Vappaapäivä

Kiireiset päiväkotipäivät ovat nostaneet vapaat aamut arvoonsa. Pieni naurunakki kikattelee sängyssä vappaa päivä! Vappaa päivä! Alakertaan mennään! Ny mennään!

Selailen kahvin kanssa lehden pienen katsellessa muumeja ja kärrätessä polttopuita kottikärryillä ympäri kämppää. Kiireettömästi keitellään puuroa ja katsellaan keittiön ikkunasta lintuja sekä puistoduunareiden hienoja koneita. Oho! Oho! Mikä tuo on?

Halkohommien jälkeen lähdimme aurinkoisen kelin innoittamana retkelle. Pyöräilimme Tampereen Taidemuseon Muumimuseoon. Pienempi kulttuuriretkeläinen hihkui kypäränsä alta innoissaan muumimuseen! Muumimusaa! Muumimuseeee! vaikkei ehkä vielä tiennytkään, mikä museo on.

Taidemuseo kuitenkin oli hassumassun mielestä selkeä Muumitalo!

Muumitalo! Oho! Pikkumyy! Muumitaloon! Mennään!

Kaikuva akustiikka ja hämärä tunnelma alkuun vähän jännittivät ja raitapaitaan liimattu sisäänpääsytarra askarrutti, mutta nopeasti pienet tennarit juoksivat tuttujen hahmojen luokse. Oho! Oho! Kato! Muumimamma! Muumipeikko! Hattimatti! Äiti kattoon Hattimatti! Mikä tuo on? Soutuvene! Oho! Ninni! Ninni! Äiti kattoon! Hermot haperoituivat, kun muumitaloon ei mahtunut sisälle ja suurinta riemua tuotti Hattimatti. Lumilyhty ja käärme pelottivat ja seinään valoilla heijastettu Nipsu nauratti. 

Aikansa kiljahdeltuaan tyyppi ilmoitti nyt olevan ruoka-aika ja juoksi vessaan käsien pesulle.

Pysähdyimme kotimatkalla intialaiseen Namaste-ravintolaan Aleksanterinkadulle. Lounas-puffetti oli hyvä ja palvelu ystävällistä. Omistaja tarjoili pöytiin lämmintä naan-leipää, toi pyytämättä Pojalle mehulasin ja varmisteli, huomasimmeko myös tarjolla olevan jälkkärin ja kahvin. Pojan ruokailusta laskutettiin kaksi euroa, vaikka lounas ja keksit maistuivat retkeläiselle hyvin.

Namasten ystävällistä palvelua ei voi verrata saman kadun kilpailevaan intialaiseen, jossa kerran veloittivat puolet lounaspuffetin hinnasta, kun seitsenkuinen poika (vauva) söi _omasta eväsrasiastaan_kaksi siivua kurkkua ja seuraavalla kerralla (jep, en uskonut, menin uudestaan..) tarjoilija kieltäytyi antamasta take away -laatikkoa pyytäessäni, saisinko ottaa _jo valmiiksi lautasellamme olevat_ ruoat mukaan pienen saatua itkupotkuraivarit ennen kuin ehdimme syömään muruakaan ja koimme parhaaksi lähteä häirisemästä muita lounastajia. Ymmärrän toki, ettei lounaspuffetista voi ottaa ruokia rasiaan mukaan, mutta joskus tilannetaju olisi kiva plussa. Maksoin laskun, häippäsin maha tyhjänä, mutta herne nenässä. Enkä ole enää vanhaan vakkarilounasmestaani palannut.

*Maa kutsuu valituksen sivuraiteilta takaisin ihanaan vapaapäivään. Takaisin totaaliseen zen-tilaan, latte-äidin iltapäivään*

Lounasteltuamme lähdimme puistoon kiikkumaan, jonka jälkeen pyöräilimme kotiin päiväunille. Pojan nukkuessa juon vielä kaksi kuppia kahvia ja tsekkailen naapureiden ovelle jättämät muotilehdet ja ihanan kukkakortin.

Huomenna alkaa viikonloppu! 

Muumikuva: https://www.moomin.com/fi/paikat