Tietoa mainostajalle ›
  • Koti
  • Sneak peek uudelle terassillemme

    Huh huh! Terkkuja vaan kesäkeitaalta! Ihan pakko jo vähän fiilistellä pihamme uutta terassia -jopa kesähuonetta- joka alkaa olla jo takaseinässä kasvavia viherköynnöksiä vaille valmis. Noh -kaikki aikanaan ja kerron myöhemmin vielä vaihe vaiheelta noin kolme vuotta kestäneestä terdeprokkiksesta, mutta nyt jo pakko vähän fiilistellä uutta suosikki chillailupaikkaamme!

    Alkuunhan vastustin minkäänlaisen kiinteän katoksen rakentamista puutarhaamme, mutta viime vuonna grillatessani neljättätoista kertaa vesisateessa ja kyyryillessämme joka ilta vakkarijengillämme kylmillä portailla pihan ainoassa minikatoksessa…aloin taipua ajatukseen isommasta terassista, jopa osittain lasitetusta terassista, jolla voisi istua iltaa vielä syysmyrskyissäkin. Toki taipumiseeni tarvittiin noin neljä vuotta ja ainakin neljä pikkumukia jägermeisteria, mutta tänä iltana laittaessani lyhtyjä kauniin kesähuoneemme kattoon, olin aika iloisella tuulella.

    Viime keväänä bongasimme naapurin muijan kanssa ihan sattumalta Terassitehtaan liukuovia Nekalan Rauta-Otran Pihapäivillä ja niihin tykästyttyämme alkoi melko hidas suunnittelu, jossa jahkasimme lasitettujen seinien määrää, tolppien korkeutta, pation materiaaleja ja ja ja… Ketterän tamperelaisen Terassitehtaan kanssa lopulta myös toteutimme aika ison osan koko projektista ja olihan siinä kaikenlaista kattoremonttia appiukon kanssa, naapuriporukan maalaustalkoita ja mitäs kaikkea sohvan änkemistä autoon..

    Aika monta reissua teimme naapurin muijan kanssa Nekalan Rauta-Otraan hankkimaan terassisohvaa, maalia, kattohuopia, ruuveja, kukkia ja vaikka mitä. Viimeksi tänään pyöräilin Otraan ostamaan haaveilemani boho-lyhdyt, joiden alle aijon tänä iltana istua odottamaan iltahämärää (ja hyttysiä!) ja fiilistellä joka puolella pursuavia omenapuun kukkia, tuoksuvia sireeneitä, herkkää kirsikkapuutamme, nupulla olevaa kreisiä alppiruusua ja ihan vaan uskomatonta kesää, joka tuli puskista.

    Niin ihanaa! Ja ihana terassikin, uskomaton vaaleanpunainen keidas, joka on täydellinen lepuutuspaikka ja oikeastaan ainoa varjo Nekalan kuumimmassa pihassa.

    Hyvää kannatti odottaa neljä vuotta, nyt jo kutina, että tulen viettämään aika hauskoja ja tunnelmallisia iltoja rakkaiden ihmisten kanssa tämän kiinteän kattorakenteen alla. Palaan rakennusvaiheisiin vielä tarkemmin, nyt pakko ottaa lasi punkkua ja mennä ulos sohvalle retkottamaan.

    Mikä ihana kesäyö.

    Hauskaa viikonloppua kaikille!

    Share
  • Asikaine
  • Sipulitomua ja pinot noir, josta pidin noin kymmenen minuuttia

    Achtung! Ihanat Riesling & Spätburgunger -Viikot ovat meneillään vielä tämän viikon lauantaihin asti. Viime viikolla kävimme Tampere Food Club -porukoiden kanssa maistelemassa teemaviikoilla mukana olevien ravintoloiden viinejä ja annoksia, olipahan taas elämyksellinen ravintolakierros. Tuli syötyä voikukkia, maitohorsmaa, mustatorvilientä ja kaiken huipuksi löysin jopa pinot noirin, josta pidin noin kymmenen minuutin ajan. (Kunnes kuohuva ja ovela Blanc de Noir vaihtoi luonnettaan ja pino noirin maku alkoi puskea läpi! Yyyh!)

    Tampereen lisäksi moniin muihinkin kaupunkeihin toukokuussa levittäytyvä tapahtuma tarjoaa rieslingin ja spätburgunderin ympärille rakennettuja keväisiä erikoismenuita huolella valittujen viinien kera. Monet ravintolat ovat hankkineet toukokuulle harvinaisia viinejä oman maahantuontinsa kautta ja menuissa on panostettu viinien kanssa mätsääviin makuelämyksiin.

    Kipparin Morsian -Minkan ja Sivumaku-blogin Janin kanssa kävimme maistelukierroksellamme Tampereen Berthassa, Henriksissä, Ravintola C:ssä sekä ihastuttavassa Champagne Bar Santéssa, jossa ravintoloitsija Tuula Tikkanen järkkäsi meille hauskan sektien sokkotastingin!

    Santéssa maistelimme tosiaan saksalaisia kuohareita Tikkasen mainiolla opastuksella. Jännästi viineistä saa enemmän irti ja osaa etsiä uusia makuja ammattitaitoisen esittelijän avulla! Suosittelen pistäytymään Santéssa maistelemassa muutaman lasillisen kuohareihin perehtyneen ravintoloitsijan suosituksia kuunnellen. Tyylikäs Santé on muutenkin kiva paikka pistäytyä nauttimaan laatukuplivista.

    Ravinteli Berthassa sommelier Matti Kuukkanen-Fager pisti jälleen (Janin sanoin) aivan ranttaliksi viinijuttuja kertoessaan. Aloitimme illan Berthan omatuonti-shampanjalla, jonka jälkeen nautimme raikkaita J.B Beckerin rieslingejä. Maistuvien rieslingien jälkeen siirryimme omaan kompastuskiveeni, eli pinot noireihin. Kyllä en lämmennyt kumpaankaan maistamaani tälläkään kerralla, toinen oli jopa Mattia hullumpi viini, joka aiheutti koko seurueessamme hilpeyttä. Juuri tälläisten makuelämysten kanssa suosittelen mielenkiintoista, uudella tavalla makuhermoja herätteleviä tasting-kierroksia, joita Riesling-Viikkojen ohjelma on pullollaan.

    Berthassa saimme maistaa myös kahdeksan viikkoa raakakypsytettyä hevosenpaistia vihreän tomaatin ja pikkelöidyn voikukan kera. Oli herkkua! Tykkään Berthan meiningistä muutenkin paljon, laadukasta ruokaa, mutta rento tunnelma ja palvelu. Suosittelen poikkeamaan.

    Ravintola C:ssä lasimme täytettiin jälleen pinot noirilla ja joko aloin jo tottua konstikkaaseen makuun tai C:n viini sattui muuten vaan olemaan enemmän makuuni, se nimittäin oli ihan siedettävää -pöydässämme istuneiden pinot noir -harrastajien mielestä (tai jopa puoliammattilaisten mielestä) erittäin hyvää!

    Mutta ah C:n ruoat! Alkuun söimme talon näkkileipää keltasinappikreemillä, sulkavan mädillä, kuivatulla ravulla sekä maahumalan lehdillä ja kukilla. Sen jälkeen maistoimme omenasiirapilla glaseerattua Viskilän tilan kukonpoikaa, maitohorsmaa ja sipulinvarsikreemiä. Vaikka ravintoloitsija Ilkka Isotalo ei ollutkaan paikan päällä kestitsemässä meitä, oli Ilkka annoksissa vahvasti läsnä. Ilkka oli keittiön alkutervehdyksessä ja maahumalassa. Ilkka oli pikkelöidyn siemenkodan muodossa säilötyssä saksankirvelissä. Ilkka leijui kuivatusta sipulinvarresta tehtynä tomuna annoksiemme reunoilla. C oli jälleen elämyksellinen, kuten aina!

    Päätimme kupliva kierroksemme Henriksissä, jossa käyn lounaalla lähes joka viikko. Vaikka tunsinkin itseni vähän petturiksi ollessani kantaravintolassamme ilman Tomppaa ja Ramia, oli ihan mukavaa olla Henriksissä välillä ilta-aikaan liikenteessä. Etenkin nauttimassa saksalaisen kolmen ruokalajin illallisen ja maistelemassa ihania rieslingejä.

    Alkuruoka oli yksi lemppareistani, silkkistä parsakeittoa ja haukea (satun rakastamaan Henriksin parsakeittoja). Pääruoaksi söimme hiillostettua siikaa varhaisperunoilla, korvasienillä ja mustatorviliemellä. Nam, mustatorviliemi oli uskomatonta!

    Henriksin illallisen kruunasivat rapea ja raikas jogurttimousse, mansikat ja raparperisorbetti.

    Riesling & Spätburgunder -Viikoilla on mukana monta hyvää ravintolaa, jotka ovat hienosti satsanneet viinien ja ruokien hienovaraiseen liittoon! Suosittelen tsekkailemaan Viiniviikkojen sivuja ja käymään vaikka muutamassakin paikassa maistelemassa, vertailemassa, fiilistelemässä ja kuulemassa oivaltavat esittelyt tämän vuoden teemaviikoille valikoituneista helmistä,

    vielä tämä viikko aikaa! Hopi hop!

    Lue lisää fiiliksiä ja herkullisia kuvia hauskalta kierrokseltamme myös Sivumaku-blogin kirjoituksessa ja Kipparin morsiamen blogissa! Kiitos kaikille ravintoloille sekä mahtavalle seurueelle elämyksellisestä kesäillasta!

    Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!

     

    Share