Tietoa mainostajalle ›
  • Asikaine
  • Sipulitomua ja pinot noir, josta pidin noin kymmenen minuuttia

    Achtung! Ihanat Riesling & Spätburgunger -Viikot ovat meneillään vielä tämän viikon lauantaihin asti. Viime viikolla kävimme Tampere Food Club -porukoiden kanssa maistelemassa teemaviikoilla mukana olevien ravintoloiden viinejä ja annoksia, olipahan taas elämyksellinen ravintolakierros. Tuli syötyä voikukkia, maitohorsmaa, mustatorvilientä ja kaiken huipuksi löysin jopa pinot noirin, josta pidin noin kymmenen minuutin ajan. (Kunnes kuohuva ja ovela Blanc de Noir vaihtoi luonnettaan ja pino noirin maku alkoi puskea läpi! Yyyh!)

    Tampereen lisäksi moniin muihinkin kaupunkeihin toukokuussa levittäytyvä tapahtuma tarjoaa rieslingin ja spätburgunderin ympärille rakennettuja keväisiä erikoismenuita huolella valittujen viinien kera. Monet ravintolat ovat hankkineet toukokuulle harvinaisia viinejä oman maahantuontinsa kautta ja menuissa on panostettu viinien kanssa mätsääviin makuelämyksiin.

    Kipparin Morsian -Minkan ja Sivumaku-blogin Janin kanssa kävimme maistelukierroksellamme Tampereen Berthassa, Henriksissä, Ravintola C:ssä sekä ihastuttavassa Champagne Bar Santéssa, jossa ravintoloitsija Tuula Tikkanen järkkäsi meille hauskan sektien sokkotastingin!

    Santéssa maistelimme tosiaan saksalaisia kuohareita Tikkasen mainiolla opastuksella. Jännästi viineistä saa enemmän irti ja osaa etsiä uusia makuja ammattitaitoisen esittelijän avulla! Suosittelen pistäytymään Santéssa maistelemassa muutaman lasillisen kuohareihin perehtyneen ravintoloitsijan suosituksia kuunnellen. Tyylikäs Santé on muutenkin kiva paikka pistäytyä nauttimaan laatukuplivista.

    Ravinteli Berthassa sommelier Matti Kuukkanen-Fager pisti jälleen (Janin sanoin) aivan ranttaliksi viinijuttuja kertoessaan. Aloitimme illan Berthan omatuonti-shampanjalla, jonka jälkeen nautimme raikkaita J.B Beckerin rieslingejä. Maistuvien rieslingien jälkeen siirryimme omaan kompastuskiveeni, eli pinot noireihin. Kyllä en lämmennyt kumpaankaan maistamaani tälläkään kerralla, toinen oli jopa Mattia hullumpi viini, joka aiheutti koko seurueessamme hilpeyttä. Juuri tälläisten makuelämysten kanssa suosittelen mielenkiintoista, uudella tavalla makuhermoja herätteleviä tasting-kierroksia, joita Riesling-Viikkojen ohjelma on pullollaan.

    Berthassa saimme maistaa myös kahdeksan viikkoa raakakypsytettyä hevosenpaistia vihreän tomaatin ja pikkelöidyn voikukan kera. Oli herkkua! Tykkään Berthan meiningistä muutenkin paljon, laadukasta ruokaa, mutta rento tunnelma ja palvelu. Suosittelen poikkeamaan.

    Ravintola C:ssä lasimme täytettiin jälleen pinot noirilla ja joko aloin jo tottua konstikkaaseen makuun tai C:n viini sattui muuten vaan olemaan enemmän makuuni, se nimittäin oli ihan siedettävää -pöydässämme istuneiden pinot noir -harrastajien mielestä (tai jopa puoliammattilaisten mielestä) erittäin hyvää!

    Mutta ah C:n ruoat! Alkuun söimme talon näkkileipää keltasinappikreemillä, sulkavan mädillä, kuivatulla ravulla sekä maahumalan lehdillä ja kukilla. Sen jälkeen maistoimme omenasiirapilla glaseerattua Viskilän tilan kukonpoikaa, maitohorsmaa ja sipulinvarsikreemiä. Vaikka ravintoloitsija Ilkka Isotalo ei ollutkaan paikan päällä kestitsemässä meitä, oli Ilkka annoksissa vahvasti läsnä. Ilkka oli keittiön alkutervehdyksessä ja maahumalassa. Ilkka oli pikkelöidyn siemenkodan muodossa säilötyssä saksankirvelissä. Ilkka leijui kuivatusta sipulinvarresta tehtynä tomuna annoksiemme reunoilla. C oli jälleen elämyksellinen, kuten aina!

    Päätimme kupliva kierroksemme Henriksissä, jossa käyn lounaalla lähes joka viikko. Vaikka tunsinkin itseni vähän petturiksi ollessani kantaravintolassamme ilman Tomppaa ja Ramia, oli ihan mukavaa olla Henriksissä välillä ilta-aikaan liikenteessä. Etenkin nauttimassa saksalaisen kolmen ruokalajin illallisen ja maistelemassa ihania rieslingejä.

    Alkuruoka oli yksi lemppareistani, silkkistä parsakeittoa ja haukea (satun rakastamaan Henriksin parsakeittoja). Pääruoaksi söimme hiillostettua siikaa varhaisperunoilla, korvasienillä ja mustatorviliemellä. Nam, mustatorviliemi oli uskomatonta!

    Henriksin illallisen kruunasivat rapea ja raikas jogurttimousse, mansikat ja raparperisorbetti.

    Riesling & Spätburgunder -Viikoilla on mukana monta hyvää ravintolaa, jotka ovat hienosti satsanneet viinien ja ruokien hienovaraiseen liittoon! Suosittelen tsekkailemaan Viiniviikkojen sivuja ja käymään vaikka muutamassakin paikassa maistelemassa, vertailemassa, fiilistelemässä ja kuulemassa oivaltavat esittelyt tämän vuoden teemaviikoille valikoituneista helmistä,

    vielä tämä viikko aikaa! Hopi hop!

    Lue lisää fiiliksiä ja herkullisia kuvia hauskalta kierrokseltamme myös Sivumaku-blogin kirjoituksessa ja Kipparin morsiamen blogissa! Kiitos kaikille ravintoloille sekä mahtavalle seurueelle elämyksellisestä kesäillasta!

    Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!

     

    Share
  • Asikaine
  • Podcast-hommia hei!

    Facebookissa olenkin jo ehtinyt mainostamaan, mutta nyt vihdoin sunnuntai-illan ratoksi jaan ilouutiset täälläkin! Olen kevään ajan ollut vakiovieraana Mamma rimpuilee -blogin Lauran omassa podcast-sarjassa! Podcastin ensimmäiset jaksot käsittelevät enemmän tai vähemmän lapsiperhe-elämään ja vanhemmuuteen liittyviä aiheita sekä vähän muitakin, kuten esimerkiksi suhtautumistamme yllätyskyläilijöihin. Kausi on nyt puolessa välissä, joten Suplasta löytyy jo kuusi valmista jaksoa ja joka keskiviikko putkahtaa eetteriin uusi pätkä.

    Jokaista jaksoa teemoittaa aina Lauran blogipostaus, joka kuullaan aina jakson alussa. Monologin jälkeen minä(!!!) sekä ihan mainio hesalainen räppäri ja kahden lapsen isä, Jukka Lariola, keskustelemme Lauran kanssa kyseisestä aiheesta. Tai vähän sen vierestä.

    Podcastin tekeminen on ollut hauskaa hommaa, olin tosi iloinen Lauran pyydettyä minua omaan juttuunsa vakkarikeskustelijaksi! Samalla myös haaveeni omasta podcastista on vahvistunut, mutta en ole saanut vielä aikaiseksi mitään. Nykyisin kovasti vakuutellaan, kuinka unelmista pitää puhua ääneen, niin ne toteutuvat. Mutta se on ihan paskaa, se ei pidä paikkaansa! Oikeasti unelmien eteen pitää tehdä jotain, yleensä vieläpä jotain melko vaivalloista, jopa käydä mukavuusalueen ulkopuolella. On pakko kävellä keittiöön, jos ihan oikeasti haluaa sipsejä. Meillä kaikilla on rajoitteita. Tänäänkin olen ihan Beetlejuicena hokenut neljä kertaa haluavani päästä suihkuun, pari kertaa olen jopa ihan huutanut MUTTA MUN ON PAKKO JOSSAIN VÄLISSÄ PÄÄSTÄ SUIHKUUN.

    En ole edelleenkään päässyt suihkuun. Niinpä! Ihan turha sitten kuolinvuoteella valittaa likaisia hiuksia, silloin on tunnetusti myöhäistä katua tekemättä jättämiään asioita!

    Harkitsen jälleen aurinkopuuterin laittamista tukkaani, vaikka tiedän, ettei ennen eräitä julkkareita hädissäni keksimä ”kikka” toimi. Josta tulikin mieleeni, että yhdessä Suplaan jo tulleista jaksoista kerron yrityksistä saada likaisista hiuksista hetkessä puhtaat (sisältää myös ystäväni neuvoman toimivan vinkin!)

    Nyt kuultavissa olevissa jaksoissa on teemoja, kuten yllätysvieraat, metatyöt, päiväkoti, elämä ennen ja jälkeen lapsien jne! Tällä viikolla mainio triiomme sai koko kauden purkkiin, luvassa on vielä puolet, eli viisi jaksoa! Jee! Muistuttelen uusista jaksoista aina ainakin blogini FB-ryhmässä, kannattaa klikkautua sinne. Ehkä myös välillä nostelen jaksoja myös tänne blogiin!

    Tästä voi klikkautua Suplaan jo julkaistujen jaksojen ääreen. Jaksoja voi kuunnella, missä järjestyksessä haluaa, juttu ei etene kronologisesti.

    Käykää kuuntelemassa, toivottavasti tykkäätte! Tuhat kiitosta vielä Lauralle ja Jukalle ihan huippuhauskasta prokkiksesta!

    Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille!

    Share