Kaupallinen yhteistyö: Ipanainen
Jep. Jatketaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ihan mukava ja symppis perheaiheinen mammablogi se täällä taas moi!
Kuten jo mainitsinkin, luvassa on kiva yhteistyö ja arvonta! Jes! Ipanaisella oltiin kiinnitetty huomiota suosittuun GoneMari-metodiini sekä tavaroidemme yleiseen katoamiseen. Niinpä Ipanainen ilahdutti perhettämme kätsyillä Lil´Sidekick -kiinnitysnauhoilla, joiden avulla voi kiinnittää vaikka rattaisiin tarpeellisia kamoja, jotka muuten helposti tippuvat matkasta.
Pikkuveljellä erityisesti on tapana viskellä tutit, hatut ja lelutkin matkan varrelle. Etenkin kantorepun kanssa tippuneita kamoja kyykkäillessäni ehdin jo haaveilla ”tuttinauhasta”, jolla kantokaravaaniimme voisi kiinnittää vähän muutakin kuin tutin.
Lil´ Sidekickilla voi kiinnittää tipahtelevia kamoja erilaisissa tilanteissa, kuten vaikka autossa lapsen turvaistuimeen, jolloin ei joka liikennevaloissa tarvi tehdä siltakaarta löytääkseen takapenkin jalkotilaan neljättäkymmenettäkolmatta kertaa tipahtaneen vesipullon.
Joten jes, ihanat sidekickit! Kaikki pysyvät kyydissä, vaikka Pikkuveli kuinka viskelisi hattuaan. Hihnan avulla taapero voi myös itse hamuta lempilelut ja vesipullot takaisin käsiinsä.
Sidekickissä on säädettävä hihna, jota saa käyttötarkoituksen ja tarvikkeiden mukaan säädettyä, vaikka ihan pieneksi lenkiksi. Hippi yritti dissata Sidekickkiä nippusiteeksi, jolla oman elämänsä telinemestari virittää kaikki asiat kiinni turvavöistä keittiön yläkaappiin ja pressusta reenikassin vetoketjuun.
Mutta yritäppä saada nippuside näppärästi auki! NI!
Sidekickillä voi kiinnittää vaunujen rakenteisiin esimerkiksi hyttysverkon ja sadesuojan, joita ei märkinä tai tilaavievinä viitsi sulloa alakoriin, joka muutenkin pursuilee Hipin yksiön verran ”kaikkea-tosi-tarpeellista”. Hihnalla kiinnitettynä hulmuavat suojat eivät vie tilaa, pysyvät matkassa mukana, eivätkä kastele alakorin tavaroita.
Uskomatonta kätevyyttä.
Eikä siinä vielä kaikki! Keksimme hihnalle heti muitakin käyttötarkoituksia, sillä lapset eivät ole ainoita hukkaajia perheessämme. (HUOM! Kuvassa kuuluisa ja keskustelua herättänyt MINUN polkupyörä!)
Nyt päivittäin kateissa olevat sadetakit, puhelimet ja reeniksen avaimet pysyvät tallessa! Todettuani, ettei edes Sidekick voi auttaa koko pyörän ollessa aina hukassa, Hippi lupasi kiinnittää pyörän nippusiteillä itseensä.
Mutta juhuu! Sain Ipanaiselta myös lukijoilleni arvottavaksi kolme Lil´Sidekickia! Eli vastaajien kesken arvon kolme onnekasta, jotka kukin voittavat yhden valitsemansa värisen Sidekickin.
GoneMari-metodi herätti paljon keskustelua hukkuvista tavaroista, joten siitä on hyvä jatkaa.
Osallistu Lil´Sidekick -arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen, minkä tavaran hukkuminen tai tipahtelu eniten raivostuttaa tai harmistuttaa? Muistathan jättää vastauksesi yhteydessä myös meiliosoitteesi (ei näy julkisesti). Vastausaikaa arvontaan on 4.9. asti. Kaikki mukaan jee!
Hauskaa viikonloppua kaikille! Pitäkää toisistanne kiinni!
Auton avainten etsintä aamukiireessä.. Ja aina vähintään mielessä mutisen (onneksi harvoin kerkeän soittaa mutta väliin sitäkin) haukkuja miehelle joka AINA jättää avaimet väärään paikkaan. Yleensä löytyy viimein oman laukun pohjalta.. en kyllä tiedä miten sidekick tähän auttaisi mutta käyttöä sille löytyisi joka tapauksessa 🙂
Puhelin on nyt onnistunut lentämään muutamaan kertaan, kiitos innokkaan 1-vuotiaan käyttäjän.. Tietysti voisi olla sitä pikkuherralle lainaamatta, mutta kun se puhelin aina kiinnostaa ja pitää pikkuitkut vähemmällä esim äidin vessatauon aikana 😀 Ainakin vaunuissa herran ollessa voisi tuosta härpäkkeestä olla apua jos sen jotenkin siihen puhelimeen kiinni saisi 😀
Lasten tärkeimpien unilelujen hukkuminen rattaista!
Avaimen. Meillä on aina joku avainnippu hukassa, tällä hetkellä rakkaan puolison. Kuumottavan.
Kyllä tämä oisi ollut huippujuttu ennen kun vielä rattailla kuljettiin, oisi saanut lelun köytettyä kiinni kätevästi ja säästetty hiljaa mielessä kiroiltuja sanoja.. kyllä tälle varmasti käyttöä löytyisi vieläkin! 🙂
Lähinnä kaiken, mutta ehkä eniten puhelimen. Käsittämätöntä miten se voikin kadota ja pudota joka käänteessä…Ja pakko myöntää, et siis ihan ite hukkaan.
Mummon neulomien lapasten ja villasukkien katoaminen itkettää lasta ja äitiä joka kerta!
Tyttärellä on tapana nakella piponsa ja juomapullonsa rattaista maahan. Niitä saanut lenkillä usein palata poimimaan matkan varrelta. Tämä olisi kyllä kätevä varsinkin sille juomapullolle!
Tutteja on hukassa aina ihan liikaa. Ja uniriepu on myös liian usein viskattu maahan rattaista.
Avainlippuni on tippunut useasti portaiden raoista, siis portaiden alle josta ne on hankala saada pois, tämä hieno keksintö pelastaisi monelta pulmalta.
Tutti, lakki, nokkamuki, pehmokirja ja unilelu tai lelu yleensä säilyisi siellä missä lapsikin on.
Helteellä rattaisa lakki lentää joskus ja se voisi olla kiinnes täsä.
Avaimet ja kännykkä on aina hukassa.
Hattu lentää joka käänteessä. Ei jaksais koko ajan hankkia uusia.
Juomapullon ja hatun
Itselläni se on avaimet. Mutta jos voitan, niin tällä kiinnitetään pikku Prinsessan unipupu reppuun kiinni, niin ei ole sitten hukassa päiväuniaikaan mummolassakaan.
Sukat ja käsineet katoilevat kummasti, ja lelujakin viskelään kiitettävästi 🙂
Niin paljon on tavaroita hukassa lasten ansioista, että noilla sitoisin mielummin räkänokkien kädet yhteen. Pysyis tavarat paremmin omilla paikoillaan. Ainiin ja miehen kihlasormuksen löysin tänään nojatuolin sohvatyynyn alta, ties kuin kauan ollut siellä, vaan ei ole tunnustanut mitään! Pitäisköhän saidkikki sen paikoillaan?
Tytön leluja kiinnittäminen rattaisiin etteivät tippuisi sieltä kun ollaan vaunuttelemassa. ?
En yleensä hukkaa muuta kuin lapasia ja heijastimia muutaman kerran talvessa, mutta nekin harmittavat kovasti. Mutta tälle Sidekickille kyllä tietäisin saajan, jos voittaisin – kaverin poika hukkaa lähes kaiken, joten tällä saattaisi joku tavara pysyä tallessa 🙂
Meillä on kaks isoa tyyppiä ja kolme mini-ihmistä hukkaamassa asioita. Sidekickillä voisi kiinnittää vaikka auton avaimen aviomieheen (prkl kun harmittaa ku oot ite lähdössä ja avaimet ovat ”jossain”), tutin/lakin/lelun vauvaan tai erinäisiä asioita eskarilaisen reppuun. 😉
Eniten ahistaa kun on järki hukassa, mutta kyllä niitä kahden alle viisi vuotiaan kanssa on hukassa muitakin detaljeja. Vanhempi tytär etenkin raahaa mukaan tärkeitä kiviä/kyniä/pähkinänkuoria jne, jolloin vähemmän tärkeät lakit ja takit saattavat hukkua. Nuorempi poika ei raahaa kamaa, vaan gonemarittaa pitkin päääkaupunkiseutua ansioituneesti. Kaksivuotiaan ulottuville kiinnittäisin ainakin sen lempi kirjan automatkoja varten.
avaimet, rahapussi ja kännykkä tsup! vaan ja mukaan roikkumaan. Kaulaan, ranteeseen, mihin nyssi sattuu just sillon huvittamaan.
Muksun itteensä kiinni kun sinkoilusekoilu iskee.
Tutit ja vesipullot lentelee aina kyydistä
Mitä? Asikaisessa pähkinäarvonta? Laita tulee vaan yks tommonen mulle!
Ainiin tähän pitää laittaa joku vastaus, että on mahdollisuuksia päästä edes arvontaan. En tienny, niin kysyin aviomieheltä, et sano mikä mulla on yleensä kateissa. Vastaus: ”Looginen ajattelukyky.” Sanoin: ”ei tommosta, joku muu.” Mies: ”Sulla on kateissa ihan kaikki. Kaikki mistä normaali ihminen pystyy huolehtimaan.” Tosi kiva, saako näitä mainittuja asioita siis kiinnitettyä tohon remmiin? Jos saa, niin varmaan tartten sen.
No tutti tietenkin, kun vauveli ei vielä muita kamoja mukanaan kuljettele. Innostuin ajatuksesta kiinnittää hyttysverkko vaunuihin tuolla lenkillä, nyt se on muovipussissa matkustamon puolella. Retrovaunut on tosi hienot, mutta niissä ei ole alakoria 🙂
Eniten varmaan ärsyttää kun tuo 1v piilottaa kaukosäätimet niin että ei pariin viikkoon löydä mistään. Ja minä lahopäänä hävitän lapsen ulkovaatteet mm. AINA 😀
No varsinkin hattu lentää jatkuvasti ties minne! Voisko nää kiinnittää myös kenkiin 😀
No ne avaimet perkule.
Aina jotain on hukassa, jos ei muuta omat sukkani 😉
Ihana vehje! Tähän asti yrittänyt erinäisiä virityksiä perinteisen tuttinauhan kanssa, siis muille tavaroille kuin tutille. Tällainen on todellakin kohta meillä! Eniten on käyttöä autossa kun kaikki lentää pitkin takapenkkiä ja kappas, sitten tulee tylsää.
Koirien ja potkupyörällä tuulispään lailla liikkuvan kolmevuotiaan kanssa ulkoillessa on melko ärsyttävää kun käyttämättömät kakkapussit lentelee minne sattuu. Tässä vois olla kätsy ratkaisu siihenkin ongelmaan! 🙂
Mä en taida oikeestaan pudotella-kadotella juur mitään…
Mutta valkoinen kaukosäädin on usein poissa käden ulottuvilta..
Ja toinen juttu on työpaikan avaimet..
Kotiavaimet on aina tallessa, mulle on ehdotettu niiden yhdistämistä… mutta haluan pitää ne erikseen:)
Puhelimelle ois huippuhyvä!
Avaimet, niiden hukkaamispelosta saa äkkiä neuroosin kehitettyä.
Tuo olis ihan täydellinen lapsen lelujen kiinnittämiseen, etteivät huku rataslenkeillä. Tai voishan tohon laittaa lapsen juomapullonkin, niin olis aina tarvittaessa lapsen ulottuvilla 🙂
Enite ahistaa ku joka aamu on **ttu avaimet hukas ne pitäs köyttää johonki!!!
Lapsen lelu rattaista (pehmolelu kellumassa kuralätäkössä, argh)
Eniten harmittaa hukkaamani mummon vanha sormus. Yks päivä sitä ei enää löytynytkään mistään, vaikka oli siihen asti ollu joka päivä käytössä.
Myös parittomat kengät ja hanskat ärsyttää. Niiden löytymisen riski lienee niin pieni, etten jaksa alkaa soittaa minnekään löytötavarstoimistoihin.
Lasketaanko kani tavaraksi? Eniten ärsyttää, kun lemmikkikani tekee katoamistempun, kun pitäisi olla menossa jonnekin ja kani saatava takaisin huoneeseensa 😀 Sidekickin antaisin kummityttöni äidille lahjaksi, ettei pikku-rinsessa kovin kadottelisi omaisuuttaan. Se harmittaisi meitä kaikkia
Perussetti, eli avaimet, kännykkä ja puhelin ?
Omat ja lasten hanskat on yleensä parittomia, onneks niitä voi sit yhdistellä ? Nyt on hukassa kaks teippirullaa, jotka oli vielä hetki sitten samassa paikassa… Syytän kolmevuotiasta! Kuopus onnistuu mainiosti tuttien kätkemisessä, niitä löytyy välillä mitä ihmeellisimmistä paikoista yleensä silloin kun etsinnöistäkin on jo luovuttu.
Lapsen hatut ja lippikset ovat jatkuvasti kadonneet. Tuollainen olutpidikekin ois kyllä kätevä… 😉
Tämän mä tarvin!!! Köytän kaiken sillä kiinni, erityisesti pipot, pullot, autolelut, avaimet ja ja sitten noi 1veen vasemman jalan kengät. Mikään ei rassaa niin kuin se että AINA lähtiessä on vasemman jalan lenkkari kokoa 21 hukassa. Ja kaupassa voisinkin köyttää 3veen itteeni niin säilys sekin tallessa.
No avaimethan ne, mies yleensä. Itse olen nyt kunnostautunut lompakon kotiin jättämisellä, tauti tarttuu, argh!
Mies katsoo telkkaria sängyn jalkopäässä, kädet siinä jotenkin rennosti reunalla, vähän yli, ja kädessä kaukosäädin. Ja siinä sitten kun pilkkii ja rentoutuu, niin se kaukosäädin kolahtaa lankkulattialle jossain vaiheessa. Ja joka Jumalan kerta mä herään siihen. Mulla olikin vuosia sitten jo ihan start up-idea tähän Side kickiin: miehellä meni jalka sököks ja leikkauksen jälkeen joutui makaamaan useamman viikon sängyssä jalka raudoitettuna. Reisilihasta ei saanut jännittää, joten minä sitten sitä jalkaa aina nostamaan, kun vessaan halus. Silloin Olin yökerhossa töissä, joten illalla töihin lähtiessä kysyin että tarviiko käydä vessassa, usein vastaus oli että ei ja Eikun duuniin. No siinä kun viiden aikaan kotiin Tulin niin toinen vaikeroi kupla otsassa ja kaukosäädin lattialla kiroten että oli joku Ylen kanava päällä mistä ei edes ohjelmaa tullut illalla. Siinä sitten näppäränä naisena sidoin kaukosäätimen narulla sängyn päätyyn, oli sitten mukavampi pidätellä koko yö kun pystyi vähän kanavia vaihtelemaan. No mutta Joo, nyt sitoisin sen kaken siihen miehen käteen, tai sitten sijoitan peltoreihin niin voi vaikka pommin pudottaa.
Jos aikusten juttuja miettii niin avainten, puhelimen ja kaukosäätimen…Varsinkin tuon viimeisen voisi sitoa vaikka tuoliin kiinni, se on löytynyt viimeaikoina millon mistäkin, esim.vaatekaapista, pussilakanan sisältä sängyssä (wtf?) Ja jääkaapista.
Lastenjutuista taas tutti, maitopullo ja tärkein unilelu on raastavimpia tapauksia.
Kotiavainten hukassa olo aiheuttaa eniten harmaita hiuksia =/
Kyllähän se on puhelin ja autonavaimet, jotka ovat joka ikinen aamu hukassa.
Ipanan tärkein lelu. Hohhoijaa, hukattu jo yhdesti 😀 Onneksi kirpparilta löyty samanlainen 😀
Rehellisesti sanottuna ihan sama mikä on hukassa, mutta kivaa kun Asikaine arpoo (jotain konkreettista)! Juu. Muttaettä harmittaa, kun avaimet on hukassa ja vuosikkaan kaikkea järsivän lapsen lelut hiekassa. Esim. ne avaimet, jotka on annettu kärryihin, että pystyis jäädä juoruumaan naapurin muijan kanssa.
Lapsen arskat ja hattu on monesti lintattu rattaiden alle. Takapenkiltä lentää kalloon myös vähän väliä lego- auto
Juomapullo tippuu aina ruokapöydässä, joten se olisi kätevä laittaa kiinni 🙂