Hu huh. Viikonloppuna oli Turussa sellaiset kekkerssonit, että sunnuntaina oma kuva oli tietämättäni päätynyt Iltalehden sivuille ja vielä eilenkin olin toimistolla vähän kalpeana hiljaa. Lauantaina juhlittiin mahtavat Varjo Awardsit, joissa kaikki kutsuvieraat voittavat.
Varjo Awardsin takaa löytyy Mamma Rimpuilee -blogin Laura, joka viime vuonna yhdessä järjestäjätiiminsä kanssa päätti pitää kunnon bileet blogikavereilleen. Tänä vuonna gaala oli kasvanut osallistujamäärältä paljon isommaksi, mutta tapahtuman emona toimiva Laura edelleen avasi kotinsa oven majoittaakseen kaikki halukkaat gaalavieraat sohvalleen ja pitkin lattioita. Jääkaapissa on teille juomaa valmiina. Tervetuloa!
Hauskojen bileiden lisäksi Turun kaunis jokiranta ja Lauran kotimajoitus ovatkin Varjo Awardsin parasta antia! Oli hauska saapua Lauran kotiin, jossa juhliin valmistautui iso porukka uusia tuttavuuksia ja lisää lappasi ovesta ennen kuin lähdimme suuntaamaan förillä(!) joen toiselle puolelle illan juhlapaikkaan, Rabbit Visualsin toimistolle Manillaan.
Seuralaisekseni nappasin kimaltavan Jessica Rabbitin ja gaala-asuksi lemppari secondhand-kauppastani, Yesterdaysta, Hipin keikkamekkoepisodin jälkimainingeissa löytämäni säihkyvän kasariunelman.
Illan ohjelmassa oli hyvää ruokaa, juomaa, palkintosadetta, ytimekkäitä kiitospuheita sekä näyttäviä muuveja välkkyvällä tanssilattialla. Uusia tuttavuuksia, jälleennäkemisiä, joululauluja, sönkötystä, taksin odottelua. Dynamon jono ja loppuyön hernemaissipaprikapitsa.
Meillä oli aikas railakas ja hilpeä ilta. Vain vuosi sitten matkustin samoihin pippaloihin tuntematta oikeastaan ketään ja nyt odotin jo innolla illan jälleennäkemisiä sekä uusien mielenkiintoisten tyyppien tapaamista. Monien kanssa olemme vuoden aikana olleet jo monessa mukana, on ollut Biodelly-säätöä, paneeleita, Pingiä ja yleistä vertaistukea Omenahotellissa neljän aikaan. Ja onpa muutama uusi ystävä uskaltautunut jo Nekalaankin.
Reipasta iltaa seurasi letkeä aamu Mamman lattialla isolla porukalla heräillen. Yhteisen brunssin jälkeen hajaannuimme kuka minnekin, halasimme vanhat ja uudet tuttavuudet, jonka jälkeen osan kanssa palasimme rikospaikalle siivoilemaan ja roudaamaan.
Ginien ja Jekkujen hinkuttaminen sekä kaikkien sohvien, lavojen ja pöytien kantaminen oli ihan iisiä verrattuna kahden jättimäisen heliumpallon Tampereelle kuljettamiseen -joka todella oli kaiken vaivan arvoista: sunnuntai-iltana linja-autoaseman parkkipaikalla odottanut pieni vastaanottokomitea oli pakahtua onnesta pallot nähdessään.
Ja ai niin! Meikähän pokkasi palkintoja jopa kaksin kappalein: Vuoden oikeasti hauskin sekä Vuoden 2017 paras blogi, jonka omistin muusalleni, koska rakkaus.
Jes! Nyt mennään eteenpäin.
Kiitos Lauralle, kaikille järjestäjille, ihanille osallitujille sekä Varjo Awardsin tarjoilut hoitaneille sponsoreille: Juomavinkille, Aperolille, Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle, Divici Proseccolle sekä Roots Kitchenille, joka toimitti ihanan illallisen tapahtumaan.
KUVISTA KIITOS: Eino Nurmisto
Lue myös:
Paskat bileet. En ois tullut vaikka ois kutsuttu… (eiku kutsukaa ens vuonna vielä, alan varailla lentolippuja!)
Kiitos tästä Jutin eteenpäinmenosta. Kyllä meinaan kattoo jos joskus tulee olo ettei mikään onnistu. on se niin rohkaiseva ja positiivinen!
[…] Varjoawardseista: Hanne / Kaisa / Laura / Emmi / Päivi / Arttu / Henna / Eino / Linda / Mamma / Maiju (toivon mukaan olen huomannut […]