Hipin nimipäivän kunniaksi ostin sankarille lahjaksi Cashin kirjan ja häippäsin naapurin muijien kanssa Nekalan Wanhaan Tappiin iltapalalle. Ahkerimmat sakista olivat käyneet jumpassa ennen illallista. Itse missasin jumpan venyneen työpäivän takia, mutta paikkasin tilannetta pyöräilemällä lumisohjossa etenemisvauhtini ollen suoraan verrattavissa spinningiin.
Wanha Tappi ei koskaan petä herkuissa tai seurassa. Tilasimme salatteja, punajuuripaistosta, valkosipulileipiä, marinoituja oliiveja ja bisseä. Illan visa oli juuri päättynyt ja baarissa oli leppoinen tunnelma, jota siivitti ilahduttava soundtrack: Run D.M.C, Cypress Hill, Rasmus (eka levy!), The Fugees..
Herkutellessamme kävimme läpi viikon tärkeimpiä aiheita. Perjantaisia parturisuunnitelmia, matkasuunnitelmia, naapurin makuuhuoneen oven tulevaa sijaintia (hyvin eriäviä mielipiteitä asiasta), stand up -hommiani, huonosti sujunutta palaveria, haikaraa, talvipyöräilyä, Room Escapea, uutta saunailtaa, viinialennuksia, sänkyjakoja sekä tulevaa käsityöiltaamme. No sää voit kutoa niitä sun neliöjuttuja niin me ommellaan sullekin sit ne haaremihousut. Osaako joku kääntää pöytäliinan? Ehkä mää voisin ottaa sen projektiks mukaan. No nähään kaikki sit sun luona, ku sulla on se saumuri.
Kaksi hulluinta on hommanneet kangaspuut naapurin kellariin. Osa pyöritteli silmiään, mutta tulee vielä olemaan itsetehdyistä räsymatoista kateellisia.
Liukastelimme takaisin kotikadulle. Pimeä tammikuu on kohta taitettu, eikä sen synkkyys ole ottanut valtaa vielä kertaakaan.
Kangaspuut – jes ja wau! Kutominen (käsityöt yleensäkin) on parasta! Nekalan muijilla on kadehdittava meininki. ❤️
Siis nyt mun on päästävä tonne Tappiin! Vuosia on pitänyt mennä (niin monta vuotta kun se ny tollasenaan on ollu olemassa), mutta oon jänistänyt, kun se kuitenkin näyttää vähän räkälältä ja kesäsinkin istuu kaiken maailman kemistiä terassilla. Vaikka pitkin Aamulehtiä on kehuttu, kuinka siellä istuu lapset ja pukumiehet lounastamassa… Nyt rohkaisen mieleni! 😀
On kyllä kivaa, vaikka mää oon kyllä heikoin lenkki tuossa käsityöporukassa, muut tekee hienoja juttuja 😀 Mutta ehkä mä saan pöytäliinan saumat käännettyä, kun noi muut tekee kaikki neliöitä, koreja, mattoja ja muita luomuksia..
Todellakin suosittelen Tappia lämpimästi kaikille! Mekin käydään siellä usein koko perhe syömässä, eikä kyllä ikinä ole tullut kemistejä vastaan. Ruoka ja palvelu on tosi hyvää ja remontin jälkeen ravintola on sisältä tosi siisti, hieno ja viihtyisä!
Älä anna sen rosoisen ulkokuoren hämätä! 🙂 Rohkeesti poikkeamaan!!