Nekalan viksuin miäs

Eilinen auringonpaiste houkutteli lähitalojen asukkaat puistoon pelaamaan jalkapalloa ja hiekkalaatikolle töröttämään. Myös Totuusmummo pyyhälsi pyörälläään paikalle jättimäisissä aurinkolaseissaan ja pinkissä toppatakissaan, vähän jututtamaan lapsia ja kylän väkeä.

– No niin moi, mää heti kattoin, että tekö te täälä ootte. Ku emmää meinannu teitä tunnistaa, ku niin taas häikäsee täälä.

– Moi…joo, tässähän me.

– Joo ja kuttosta teijän Pojasta on tullu jo niin iso, että määhän aina luulen, että se on joku koululaine, kusse tuola menee ja pelaa. Emmää meinaa sitä ees tunnistaa. Siittä on tullu jo ihan tommone kapeekasvone iso poika, nuari miäs.

– Nii..

– Ei oo enää sellasta pyäreetä lapsen naamaa, vaan on tollane…komee poika. Eiks okki!?

– No ohan se.

– Se on kylä ihan isänsä näköne.

– Niin, niinhän ne sanoo.

– Mutta sitten on tää pieni, ihana! Niin on punane tukka ja posket on vielä ihan pyäreet, ihan tollaset pallot. Iiiihihhhiiihiiihhiiihhii. Katto ny sitä, ku sillä on naamaki iha punane, kusse hymyilee ja siristelee…

– …

– Ihan on kylä äiteensä näköne tää piänempi.

– Jep.

– Ihan ootte saman näkösiä, kutte seisotte siinä vierekkäin. Ahhahhhahahhaaaa! Ja kussiltä puuttuu noita etuhampaita, ihan on sellane omanlaisensa hymy tällä kaverilla, ja pyäree naama. Ihhihihhihhiiiii! Niin on äiteen näköne että!

– Jep.

– Huomasittekste, että mää tulin pitkästä aikaa pyörällä.

– Joo, no näköjää..

– Joo, kuulkaa kummää ihan jo kaipasin pyöräilyä, ku mun kävely on niin hidasta ja hyvä kummää jaksan kauppaan ja..arvaas, kuka tän mun pyärän tuli nostaan kellarista?

– No?

– No arvaas!

– No emmää tiä.

– No arvaa!

– Emmää tiä.

– No arvaa ny!! Kuka ois semmone viksu tyyppi, että tulee heti auttaan mua..?

– No en kyllä tie..

– No sun miähes tiätty!

– ..niiiin!

– Joo kuule mää olin eilen köpöttämässä kärryn kanssa kauppaan, kusse tuli heti kysyyn, mihin mää oon menossa. Ja mää sanoin, että mää meen viä kärryn kanssa kauppaan, kummää en oo saanu mun pyärää kellarista.. Niin se sano heti, että käännytääs takasi päin ja mennään yhressä hakee se sun pyörä sieltä..

– …no hyvä.

– Joo kuule se heti tuli, että hän nostaa sen sieltä..Ku emmää sitä ois ite sieltä jaksanu millään tällä selällä..

– …

– Niin se tuli heti!! Se on kuule kyllä niin viksu miäs, kylä se on kuule tän alueen viksuin miäs mää sanon vaan..

– …Ehhehhe..ahhhhahahhhhahahahaaa!

– Eiku kylä kuule ku on se!

– Ahhahhahaa! Muahhahhahahhahahahaaaa!

– Äläkä kuule naura, mää soitin mun tyttärelleki heti ja sanoin, että arvaas kuka tuli nostaan mun pyärän kellarista? Ja ei se arvannu. Ja mää sanoin, että arvaas kuule, kuka oli niin viksu, että tuli heti auttaan mua!

– No kaisse ny tulee…

– Ku ei täälä muut, ei meijän talostakaan kukaan…niin se tuli kyllä heti mun tykö kysyyn, ku näki kummää etenin tua.

– …

– Ja ei se arvannu ja sitte mää kerroin mun tyttärelle, että no tiätty se.

– …

– Ja mun tytärki sano, että no hyvä. Mää oon sille teistä puhunu. Ja kertonu, että on niin viksu miäs tää yks täälä.

– JEP!!

Totuusmummon suusta totuus kuullaan ja mitä näitä nyt oli. Että kyllä ei ole enää kenellekään epäselvää, kuka on Nekalan fiksuin nuori mies.

Eikä myöskään se, koska virvotaan. Niin monena päivänä on puistossa nyt puhuttu palmusunnuntaista ja varmuuden varmisteltu, että saavumme taas tänä vuonna myös totuusmummon ovelle virpomaan. Palkkioita on taidettu varata jo kassitolkulla ja on puistossa ehkä jo saatu vähän kottiakin.

Aurinkoista viikon alkua kaikille! Muistakaa auttaa toisianne!

Totuusmummon lasetushistoria:

Pieni huumetilanne siinä

Totuusmummon uusimmat

Totuusmummon toinen kohtaaminen

Totuusmummon uusin kohtaaminen

Totuusmummon salajuoni