Perjantaina palasin äitiysloman ja puolen vuoden kotitoimistokauden jälkeen takaisin vanhalle toimistolle. Juhuu! Olen jo muutaman vuoden ollut pöytävuokralaisena Tampereen keskustassa mainion levy-yhtiön tiloissa, jossa viihdyn superhyvin.
Vaaleanpunainen toimisto on viihtyisä ja parhaat toimistokollegat jakavat saman alan sekä lounasmieltymykset. Pyörällä pääsee hissiin asti, tarjolla on aina tuoretta kahvia ja musiikkia.
Poissaollessani valitettavasti yksi toimistossamme istuneista kollegoistani oli loikannut uuteen duuniin. Hänen tilalleen oli hommattu biljardipöytä, joka ei massiivisuudestaan huolimatta täytä Marian (egon) jättämää aukkoa.
Mutta onneksi loput toimistomme sakista on sentään vielä jäljellä.
Siinähän Tomppa ja Rami ovatkin. Mikäs meininki äijillä?
Ai hirveä kiire ja stressi? Ymmärrän. Se on sellasta, sama täällä. Mites muuten?
Ai kohta pitäisi lähteä Sitkoon pitsalle ja perjantaibisselle?
Ei, kyllä en lähde mihinkään. Toisilla täällä on töitä tehtävänä! Eikä olutkaan maistu.
Ai mitä että, mitkä tulivat tänään?
Nick Caven perjantaina julkaistavat levyt saapuivat ja te piilotitte ne minulta??! Niinkö meinaatte äijät?
No ei olisi kuulkaa voinut vähempää kiinnostaa. Pitäkää tunkkinne.
Nähdään ensi viikolla sitten taas! Moro Tomppa ja Rami!
Tunnelmallista viikonloppua kaikille!
Torstaina Töölön Korjaamolle leffaa kattomaan <3
Mää en ehkä pysty kattoon sitä 🙁 Huh.
Mihin voi osoittaa työhakemuksen? Onpa muikea työpaikka!
Ihan tänne kommenttilootaan voi laittaa! <3
No ku en mä kyllä osaakaan mitään!!!! Senhän takia oon insinööris- ja virkaihminen. Jos osaisin jotain, olisin tommosessa paikassa enkä homeisessa virastossa homehtumassa. Elämä on valintoja. Voi v***u!!!
Ai että insinöörikset ei osaa mitään. Nyt kyllä epäilen tätä vahvasti.
Samanlaista homehtumista se on biljarditoimistossakin 😀
Oli kiva tavata, kirjoittelin susta eilen blogiinkin. 🙂
Niin olikin! <3 Kävin heti kurkkimassa!