Joululahjalesotusta

Olen tainnut olla erityisen kiltti tänä vuonna, sillä sain jouluna ihania, itsetehtyjä, herkullisia ja hauskoja lahjoja. Lukemista, kuunneltavaa, kaunista ja tarpeellista. Lesotanpas tässä vähän saamisillani. Kuvasin joitakin lahjoja, vaikka kaikki lahjat olivat mieluisia ja parhaita. En saanut pukilta valokuvaamisen lahjaa, joten näillä räpsyillä mennään! 

Hipin siskolta saimme taidetta. Ensi viikolla suuntaan kehystämöön ja etsin talon seinistä lisää nauloja. Meillä on kaikki taulut ja kuvat tällä hetkellä sijoiteltu seinissä törröttäviin nauloihin muuttoapureiden mielijohteista. Mihin kukin kädestään sai. Alkaa silmä tottua..

Naapurin muijan panimosta saimme Nekalan omenoista tehtyä omenasiideriä. Litran lasipullossa oleva siideri pitää kaataa kerralla laseihin. (Harmi!)

Toinen naapurin muija oli kutonut ihanan naaman peittävän kaulurin. Hänellä on itsellään samanlainen harmaa. Siinä voimme vierekkäin istua portailla naamat piilossa.

Kolmas naapurin muija oli kutonut meille aivan siis sairaan ruman ja hirvittävän ja epäonnistuneen väkerryksen, joka on tehty jostain värjääntyneistä jämistä ja jonka voi johonkin laittaa halutessaan, jos jotenkin kehtaa! (!!?) Kehtasimme laittaa värjääntyneen väkerryksen hattuhyllylle. Ja pidämme siitä kovasti. Että hyvää joulua vaan hänellekin!

Villasukkia, villasukkia..erivärisiä ja erikokoisia sukkia. Niitä saimme koko perhe. Koska eh heh asumme kylmässä puutalossa..heh heh hee! Got it? Got it?

Kummitätini veti puutalokuittailussa kuumimman korren lahjoittamalla infrapunalämpömittarin. Nyt sitten nähdään, kuinka kylmä meillä oikein onkaan ja mistä reijästä puhaltaa!

Lämpölahjat jatkuu: Tädeiltä saimme myös vanerisen halkokantimen. Niin kaunis, pelkistetty ja tarpeellinen!

Myös isoveli muistutti olevansa hauska! (muistutti myös tänä vuonna alkavista töistäni..)

Äidiltä saatu iloinen Marimekon Sukat makkaralla -kannu piristää mehuhetkiä.

Appiukolta olen joka vuosi saanut jotain kaunista ja antiikkista. Tänä vuonna tuli pysäyttävän kaunis Arabian vanha taulu. Taulua jopa uskaltaa ’käyttääkin’. Viimeksi saamiani Arabian vanhoja astiastoja ei meillä ole usein pöydässä näkynyt sen jälkeen, kun törmäsin kyseisiin kuppeihin Antiikkia Antiikkia -ohjelmassa..

Kylläpä olimme lahjakkaita tänä vuonna!