Kaksi viivaa kaksi vuotta sitten

Tasan kaksi vuotta sitten kehoitin Hippiä ystävällisesti lähtemään bändireeneistään, jotta ehtisi poiketa apteekissa ennen puolta yötä. Nyt lähdet heti sieltä helvetti pissaan housuun saan sydärin vauhtiaaa helvettii! (= täysin normaali puhelu bändireeneihin, kuultu sata kertaa aikaisemminkin.) Parin viikon lomamatkan jälkeen olin löytänyt Suomeen unohtamani kalenterin, josta turhaan etsiskelin tuttuja rukseja. Väsymykseni olin laittanut reissaamisen ja kuumuuden piikkiin. Pahoinvoinnin lentokentällä laitoin liian aikaisen aamun ja matkustamisen piikkiin. Nyt piikki alkoi olla täynnä ja apteekin sulkemisaika lähestyi.

Vaikka olin jo minuutin odottamisen jälkeen tajunnut (jollain sairaalla luonnon hoitamalla tavalla) olevani pettynyt mahdollisesta negatiivisesta tuloksesta, löivät kaksi viivaa raskaustestissä meitä täysin puulla päähän ja kusitikulla silmään. O-ou. Hippi naureskeli(!!?) typertyneenä sohvalla ja sanoi minuutin välein:

Jaa. Jaa jaa. Ei ei..Jaa. Jaa jaa. Noni.

Minä: ei voi olla totta, siis ei voi olla totta, siis ei voi olla totta, ei ei ei voi olla..

Hippi: jaa jaa, oho jaa jaa. 

Minä: ei voi olla siis ei tää voi eihän tää nyt tälläin

Syvällinen keskustelumme päättyi soittoon (nykyiselle) naapurin muijalle keskellä yötä voiko olla totta siis ei voi olla voiko olla? VOI! Kesken puhelun tarkistin välillä, ettei Hippi ole karannut. Siellä se oli jaa jaa. jaa a jaa. ei jaa jaa jaa. Tallessa. Tuntui kuin olisin pitänyt neliön mallista sohvatyynyä paidan alla väittäen olevani raskaana. Alkuun tilanteen tuntuminen täysin absurdilta, antoi aikaa kasvaa ajatukseen elävästä olennosta mahassani (,joka todella _on_ absurdia ja scifiä). Muistaakseni tajusimme kuitenkin heti olla pöllämystyneen iloisia. Miten meillä kävi näin onnellinen mäihä nyt jo?  Toisaalta olin jo huolissani: Mitä olin reissussa syönyt ja juonut? Lähinnä myrkkyä ja listeriaa. Olin myös nukkunut _mahallani_ , blondannut tukkani ja laskenut vesiliukumäessä.

Halusimme pitää raskauden salaisuutena kolmen ensimmäisen kuun ajan. Teimme peitejuonia:

Muuttuneet elintapani ja ruokavalio: 

Hippi söi blinikutsuilla lautaseltani mädit, lohet, juustot ja kulautti minunkin viinilasin illan emännän hakiessa kaapista lisää juomaa. Kuljin juhliin taksilla, join juomani tuopista. Otin bissen käteen, jos tarjottiin antaen sen seuraavassa käänteessä Hipille. Tipaton tammikuu, lääkekuuri, aamulla töitä. Mitä näitä nyt on, olivat kaikki tapauksessani sama kuin olisin kävellyt maha pystyssä selkää pidellen äitiysmekko päällä. Olen huono valehtelemään ja selittelemään tekemisiäni. 

Hipin sisko huomasi Columbona alkoholittoman kuohuviinini arvaten heti kaiken. Finnish Metal Expo koitui kohtalokseni, kun työkaveri huomasi minun heittävän jallukahvit roskikseen.

Mielialavaihtelut ja itkukohtaukset:

Täysin normaalia.

Jokapäiväinen oksentelu:

Etkö voisi sanoa häissä, että sulla on darra? – En kehtaa esittää meneväni ystävien tärkeimpään päivään niin heikossa hapessa! No uskottavampaa se olisi, kuin että sie oisit raskaana.. Töissä oli välillä ruokamyrkytys, välillä piti käydä pikaisesti ulkona, milloin oli muka mennyt myöhään. Oksentaessani elokuvateatterin edessä törmäsin vanhaan ystävään. Ai hei moi, joo hirveen hyvää kuuluu. Popkornia vähän tuli syötyä..

Töissä syksyllä häämöttävä äitiysloma:

Joo, syksylle on tulossa yksi _vähän_ isompi projekti, ei voi sinne enää muuta buukata. En voi kertoa vielä, ei ole julkista. Nolompaa oli perua jo elokuulle sovittuja duuneja. Tässä tuli pari muuttujaa..

IMG_0493.jpg

Ensimmäisen ultran jälkeen, kerroimme lähipiirillemme. Viikko sen jälkeen törmäsin kaverin kaverin kanadalaiseen tyttöystävään: Hey, congratulations! Wow! Baby!  Tiesin, ettei hän tarkoittanut Babyllä minua.

Ja niin se oli virallista. 

 

Kaksi vuotta! Jaa jaa.

Share

22 kommenttia

  1. Emmi Nuorgam kirjoitti: Vastaa

    Mää sanoin ”voi vittu”, mies sanoi ”jaa” ja sit mentiin tupakalle. Vasta jälkikäteen tajusin, et ehkä sen röökin olis voinut jättää vetämättä. Sama toistui toisen kohdalla, mutta silloin ei maistunut edes tupakka.

  2. Emmi Nuorgam kirjoitti: Vastaa

    Niin mullakin näkyi. Kai se ”odota 8 minuuttia ennen testin katsomista” on vaan joku raskaustestifirmojen vitsi, jolla saadaan hiukan pitkitettyä ihmisten piinaa. 😀

  3. hiluvitkutin kirjoitti: Vastaa

    *huokaus* voikun vois itse kokea samanmoisen perjantain jo tänään. 😛

  4. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Toivon, että niin kävisi! Sinulle <3  ja kaikille toiveikkaille!!

  5. Saikku kirjoitti: Vastaa

    Sitä kahden viiva hetkeä ei kyllä koskaan unohda!

  6. hiluvitkutin kirjoitti: Vastaa

    Kiitos. <3 Pitänee alkaa miettimään kaiken maailman hifistelyjä, kun ei näy vain noin onnekkaasti hupsistakeikkaa tapahtuvan. 😀

  7. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Voi että! En tiedä, kuinka kauan olette odotelleet ja yritän olla kuulostamatta ärsyttävältä, mutta kai sitä pitäisi alkuun yrittää olla stressaamatta asiasta, jos se auttaisi : / helpommin sanottu kuin tehty, tiedän. (Ja tiedän: tämä ei todellakaan päde kaikkiin tilanteisiin, enkä tiedä, onko teillä jo vaikka mitä taustalla, mutta toivon hupsistakeikkaan käyvän teille pian.)

    <3

  8. hiluvitkutin kirjoitti: Vastaa

    Ei meillä kauan olla yritetty, tai ees pahemmin asiasta stressattu, mutta vois tyyliin metsästellä ne omat tärppipäivänsä parina kuukautena, jotta tietäis ees että milloin tapahtuu varmaksi. 😛 Ja juu tuo ”älä stressaa” neuvo voi joskus olla ärsyttävin asia koskaan.

  9. LauraEm. kirjoitti: Vastaa

    Toi on toi ”jaa” kyllä hyvin tilanteeseen soveltuva sana! Soitin miehelle töihin, ”mää tein sen testin.” ”Aha. Jaa.” ”Se oli positiivinen”. ”… jaa. Jaaaaa. Aha. …. … …. ………. Jaa. Jaa?” ”Nii. Että nii.” ”Jaa.”

  10. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    😀 !! JAA!

  11. hiluvitkutin kirjoitti: Vastaa

    Meillä esitettiin juuri vaatimus että meillä ei sitten sanota jaa. 😀

  12. Aysha kirjoitti: Vastaa

    Mun mies sano mulle ”Congratulations” kun näytin kusitikkua..(ei siis puhu suomea) Mut häh? Congratulations? Noin sanotaan kun ostat uuden auton tai saat ylioppilaslakin. 

  13. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    😀

    No, mutta onnitteli teitä kuitenkin 🙂 

  14. PeikkoÄiti kirjoitti: Vastaa

    Tuo jaa taitaa aika yleinen olla. Meil tais tosi esikoisen kohal olla Joo-o.. just.. jaaha, joo-o…

  15. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Tuollainen rauhallinen päivittely taitaa olla yleinen tapa reagoina tälläisiin pikku-uutisiin…

    🙂

  16. Aysha kirjoitti: Vastaa

    Heh, niin olihan se kumminkin ihan positiivinen reaktio, vaikka virallisuus yllättikin 🙂

  17. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    😀

    Joo, munkin piti vetästä hyvästiksi vielä punkut ja kaikki, mutta oli jo niin huono olo, ettei pystynyt. 

  18. annakarin kirjoitti: Vastaa

    Hahah, ihana. 😀 Ja miten se onkin aina se: ”ei voi olla, ei voi olla, siis miten tämä nyt, eihän tämä voi olla?” Kun jumalauta kyllä se nyt vaan voi, jos on seksiä harrastettu. Niin saattaa tulla vauvva, oho!

    Meillä kävi niin, että mä tein testin, mutta oltiin sovittu, että tulos katsotaan yhdessä kunhan tulen vessasta (koska siinähän menee kuitenkin vähintään se minuutti tai pari, että se edes näkyy…). No, ne viivat oli siinä kyllä ehkä viidessä sekunnissa ja mä menin sanomaan miehelle nähtyäni ne viivat: ”älä kato sitä, ÄLÄ KATO SITÄ!” Ei ois kuulemma tarvinnut katsoa – aavisti jotenkin mun reaktiosta jo viivojen lukumäärän. 🙂

  19. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Nyt kun sanoit, niin muistan, että meilläkin ne viivat tais näkyä ihan heti molemmat. Ei tarvinu kauan odotella. 🙂

  20. LauraEm. kirjoitti: Vastaa

    Mä laskin ekan testin käsistäni ja käännyin pois heti, enkä ehtinyt näkeen kuinka nopeesti viiva tuli. Muutaman minuutin jälkeen oli kirkkaanpunanen viiva, ja tehtyäni toisen testin (koska epäilen ekan olevan viallinen) katoin että tuleeko siihenkin kaks viivaa. Tuli, noin neljässä sekunnissa. Mä en tiedä vaikuttaako viivojen ilmestymisnopeuteen se kuinka pitkällä raskaus on (itellä tossa vaiheessa viikkoja yli 7), vai pelkästään värin vahvuuteen?

  21. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Niin, en muuten tiedä tuosta, vaikuttaako se ”pituus” niiden viivojen vahvuuteen, mutta olen kuullut, että aamulla tulos näkyisi selvemmin kuin illalla. (jos siis on epäilyksiä, joko se näkyy, jos on..)

    Itse en olisi jännityksissäni enää nukkumaan, kun olin jo muista merkeistä jännityksen aikaiseksi saanut..

  22. annakarin kirjoitti: Vastaa

    Mä uskon, että vaikuttaa se, miten pitkällä raskaus on. Tällä toisella kun tein testin, niin ei näkynyt mitään pitkään aikaan ja sitten parin minuutin päästä sellainen ihan-ihan himmeä viiva. Ja viikkoja pari vähemmän kuin mitä edellisellä kerralla oli ollut.

Vastaa

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.