• Asikaine
  • Ihoni hehkun salaisuus ja meikkini kulmakivet (+ALEKOODI Biodellylle!)

    Kaupallinen yhteistyö: Biodelly

    No niin! Studioluudan palattua vihdoin reissuiltaan kotiin, voin kotitaloushaasteiden sijaan keskittyä jälleen olennaisiin asioihin. Eli MEIKKEIHIN! Jes jes jee! Toiveiden mukaisesti esittelen vihdoin vähän luottomeikkejäni sekä hyviä tuotteita, joilla saa naamaan ihanaa hehkua, vaikka olisi sielu kuinka synkkänä. Säihkyvät meikit sopivat hyvin myös pikkujoulumenoihin ja alekoodinkin sain seuraajilleni!

    Meikin pohjana olen jo pitkään käyttänyt Nui Cosmeticsin meikkivoidetta. (Kuvassa kasvoilla vain meikkivoide). Yleensä tasoitan vähän kasvojen kirjavuutta ja punoitusta sekä peitän esimerkiksi nenänpielistä ja poskista rosoa tai tummentumia silmien alta. Sopivan nestemäinen Nuin voide peittää tarpeeksi, mutta ilme jää kevyeksi. Tykkään pitää ihon lookin suht luonnollisena.

    Berliiniläisen Nui Cosmeticsin meikkivoide on ihan hittituote -jos joku muistelee aikoja, jolloin oli vähän hankala löytää luonnonkosmetiikan valikoimista laadukkaasti levittyvää ja sopivan peittävää meikkivoidetta, niin voi samalla muistella aikaa, jolloin huulet purtiin punaisiksi ja mitä muita vinkkejä keskiajan Cosmopolitaneissa jaettiin. Nuin meikkivoide on täydellinen, juuri sopivan öljymäinen ja todella helposti levittyvä.

    Poskipunana olen jo pitkään käyttänyt Nuin kätevää multistickiä (sävynä Karamere). Helppo ja nopsa päivittäinen poskipuna, joka jää vähän tukevammin kiinni kuin puuterimainen blush ja, jolla saa vähän kuulaan, kauniin pinnan tuoden kasvoille eloa ja lämpöä.

    Mattainen multistick toimii vähän voidemaiseen tapaan: punan voi painella stickillä suoraan poskipäihin, jonka jälkeen punaa voi vähän levittää ja häivyttää. Itselläni on ehkä aina vähän liikaa poskipunaa, mutta SE ON MUN JUTTU! Laittakaa te sen verran, kuin haluatte.

    Ja lisää ihania meikkejä, joiden kanssa saattaa helposti lähteä lapasesta. Punan jälkeen lisään yleensä aina vähän hehkua (kuvassa laitettu) ja siitä minulta eniten kyselläänkin! Käytän muutamiakin kikkoja saadakseni ihoni näyttämään eloisalta, vaikka sydämessäni olisi ihan mattamusta mökötysmeininki.

    Näppärästi levittyvä Nuin korostusvoide on ihan paras tuote tuomaan valoa ja eloa kasvoille! Voidemaista shimmeriä voi helposti levittää sormenpäällä vaikka poskipäille, amorinkaarelle, nenään ja kulmien alle -korkeille kohdille, joita haluaa korostaa.

    Etenkin talvella kasvojeni ihon ollessa vähän tunkkainen ja karhea sekä mennessä helposti nukkaiseksi, Nuin korostusvoiteella saa väsähtäneille kasvoille kuulautta ja raikasta hohdetta, joka nappaa kasvoille valoa korostaen parhaita piirteitä sekä muuta meikkiä, kuten poskipunaa (!!).

    Nuin korostusvoiteissa on kaksi eri sävyä: viileä Hukarere on omiaan tuomaan valoa esimerkiksi katseeseen (kun laittaa silmänurkkiin ja silmäkulmiin) tai amorinkaareen ja nenän varteen. Hukarere on turvallinen sävy käyttää, se on läpinäkyvä ja viileän sävyinen. Pronssisen sävyistä Piaria taas olen etenkin kesäisin käyttänyt aika rohkeastikin tuomaan eteeristä hohdetta pisamaiseen naamaani, näytän sen seurauksena välillä joltain pronssipatsaalta.

    Nuin hehkuvoiteet ovat ihan lemppareitani!

    Nuin korostusvoiteen lisäksi käytän aika usein myös Lily Lolon ihanaa Sclupt and Glow -settiä. Paletti sisältää aurinkopuuterin sekä shampanjan värisen hohdepuuterin, jonka avulla on myös helppo tuoda kasvoille valoa ja heleyttä.

    Tummempaa varjostusväriä voi levittää kohtiin, joita haluaa varjostaa (esim poskien lommoja) ja hohdepuuteria levitän puolestaan kasvojen korkeimmille kohdille, kuten kulmakarvojen alapuolelle ja nenään, ehkä vähän poskipäiden päälle. Hempeästi kimalteleva mineraalimeikki levittyy tasaisesti ja jättää kauniin pinnan.

    Ripsivärinä suosin Avrilin hittiripsareita, joissa hinta ja laatusuhde on todella kohdillaan. Tavallinen Organic black erottelee ja pidentää. Avrilin Volumella saa vielä vähän enemmän lisätehoa. Mielestäni molemmilla Avrilin ripsiväreillä saa todella näyttävät ripset. Näissä kuvissa on Volumea.

    Avrilin ripsareissa on ihanan iso harja ja ripsari pysyy yleensä tosi hyvänä koko päivän, eikä varise tai leviä helposti. Ainoa miinus omasta mielestäni on, että Avrilin räpsyripsarit on aika tiukassa, eli pois pesemiseen kannattaa varata hyvä puhdistustuote.

    No niin, näistä kulmakivistä muodostuu yleensä siis perusmeikkini, jos arkena kaunistaudun. Tässä lisättynä vielä huulipuna, joka tällä kertaa on Lily Lolon Birthday Suit, kivan heleä ja kevyt puna, joka on sopivan voidemainen pakkashuulille. Kulmissa käytän Benecosin kulmakynää.

    Aika pitkään olen vetänyt samalla perus kaavalla, välillä vähän kiireisempänä ja välillä vähän enemmän säihkyen, mutta siinäpä luottotuotteeni, joilta on yleensä nassussani, jos olen meikannut.

    Ja koska elämme pikkujoulujen parasta aikaa, seuraa vielä muutama vinkki, joilla yleensä nopsaan taion perus päivämeikistä juhla- tai vaikka pikkujoulumeikin. Menomeikkiin laitan yleensä kaikkea vähän voimakkaammin: lisää hehkua, toisen kerroksen ripsaria ja neljännen kerroksen poskipunaa(!!). Lisäksi teen usein vahvat rajaukset, laitan luomiväriä ja valitsen fiiliksen mukaan ehkä näyttävämmän huulipunan.

    Tällä hetkellä 60-luku ja kaikenlaiset Adele-ratkaisut kiinnostelee niin vaatteissa kuin myös silmärajauksissa. Nuin uusi rajauskynä on huippu!

    Yleensä en kykene piirtämään kahta samanlaista viivaa ainakaan ihan ekalla yrittämällä, mutta Nuin rajauskynän koostumus on jännän kiinteä ja helppo käyttää. Kynässa on tussimainen siveltimen muotoinen kärki, joka tekee aika tarkkaa nestemäistä rajaa.

    Kuivuttuaan Nuin eyelineria voi vaikka jännästi rullata pois, se irtoaa, eikä niinkään leviä. Vaikka kynä on nestemäinen, rajaus kuivuu nopsaan kiinteäksi pitäen muotonsa. Sivellinkärjellä on aika helppo saada säntilliset rajaukset, vaikka ei olisikaan ihan Adele nestemäisten rajauskynien kanssa.

    Ja sitten vaan hillumaan ja säihkymään!

    ALEKOODI: Nyt alekoodilla Asikaine saa -15% Biodellyn verkkokaupasta. Ihanien meikkien lisäksi voi samalla vaikka hankkia myös hyviä lahjoja pukinkonttiin. Koodia voi käyttää vain kerran ja se on voimassa tämän vuoden loppuun asti.

    Biodellyn verkkokauppaan pääsee TÄSTÄ.

    Säihkyvää viikonalkua kaikille!

    Share
  • Asikaine
  • Kotityömarttyyrin tunnustukset

    Hipin oltua kolmatta päivää äänityksissä alkoi uusavuttomuuteni jälleen kulminoitua tyhjään jääkaappiin, ihan väärään paahtoleipään, kylmään kämppään ja pikaruoka-aterioihin. Vaikka jo kolmantena päivänä olin ihan Columbona tullut johtopäätökseen, että jääkaappiin ilmestyvä ruoka pitää ilmeisesti ostaa jostain (Mitä helvettiä!?) ja yrittänyt herättää sisäistä kotiäitiäni kuolleista valmistaakseni lasten kanssa jotain kivaa illallista..

    Niin SILTI lauantai-iltana löysin itseni naapurin äijän ja kuuden nälästä sekoilevan pojan kanssa Kotipizzan jonosta, jossa tilitin naapurilleni, kuinka en oikein osannut ostaa kaupasta mitään tai keksinyt taaskaan järkeviä ruokia. Itseasiassa naapurin äijä oli ensin ehdottanut porukalla nakkien ja ranskalaisten valmistamista, jonka olin tuumannut kestävän liian kauan. Näillä on jo ihan liian nälkä, mites se kotipizza, mennäänkö sinne? Ku ei viitti mennä Heseen, kun eilen oltiin.

    Onneksi Hippi oli kuitenkin ennen lähtöään valmistanut kaappiin ison vuoan härkislasagnea, jota saatoimme lämmittää lounaaksi. Kaikkina päivinä. Lopulta yrittäessäni miettiä, koska olisin viimeksi kokannut perheelleni niin sanotusti ihan tavallisen aterian, pyöri päässäni iso okapallo vienon tuulenvireen ja vihellyksen saattelemana. Ruoanlaitto on vähän vahingossa liukunut Hipin harteille…kokonaan. Ehkä koska homma käy pitkätukalta kätevämmin tai ehkä hän on arkisin päässyt aikaisemmin kotiin. Tosin mieleeni ei myöskään juolahtanut yhtäkään kertaa, kun olisin itse kokannut edes viikonloppuisin tai perjantaisin, jolloin olen vapaalla lasten kanssa.

    Huomasin myös, etten ole oikeastaan yhtään perillä jääkaappimme sisällöstä, mitä nyt välillä vilkuilen hyllyjä ja valitan lihaa olevan liikaa. Tänkin siis vois korvata ruoissa vaikka härkiksellä. Mutta neiti ei itse ole hyvä ja korvaa mitään millään, vaan odottaa valmiissa pöydässä koko perheelle maistuvia käteviä kasvisruokia ja jos ei tarjoilu pelaa, poistuu hän naapurin kanssa Kotipizzaan.

    Ruokakaupassa haahuillessani aloin myös ymmärtää Hipin ainaisen mussutuksen satunnaisista kauppakasseistani, joissa ei kuulemma ole mitään. En tiedä, mitä ostaa, koska ei ole rutiineja tai tietoa, mitä kaikkiin hertsinpertterin ruokiin tulee tai mitä kaapissa jo on. Jos joskus joudun käymään kaupassa, poukkoilen kärrien kanssa osastolta toiselle ja lappaan kyytiin lähinnä nelivuotiaan ehdottelemia, mielestäni ihan fiksuilta vaikuttavia asioita, kuten muroja, appelsiinejä, mustikoita, vadelmia ja juustoa, joista Hippi kommentoi kotona Ihan hyvä, mutta et taaskaan ostanut oikein mitään ruokaa ja lähtee itse kauppaan.

    Ratkoessani neljättä päivää yksin koko perheen ruoka- ja kauppahaasteita ja huomatessani taas miettiväni esimerkiksi Wanhaan Tappiin karkaamista, alkaa jo vähän nolottaa. Esimerkiksi jatkuva valitukseni, kuinka MINUN PITÄÄ AINA KAIKKI HOITAA sekä vuosia kestänyt jatkokertomukseni Lattialla olevien likaisen vaatteiden matka puhtaiksi viikatuiksi vaatteiksi kaappiin. Että ei tapahdu taikakaluilla, vaan sankariäiti on jälleen uurastanut. Lajitellut ja viikannut! Ja pesuaine -sekään ei tule tyhjästä! Ja jaadijaadijaadijaa..

    Vaikka itseasiassa pyykkipokaalini ei sekään kiillä ihan tahrattomana. Juuri viime viikolla Hippi jäi taas kiinni pyykinpesusta kutistettuaan vahingossa Sidosteen lempipiponi!! Siitäkin hirveä huuto. Miksi merinovillainen vakiopipani oli edes pitänyt laittaa koneeseen, ei sitä pitänyt pestä!! Musta pipo oli kuulemma kai vahingossa lojunut jossain pyykkien lähellä lattialla ja ajautunut lasten vaatteiden mukana pesuun! No olisit vittu kattonu silmällä. Katto, mitä sää laitat sinne koneeseen! Kaimmää saan jättää mun pipan, mihin mää haluun ilman pelkoo siitä, että se pilataan!!! AAAARGHHHH! Jep, kutistunut pipo oli ihan saatanan kireällä. Ei kuulemma uutta.

    Jännästi jo neljässä päivässä on ehtinyt vähän nähdä asioiden toista puolta jopa sen verran tarkasti, että pitää ehkä vielä siirtää tulevan teokseni Kotityömarttyyrin Elämä ja teot julkaisupäivää.

    Ja aika innoissani odotan iltaa, jolloin perheensä uusavuttomuuden armoille hylännyt pitkätukka vihdoin saapuu kotiin! Sillä aikaa voinkin googlettaa jopa ihan omia ruokavinkkejäni tai perunaohjeitani ja yrittää heittää vaikka kalapuikkoja paistinpannulle. I can do this shiit! Onneksi ainakin esikoinen on perinyt isältään keittotaidot ja noheva koululainen osaa varmaan näyttää, miten perunat keitettiinkään.

    Ja toki muutenkin ollut ikävä. En näköjään myöskään osaa enää nukkua yksin. Kaikenlaisia avuttomuuksia ja uusia näkökulmia ilmoilla siis.

    Ihanaa sunnuntaita kaikille!

    Lue myös:

    While you were sleeping

    Reality check

    Ihan pari hommaa pyykkivuorolta ja Karvisen Simon muovikassi

    Metatyömarttyyrin muistelmat

    Share