittanut soittaa sitä mun tyttärelle aina ajoittain saatesanoin, että tää on sit niinku hyvää musaa, mutta toistaiseksi lastenhuoneessa soi kyllä ihan muut levyt, ne lastenlaulujen parhaat.
Tästä tuli niin hyvä mieli. Sun ystävistä, juhlista, kuvista välittyvästä ilosta.
Omien ihmisten kanssa on ihmisen hyvä olla.
Olen vieläkin niin fiiliksissäni näistä juhlista, että teki mieli jakaa koko maailmalle 😀
Ja joo, toi on niin hyvä levy, kokonaan. Just juteltiin, että kun saadaan olkkariin hylly ja siihen levarit, niin kuunnellaan tuo vinyyli läpi heti ekana iltana. Niin hyvä!
Niin tuli, itsellenikin ja ihana kuulla, että myös muille! <3