Jo muutamat pikkujoulut jo takana ja ainakin parit vasta edessä. Vielä mahdollisuuksia pukea uusi kultainen mekko päälle ja olla jouluinen ja huikentelevainen. (niin..jos en söisi ja joisi kaikissa juhlissa niin antaumuksella, että vaikutelmani kultaisesta misukasta alkaa muistuttamaan Sally Spectraa. Ei Sallyssa mitään vikaa ole, mutta kultainen sallyys vaatisi vähän pokkaa. )
Viikonloppuna vietimme mammaryhmämme pikkujouluja ilman lapsia. Ohjelmassa oli herkullinen pikkujouluillallinen, kuohuvaa, punaista, valkoista, lappua otsassa, taikatemppuja, älykästä keskustelua ja paljon nauramista. Ihana ilta Armonkalliolla, josta oli näkymä öisen Tampereen yli.
Pikkujouluihin tarjoiluvinkkinä jaan näistä juhlista kaverini pöytään tuomien pinkkien ruisnappien ohjeen:
Täyte: (määriä en sattuneesta syystä muista, mutta pistäkää oman maun mukaan)
kermaviiliä
wasabia
kuutioituja etikkapunajuuria
kuutioitua silliä
Sekoita ainekset ja levitä ruisnapeille.
Söin pinkkejä nappeja lautasellisen. Hyvää oli ja niin oli kaikkien muidenkin kokkailut. Itsehän saavuin juhliin totuttuun tapaan jättimäisen popkornikassin ja viinin kera.
Viime viikolla vietimme myös muskarin pikkujouluja rytmikkäissä tunnelmissa. Erityisesti tip-tap-biisi oli pojan ehdoton suosikki, koska sormien heristely (eli vimmainen SOO SOO SOO) on hänen tämän hetkistä mielipuuhaansa. Muskarin juhlassa mukana oli myös mummu ja toiseksi parasta oli joulupipari ja mehu.
Nyt vielä muutamat juhlat edessä. Seuraavat pikkujoulut ovat Tampereella uudessa ravintolassa, Bistro Le Potissa, josta on varattu raglette-fondue-huone. Kultainen mekko et Le Pot? Mademoiselle Raglette et Fondue ou Spectra? Magnifique!
Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.