Usein viikonloppuisin ovestamme lappaa joku ystävä tai sukulainen poikkeamaan kahvilla pikaisesti tai kyläilemään kunnolla. Piipahtaa aamupalalla, morjestelee muuten vaan tai tulee istumaan iltaa, ehkä jää saunaan.Välillä teen viikonloppuvieraille sänkyjä yläkerran remonttihuoneeseen vieraskammariin.
Joskus kokkaamme porukalla ja katamme pöydän koreaksi, mutta välillä ei ole mitään tarjottavaa. Ehkä kahvia ja oisko meillä pakastimessa jäätelöä ja mustikoita? Toitteks te hei jotain mukananne? Ai leipää, no hei mahtavaa! Meillä olikin just loppu…öö kaikki.Poika ilahtuu kyläilijöistä ja leikkikavereista poikkeuksetta aina. Pienet tahmaiset kädet vetävät kyynisimmänkin Eno-Gekon olkkarin lattialle piirileikkiin tai mahduttavat ukin ja mummon pikkuruisen sirkusteltan sisään. Usein pieni haluaisi soitella ystäville ja kutsua lisää ihmisiä, jos joku puuttuu paikalta. Missä mummo on? Tulleeko Malla huomenna? Onko Tepon polvi vielä kippee, koska Teppo tullee? Koska Viivi tullee punssille?
Pienestä on mukavaa, kun ympärillä on sylejä ja leikkikavereita. Joskus jätän vastuun alakerran milloin-millekin-joukolle paeten yläkerran rauhaan päiväunille, lukemaan tai laittamaan pyykkejä. Katson makkarin ikkunasta, kun muu sakki kävelee hitaasti puistoon. Ihana rauha.
Välillä Oikeastaan aina vieraat joutuvat hommiin. Remppaamaan eteistä. Maalaamaan, repimään tapettia. Korjaamaan Hipin rikkinäisiä vaatteita. Kantamaan huonekaluja sinne tänne. Rakentamaan lattiaa, auttamaan siivouksessa. Kantamaan halkoja. Asentamaan verhotankoja tai viemään pahviroskia pihalle, pulloja kauppaan. Auttelemaan Pojan kanssa tai kokkailussa. Jäätkö syömään?
Eilen kokosimme porukalla hyllyä Pojan huoneeseen Lundia-expertti-ystävän saavuttua apuun. Tai minä lähinnä huusin avuttomana vieressä älä sotke sitä tapettia! älä koske siihen tapettiin! ja kokkasin tapaksia.
Välillä kahvitellaan keittiössä. Välillä ruokailuhuoneen pöytään laitetaan kynttilät ja servetit. Välillä teemme jämistä lämppäreitä ja makaamme olkkarissa sillit suolassa katselemassa Beverly Hillisin täydellisiä naisia, Muumeja tai Columboa. Joskus sohvalle kaatuu punkut tai murot. Joskus leivon sämpylöitä ja otan valokuvia. Joskus nukun yöpuvussani viltin alla muiden höpistessä kuulumisia.
Aikoja sitten lakkasin siivoamasta ennen vieraiden saapumista, mutta jaksan kuitenkin edelleen jankata Sori täällä on nyt vähän sotkusta, kum meil on toi..remontti / lapsi / oksennustauti / töissä kiire. Joskus odotan anopin saapumista pyykkikasassa maaten. Mää ootin, et te tuutte! Nii sit mulla on aikaa viikata nää kaikki ku te ootte pojan kanssa! Usein anopin lähdettyä huomaan keittiön lattian ja vessan peilin kiiltävän. Tiskikaappi on järjestelty.
Välillä kiukuttelen, kun aina joku on tulossa tai menossa. Kenen takki tää ny on? Kuka söi nää kaikki lakut? Onko kukaan muute käyny kaupassa?
Ihana blogi, hauskasti kirjoitettu…sanon minä…joka yleensä kiertää kaukaa blogit missä esintyy sanat raskaus ja vauva (ainoastaan siksi, että siitä ajasta on omassa elämässäni riittävän pitkä aika). Onneksi olin ennakkoluuloton 😀 . Käyn varmasti kurkkaamassa toistekin!
NIIN rakastan tätä blogia! Elämänmakua täynnä ja loistavasti kirjoitettu! Joskus hairahtuu miettimään, että ollaanko me ystäväpiireinemme ainoita, joilla vieraitten kanssa voidaan olla ihan vaan verkkareissa ja pöydässä on ihan vaan oluttölkkejä, eikä vuosikertajuomia. Aika monet blogit kun kuvaavat vähän toisenlaista elämää 🙂
Niin ihana teksti taas. Ja pakko kysyy, kuka on toi ekan kuvan tumma komea mies?? 🙂
Ihana kuulla! Jee 🙂 Tervetuloa uudestaan vaan <3 (syksyllä jankkaan sitten rankasti vauva vauva vauva vauva, että sillon voit pitää pienen breikin ja palata sitten taas huurujen laskettua 😉
Kiitos ihanasta kommentista!!:D
PS. Kyllä mää luulen, että verkkareissa pyöriminen vieraidenkin seurassa on ihan perus menoa useammassakin kodissa tai haluun vaan kuvitella niin!
Haha, kiitos! Ja tumma komistushan on tietysti metsuriseksuaalin ystävä:
http://www.lily.fi/blogit/asikaine/elamaa-metsuriseksuaalin-kanssa
Siellä tuntuu olevan aina vaan niin huippu meno että melkeen kateeks käy! 😀
No usein onkin;)
…mutta esim nyt istun täällä yksin tylisistyneenä, kun eräs häippäsi jonnekin reenikselle. Kuuntelen itkuhälyttimestä, nukahtiko eräs toinen viimein, joka aika monta kertaa pomppasi sängystä takaisin pystyyn, kun nukkumaan piti mennä…jospa nyt viimein..
uu-uu. paras kyläpaikka ootte. kiva päästä aina välillä ulkomaille!
Harmi, että viimeksi tuli äkkilähtö 🙁
Mutta tervetuloa useamminkin, täällä jo ootellaan teitä Särkkä-reissulle <3 Ja kovasti huolettaa se polvi…
Uuh, tässä just pohdin että uskallanko ääneen mainita, että ehkä ehdittiin pois alta ennen tartuntaa. Aargh, nyt kun se on tässä niin kohta joku ykää.
Toivotaan parasta… apuaa 🙁
Tämä oli niin ihana kirjoitus, että mulle tuli ihan itku kurkkuun! Juuri tuollaisen kodin minäkin haluaisin, mutta olen liian natsi, mm kerran seisotin synttäreille tulleita vieraita ulkona kun tulivat etuajassa ja siivous oli kesken… 🙂
Mielenkiinnolla odotan mitä keksitte vapuksi, sehän on jo huomenna!
Teillä on ihan törkeen magee keittiön tapetti!!!! 😀
Enköhän selviä siitäkin :D. Jotenkin uskon että luvassa ei ole kuitenkaan aivan perinteistä vauva/mammablogi meininkiä vaaleanpunaisin,- tai sinisin hempeilykuvauksin…toki saatanhan olla väärässäkin. Jään tarkkailemaan tilannetta mielenkiinnolla 😉
Heeei, se on se jota morrisonseksuaaliksikin mainitsit!
JA joo, kyllä on parhaita sellaiset vieraat joiden kanssa ollaan verkkareissa ja jotka voi laittaa tiskaan jos itsee ei huvita.
..sitä ei kukaan voi tietää, kuinka hempeäksi tämä homma menee 😉
Kiitos kommentistasi 🙂
Meille ei kukaan koskaan pääsis, jos ei sais olla vähän sekaista 😉 Ja välillä vähän natseilen vieraillekin täällä, että ei aina mene ihan putkeen nää hommat täälläkään!
Huomiseksi on luvassa ainakin naamiaiset ja tapaksia. Mutta tänään pieni pre-vappu ravintolassa!!
Hauskaa vappua myös sinne!
Kiitos, määkin tykkään siitä!! 🙂 se on Toijalan tapettitehtaalta!
Kyllä, sama vanha morrisonseksuaali se siellä maalaa!
Mä olen nykyisin myös vannoutunut Asikalaine. 😀 hulvattoman rempseää menoa, ja niin jotain freesiä ja erilaista. Tykkään! Ja pakotan oman Irlantilaiseni ihailemaan Hipin tyyliä; jollain on vieläkin kamalammat kalsarit kuin omalla Irkullani!
Kiitos ihanasta kommentista ja mukava kuulla asikalaisuudesta 😀 (mahtava termi!)
Olethan jo tsekannut 2000-luvun alun Tarzan-kalsarit, joita on paikattu pilkullisella kankaalla? Niillä kisataan helposti kansainvälisessä sarjassa!
http://www.lily.fi/blogit/asikaine/nekala-looks-8