Kaupallinen yhteistyö: Jouluradio
Lapsena ihmettelin suomalaisille rakkaimpien joululaulujen synkkää paatosta, jäätyviä varpusia ja vankilan vaiennutta vaikerrusta. Kirkon kovilla penkeillä tuli toppatakissa kuuma, aika kävi pitkäksi. Joka toisen aikuisen silmäkulmassa kiiluva kyynel ihmetytti. Nyt hiljaa, älkää vängertäkö siinä! Joulun ilosanoma indeed. Suut tukkoon, nyt mennään parinkymmenen asteen pakkasessa haudoille!
Matkustettuamme joulun jälkeen Floridaan haukoin henkeäni ihastellessani palmuihin kiedottuja värivaloja, jotka välkkyivät duurivoittoisen joulumusiikin tahdissa. Helkkyvät jingle bellsit soivat ilmastoidun taksin radiossa ja lelukaupoissa lahjat käärittiin kimaltaviin lahjapapereihin, joiden iloisesta välkkeestä olisi 80-luvun Suomessa saatu aivohalvaus tai ne olisi kielletty joulurauhan rikkomiseen vedoten. Joka puolella kuului ..and the chrismas time is here!
Tunsin uskomatonta petturuutta! Saatanan Suomi! Mikä on mennyt pieleen, jos joulu todellakin voisi helkkyä iloista rallatusta ja valoa kuin henkiinherännyt Disneylandi. Isä vieressäni jauhoi suomalaisen joulun olevan ainoa oikea joulu ja merry merry –kilkatuksen olevan typerää jenkkipaskaa. Kato nyt näitä, palmussa koristeet, eihän se ole edes kuusi! Eikä täällä ole luntakaan!
Jep, ei ole joulu eikä mikään, jos ei ole Pohjolan hankea, johon varpunen voi jäätyä.
Lukion ekalla liityin koulumme kuoroon naapurin muijan kehoituksesta. Joo, joo. Nym mennään sinne kuoroharjotuksiin, se kuoro kuulemma matkustelee joka vuosi, niin päästään sitten kaikille ulkomaan reissuille! Niinpä minä sijoitun kuoron alttokakkosiin laulaen välillä myös baritonia poikien rivissä naapurin muijan hoitaessa osuutensa herkempien sopraanojen rivissä. Ennen kevään kuoromatkoja oli edessä kuoron jokavuotinen joulukonsertti Tampereen tuomiokirkossa, jota edelsi tietysti joululaulujen harjoitusleiri ja useammat laulureenit kirkossa. Edelleen laulan oman ääneni stemmat kuunnellessani joululauluja.
Ylväs tuomikirkko näytti aamupäivien harkoissa erilaiselta, kuten alttarilla asetelmaansa hakevat kuorolaisetkin omissa vaatteissaan (itsehän olin teininä todella tyylikäs, moni muistaa sen varmasti!). Kirkon kapeat penkkirivit pursuilivat reppuja, toppatakkeja, nuottipapereita, eväspurkkeja ja vesipulloja. Joku saapui myöhässä keskikäytävää pitkin ja toinen karkasi tupakalle kertomaan Pulsen vaahtobileistä. Minä esittelin naapurin muijalle nokialaiseeni piipannutta tekstiviestiä, jossa silloinen ihastukseni sanoo haluavansa tulla illalla kuuntelemaan konserttiamme. Hei katto, mitä se laitto! Mää tekstaan sille, ettei todellakaan tuu, iha sairaan noloo! (näyttäytyminen taitavana kuorotyttönä olisi saattanut romuttaa käsityksen kiehtovasta moneen eri suuntaan räkivästä ja siideriä lipittävästä henkilöstä). Laitan, et se voi ehkä tulla hakee mut tän jälkee!
Illalla eväspurkit ja nuotit oli kerätty kirkon etupenkeistä, seisoimme siistissä asetelmassa kuoropaidat päällä alttarikaaren edessä ja kaikissa kirkon kyntteliköissä lepatti kymmeniä kynttilöitä. Tuomiokirkko kajahti Maa on niin kaunis, kirkas luojan taivas ja isäni heilutti parven ensimmäisestä penkistä käsi suorana, kuten oli aina tehnyt kaikissa koulun juhlissa, vaikka olin kymmenen vuoden ajan kieltänyt näkyvästi heiluttelemasta yleisöistä. Ihana on sielujen toiviotie. Jos joku meinasi unohtaa stemmansa, ympärillä olevat lauloivat kovempaa kannatellen koko ryhmän pysymään oikeassa äänessä.
Perheemme jouluillallisilla soi kauneimmat joululaulut, marketeissa tonttu-ukot säestävät kiireissään vilistävien asiakkaiden jouluostoksia ja jouluviikolla telkkarista tulee toinen toistaan tunnelmallisempia joulukonsertteja. Päiväkodin joulujuhlassa liikutuin kyyneliin pienten enkelten ja tonttujen laulaessa perinteisiä lauluja ja duunissa saan marraskuusta asti kuunnella varpuset ja Sylviat heviversioina. Lasten kanssa leipoessa kuuntelemme ja rallattelemme iloisempia joululauluja, harjoittelemme pukille aattona laulettavaa kappaletta ja auton ratissa liikutun kyyneliin kuullessani kaikista riipaisevimmat vanhat joululaulut.
Vihaamistani hankipaatoksista on yllättäen tullut itselleni ehkä kaikista rakkaimpia lauluja, joiden sävelet hiljaa kuljettavat kiireisen elämän alla pyöriviin merkittäviin muistoihin. Lauluihin on lohdullista painautua muistamaan kaivattuja aikoja ja rakkaita. Tuttujen sävelten tuomana rintaan joutuu joulu, jossa riemunhelkkeiden ja välkkeiden lomassa on aikaa myös hiljentyä ja muistella. Lapsuuden joulun iloista jännitystä, hauskoja kuoroaikoja, nokialaiseeni tekstaillutta kuumisjäbää sekä erityisesti kaikkia rakkaita, jotka eivät enää ole luonamme.
Iloisen joulutunnelman lisäksi joululaulut antavat voimallaan paikan myös surulle ja kaipaukselle, joka tällä hetkellä tuntuu enemmän kuuluvan jouluni taikaan kuin värivaloin koristeltu vahtitorni Miami beachillä. Eikä siinä, ehkäpä joskus haluan esitellä aurikoisenkin joulun lapsilleni, voinhan kuunnella Sylvian joululaulua myös korvalappustereoilla samalla, kun kääriydyn sikiöasennossa rantahiekkaan ikävöimään lapsuuteni jouluja ja mutisen värikkäiden palmujen olevan typerää jenkkipaskaa.
Perinteinen Jouluradio on toimiva joulutunnelmantuoja, joka soi keittiömme radiossa koko joulukuun ajan johdatellen kohti odotettua aattoa ja tärkeitä muistoja, luoden samalla uusia muistoja ja perinteitä. Jouluradiossa soi sopivassa suhteessa kaikenlaisia joululauluja, uusia ja vanhoja, suomalaisia ja ulkomaalaisia. (Kunkin alueen taajuudet näkee täältä)
Jouluradion kanavaperheen kategorisoitujen nettiradioiden (Klassinen joulu, Lasten jouluradio, Indiejoulu, Jazzjoulu, Happy Holidays!, Julradion, RnB Christmas, Rouhea joulu) säestyksellä voi joulutunnelman virittää juuri mielensä mukaiseksi -vaikka muistelemaan lapsuuden iloista Miamin reissua tai esimerkiksi klikata taustamusaksi tunnelmallisiin pikkujouluihin tai aamun leipomishetkiin! Tai vaikka ruotsinkieliseksi, mikä on aina piristävää! Kannattaa tsekata!
Ensi viikonloppuna ajattelin suunnata Tampereen Tuomikirkkoon kuuntelemaan vanhan koulukuoroni perinteistä joulukonserttia. Itken varmaan silmät päästäni samalla, kun sähisen kovilla penkeillä venkoileville lapsilleni Shh! Nyt hiljaa, älkää vängertäkö siinä. No äiti itkee, ku nytton joulu ja äiti on niin ilone! Kuunnelkaa ny, kuinka kaunista, kuinka surullista.
No avaa takki, jos on kuuma! Tää kestää viä tunnin. Eikö ookki kaunista?
Voi kun isä heiluttaisi parvelta.
Ihanaa ja herkkää toista adventtia ja joulunodotusta kaikille! Ja tästä klikkaa joulutunnelmaan!
Lue myös:
Joulutunnelma kotiin yhdellä napin painalluksella
Voisin sanoa kaupallisen yhteistyön olevan onnistunut, kun nauran ja itken sitä lukiessani. Kiitos tästä.
Kaunista joulunaikaa Sinulle ja koko perheellesi!
Ihan samat sanat!
Voi kiitos, ihana kuulla, että tykkäsitte tästä <3 <3
Ihanaa joulua sinne myös!!
❤️
<3
Saa**li, kun panet vanhan ihmisen itkemään maanantaipäivänä, vaikka juuri eilen kirosin marketissa, että varmasti ostaisin enemmän ja viihtyisin kauemmin, jos ei koko ajan soitettaisi niitä helkkarin joululauluja siellä. Ja että eikö voisi olla vaikka 2 tuntia hiljaista kauppa-aikaa joka päivä, olisi niin myyntivaltti että.
Vilkutuksia täältä lohdutukseksi ja koeta kestää pienten häilämistä penkissä, ne on niin ohikiitäviä hetkiä kuitenkin. Ottakaa rusinoita mukaan.
Haha, sun pitää mennä sellaset hiljaisuuskuulokkeet päässä ostoksille ;D
Ihana kuulla, että tekstit liikutti ja hei, rusinat on parhaita! Niillä meni eilen juuri sählyturnauksen seuraaminen ihan nappiin <3
Ihanaa joulua sinne!!
Jostain syystä tuli kans tippa linssiin. Ite en oikeestaan täällä muslimimaailmassa tajua että joulu on jo ovella:)
Ihanaa joulun aikaa teille ja Sinin perheelle:)
Ihanaa joulun aikaa sinne myös <3