Kaupallinen yhteistyö: Sydänmerkki ja Neuvokasperhe.fi-sivusto
Arkeni kohokohtia ovat perheen päivittäiset ruokahetket. Poika kattaa pöydän paiskoen lautasia iloisella heijariotteellaan. Jatkuvasti joku nousee pöydästä hakemaan unohtuneen maidon tai puuttuvan voiveitsen. Pikkuveli mussuttaa paitani alla aivan messissä. Kämisen Hipin pyyhkiessä kätensä taas housuihinsa, Poika haluaa kesken kaiken vaihtaa lusikan muumihaarukkaan, vaikka ruokana on keittoa. Maitolasi kaatuu pöydälle. Oho, ei se haittaa! Kerromme päivän kuulumisia, nauramme ja herkuttelemme. Talouspaperia kuluu vähintään seitsemän arkkia.
Kokkaamme yleensä itse, mutta välillä heitämme pannulle kalapuikkoja, pinaattilättyjä mikroon tai haemme takeawayta. Kukkakeittiön pääkokkina toimii Hippi, jonka bravuureja ovat kotiruoat, kuten kaali- ja makaroonilaatikot, lihapullat, keitot, uunikalat, lasagnet, juurekset, pastat ja muut perinteisemmät herkut. Itse häärään vierailevana apukokkina opiskelijasafkamaisempia nuudelisettejä, salaatteja, tortilloja, pitsoja tai kokeilen blogihittejä, joihin Hippi suhtautuu varauksella. Joo joo, oli se siun sitruunapasta ihan hyvvää, jos tykkää sitruunankuoresta, eikä haittaa, että jää nälkä..
Arkisissa valinnoissamme maku menee usein terveellisyyden edelle. Tässä asiassa voisimme vähän petrata.
Lähdin tavallisella kauppareissullamme etsimään erilaisia Sydänmerkkituotteita. Ruokapakkausten Sydänmerkki kertoo tuotteen olevan omassa sarjassaan parempi valinta: vähäsuolaisempi leipä, vähäsokerisempi muro, kuituisempi pasta.
Sydänmerkin tarkoitus on tavallaan huomaamatta säädellä ruokavaliota terveellisempään suuntaan, mikä sopii meille mainiosti!
Kanssani sydämien metsästykseen otin tietysti Nekalan dreamteamin.
– ..eli nyt etitää meijä ihan tavallisista ostoksista Sydänmerkittyjä vaihtoehtoja.
– Kaljassa ei vissii oo sydänmerkkiä..öhöhöhöhöh…
– Höhöhöhöhö..ny hei ihan oikeesti, etitää niitä sydämiä.
-..nii, mutta miun ihan oikeet sydämen tuotteet on…
– Joo hei, haluaksää kuolla verisuonisairauteen..vai autaksää mua?
– Äiti mää autan sua! Nää sun kärrit on rikki. Mutta ei se haittaa. Mää voin korjata ne.
– Ok, mutta korjaa nopeesti, ku tää kauppa on menossa kohta kii.
– Joo, mutta nää on ihan tosi rikki. Tän korjausäijän pitää mennä tänne alle, että voi korjata.
– ..noni, tuliko nyt valmista?
– Ei vielä.
– No joko!?
– Onko sulla sirkkeliä?
– Ei mulla nyt oo mukana. Mutta meidä pitäs mennä ettiin niitä sydänmerkkejä
– Joo. Mutta ensin mää oon Tumppi ja vasta sitte mää oon sydänmies.
Alkukangerteluiden jälkeen ostoskärryt alkoivat täyttyä sydänryhmän löytämillä Sydänmerkityillä tuotteilla.
Yllättäen melkein kaikki kauppalistaamme merkityt ruokatuotteet löytyivät kaupasta myös Sydänmerkillä varustettuna..
Sydänmerkki-järjestelmään on otettu mukaan tuoteryhmät, jotka kuuluvat suositeltavaan päivittäiseen ruokavalioon ja joiden tuotteita syödään Suomessa paljon. Toisaalta näistä samoista tuotteista suomalaiset saavat runsaasti kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Sydänmerkki viestii, että samantyyppisten tuotteiden joukossa tämä tuote on ravitsemuksen kannalta parempi valinta.
Elintarvikevalmistajat hakevat merkin käyttöoikeutta puolueettomalta asiantuntijaryhmältä. Käyttöoikeudet saadakseen tuotteen on täytettävä kaikki asetetut kriteerit, jotka perustuvat tutkittuun ja ajankohtaiseen ravitsemustietoon. Sydänmerkki on kätevä myös valmisruokien vertailussa, koska merkki karsii rasva- ja suolapommit pois.
Poika oppi nopeasti bongailemaan sydämiä ja hihkui hyllyjen välissä. Äiti tässä keksissäkin on se sellanen sydän!
Äiti, meijän auto on varmaan rikki. Mun täytyy kohta korjata se tuolla parkkipaikalla…
Pienelläkin panostuksella saimme Sydänmerkki-saaliiksemme useita arkisia perustuotteita. (HUOM! Kahtena aamuna testanneena voin kertoa, ettei kuvassa näkyvä luonnonjogurtti sovi kahvin joukkoon.)
Kokkailimme Pojan kanssa Sydänmerkki-tuotteista ruoan koko porukalle. Jaan reseptin, kun olen saanut keittiömme punajuuresta puhtaaksi.
Tietoa Sydänmerkki-tuotteista löytyy myös Neuvokasperhe.fi -sivustolta, joka on osa Suomen Sydänliiton toimintaa. Lisäksi sivustolta löytyy käytännönläheistä tietoa terveellisemmästä perhearjesta, liikunnasta ja ruokailusta. Esimerkiksi vinkkejä, miten nirsoilijat saisi syömään kasviksia tai miten liikunnan avulla voi nopeuttaa palautumista raskauden jälkeen. Itse voin lukea sen vinkin. Itselleni.
Sydänmerkin taustaorganisaatiot ovat Suomen Sydänliitto ry ja Suomen Diabetesliitto ry. Lisäksi järjestelmää kehittää riippumaton asiantuntijaryhmä, tutkittua tietoa hyväksikäyttäen.
Mulla on ollut mielessä terveellisten ruokailutapojen tukemiseksi semmoinen idea, että jos koko ruokakaupan valikoima tukisi edes tavallista ruokaympyrää, eli siellä olisi samassa suhteessa kasviksia ja vihanneksia, rasvaa ja maitotuotteita tarjolla kuin mitä olisi hyvä olla päivittäisessä saannissa. Että voisi laskea jo kaupassa tavallaan suhdelukua. Karkki- ja sipsihyllyt kapenisivat varmasti hurjasti, ja limpparit voisi laittaa huoletta kassan viereen, koska tuskin niitäkään olisi niin paljon tarjolla.
Saatoin ehkä lukea useamman kerran että kämänen Hippi pyyhkii käsiään ja pohtia että mite se Asikaine ny tollai nimittelee :’D
Mut hei syrämmerkeille peukku!
Enpä ihan oikeesti kauheesti peukuttaisi sydänmerkin puolesta. Sen saa maksua vastaan ei-niin-puolueettoman raadin päätöksellä. Sitäpaitsi johtaa aivan vääränlaiseen mielikuvaan terveellisyydestä. Miten esimerkiksi jollakin sokerijugurtilla on sydänmerkki, mutta saman firman maustamattomalla ei? Ja voivatko mitkään murot ihan oikeesti olla terveellisiä?
Minä ilahtuisin siitä, että ruokakaupassa myytäisiin ihan oikeaa, käsittelemätöntä ruokaa eikä hyllyriveittäin eineksiä, sipsejä, karkkia, keksiä.. Terveellinen ruoka on useimmiten sitä, missä ei ole tuoteselostetta liimattuna pakettiin (koska pakettia ei ole)
Mua kummastuttaa hämmästyttää, että onko olemassa vähemmän terveellisiä porkkanoita tai salaattia? Siis jos kasviksillekin koetaan tarpeelliseksi hakea tuota merkkiä, jonka on tarkoitus kertoa, että tuote on tuoteryhmässään terveellisempi valinta?! Ymmärrän toki pointin jossain leikkeleissä ym., mutta että kasviksissa… On taas blondille haastavaa tää!
En tiedä mutta mulla tuli ihan hiki lukiessa teidän kauppareissusta! 😀
Täytyy iteki alkaa bongailla noita sydämii 😛
”Ihan hyvvää jos tykkää sitruunankuoresta, eikä haittaa, että jää nälkä..”
Voi ei, voin niin samaistua 😀 Huippu!
Kaikki tapaamamme, sattuneesta syystä useat, gastroenterologit peukuttavat sydänmerkkituotteita. Sydänmerkkijärjestelmä ei ehkä ole aivan täydellinen, mutta mitä sitten? Jos valitsee sydänmerkkituotteen, ei voi mennä pahasti vikaan.
Ihan samaa olen miettynyt. Olisi kiva joskus kuulla merkin edutajilta selvitys asiasta 🙂
Mä oon miettinyt samaa, mutta hämmästystä aiheuttaisi varmaan esim. porkkanapussin merkintä: ei lisättyä sokeria 😀
Just näin! Etenkin siwoissa ja muissa pikkukaupoissa jotka ovat myöhään auki pitäisi olla entistä vastuullisemmin esillä terveelliset tuotteet, näihin kauppoihin kun pistäydytään tosi outoihin aikoihin ja hirmu nälkäisenä ja valitaan helppoa ja nopeaa. Silloin olis helpompi valita joku ihku tuore salaatti kuin pakastepitsa ja sipsipussi jos kaupassa ei olisi niitä herkkuja myynnissä. Esimerkiksi omassa siwassani on yhteensä kuusi hyllyriviä ja etu-sekä takaseinät ja näistä yksi hylly rivi kokonaan on pyhitetty karkeille, puolikas kekseille ja kakuille, yksi hyllyrivi oluille ja muille alkoholi ja virvoitusjuomille ja takaseinän pakastealtaasta voi säkällä löytää jätskien ja pakastekakkujen ja -pitsojen joukosta marjoja ja pakastevihanneksia. Tuoreita kasviksia on metrin verran.
Tässä tulisi merkin edustajalta vastauksia heränneisiin Sydänmerkki-kysymyksiin 🙂
Olen siis Sydänmerkin ravitsemusasiantuntija ja puuhailen päivittäin esimerkiksi Sydänmerkin kriteerien kehityksen parissa ja hakemusten käsittelyssä. Tosi hyviä kysymyksiä näyttää kommenttiosiossa virinneen ja yritän selventää asioita parhaani mukaan.
Eniten taisi herätä kysymyksiä siitä, miksi ihmeessä jossain kasvispakkauksessa on sydänmerkki ja toisessa ei. Onko esim. toinen porkkanapussi terveellisempi kuin toinen? No ei ole! Sydänmerkki-järjestelmässä asia on mietitty kasvisten osalta niin, että halutaan kannustaa suomalaisia syömään kasviksia. Sydänmerkin näkökulmasta kaikki kasvikset, joihin ei ole lisätty mitään (kookosta lukuun ottamatta) ovat yhtä hyviä ja siksi kaikki voivat saada Sydänmerkin. Se, löytyykö porkkapussista tai salaattipaketista Sydänmerkki, on täysin kiinni viljelijästä/yrittäjästä, sillä heidän täytyy itse hakea Sydänmerkkiä tuotteelleen. Osa hakee osa ei. Merkin käyttö on kasvispakkauksissa ilmaista.
Sitten hieman Sydänmerkin hakemisesta yleisemmin: Sydänmerkin voi saada tuotteelle, jos tuote täyttää kyseisen tuoteryhmän ravitsemuskriteerit. Kriteerit ovat erilaiset eri tuoteryhmissä, koska eri tuotteet ovat eri tavalla terveellisiä tai epäterveellisiä. Esimerkiksi maidossa on kriteeri rasvan määrälle, koska maidossa voi olla paljon rasvaa ja maidon kova rasva ei tutkimusten mukaan ole terveydelle hyväksi. Maidossa taas ei ole kriteeriä vaikkapa kuidun määrälle, koska maidossa ei kuitua ole ollenkaan. Kaikki kriteerit löytyvät täältä:
http://ammattilaiset.sydanmerkki.fi/sydanmerkki/my%C3%B6nt%C3%A4misperusteet
Jos tietty tuote täyttää kriteerit, yritys voi hakea Sydänmerkkiä tuotteelle. Avainasemassa on yritys, sillä heidän täytyy hakea merkkiä itse. Me emme voi myöntää merkkiä millekään tuotteelle oma-aloitteisesti. Tästä syystä markkinoilla on paljon tuotteita, jotka voisivat saada Sydänmerkin, mutta joilla merkkiä ei ole. Sydänmerkin käyttöoikeus maksaa 500 eur/vuosi yhdelle tuotteelle. Hinta laskee, jos yrityksellä on paljon tuotteita tai yritys on pieni.
Joku pohti vielä, mahtaakohan Sydänmerkin asiantuntijaryhmä olla kovinkaan puolueeton. Oheisen linkin takaa löytyy Sydänmerkin asiantuntijaryhmän jäsenet. Asiantuntijaryhmässä ei ole minkään yrityksen edustusta, vaan ryhmä koostuu suomalaisista ravitsemusasiantuntijoista, lääkäreistä ja tutkijoista. Olemme yrittäneet koota mahdollisimman kattavan edustuksen ravitsemuksen ammattilaisia, jotta Sydänmerkin kehityksen apuna olisi sekä viimeinen tutkimustieto että laaja-alainen osaaminen monesta eri näkökulmasta.
http://ammattilaiset.sydanmerkki.fi/sydanmerkki/kehitet%C3%A4%C3%A4n-yhdess%C3%A4
Lisäksi vielä kysyttiin, miksi sokerijogurtilla on Sydänmerkki ja maustamattomalla ei, sekä voiko murot olla oikeasti terveellisiä. Sydänmerkin tarkoitus ei ole tuoda esille tuoteryhmistä sitä yhtä ja ainoaa, parasta vaihtoehtoa vaan hyviä vaihtoehtoja. Jos muroja vertailee, monessa niissä on yllättävän paljon sokeria, suolaa ja rasvaakin. Sydänmerkki-muroissa sokeria, suolaa ja rasvaa on maltillisesti. Jogurtti voi saada Sydänmerkin, jos siinä on vain vähän rasvaa, tai rasva on pehmeää kuten vaikka kaurajogurtissa. Lisättyä sokeria sallitaan hippusen. Sydänmerkissä on myös maustamattomia jogurtteja. Monessa rasvaisemmassa maustamattomassa jogurtissa ei Sydänmerkkiä ole, juuri suuren rasvan määrän vuoksi.
Ruoan terveellisyys on kaiken kaikkiaan asia, josta jokaisella on oma näkemys ja joka myös helposti jakaa mielipiteitä. Toiselle terveellinen ruoka on super foodeja, toiselle luomua ja lähiruokaa, jollekulle lisäaineetonta ja seuraavalle taas mahdollisimman kasvispitoista. Sydänmerkki ei ota kantaa näihin näkemyksiin, vaan pikemminkin haluaa olla apuna ruokavalinnoissa silloin kun se ihmiselle itselleen sopii. Kun Sydänmerkki-tuotteita on reilu 1000 kpl, niistä todennäköisesti löytyy sopiva tuote jokaiseen terveellisyysfilosofiaan.
Toivottavasti tästä löytyi vastaus mahdollisimman moneen kysymykseen. Jos kysymyksiä herää lisää tai jokin jäi tästä puuttumaan, vastaan mielelläni!
Mukavaa viikonloppua kaikille 🙂
Anna Kara, Sydänmerkin ravitsemusasiantuntija
Hyvä idea!!
Meidän vanhassa lähikaupassa karkki+sipsihylly oli tavallaan erikseen ”vähän mutkan takana” ennen kassoja. Ihan oikeesti kiinnitin jossain vaiheessa huomiota, että ko. kaupassa ei tullut hatkahdettua satunnaisiin suklaaostoksiin, koska ko. hyllyn väliin piti erikseen mennä. Toisesta kaupasta tulin aina joku karsu kourassa, kun siellä karkkihylly oli viekkaammin aseteltu..
KAikella sydämellä..on se välillä vähän kämänenkin 😀
Kiitos kommentistasi! Tuossa alempana on vastauksia merkin edustajalta näihin pohdintoihin.
Ja oikeassa olet tuossa, että terveellinen tuote ei yleensä tuotesepustuksia kaipaa!
Hahaa! Oli tuon kysymyksen pohtiminen hankalaa myös punapäälle! 😀
Alempana on merkin edustajan vastauksia pohdintoihin ! 🙂
Joo, POika on parasta kauppareissu seuraa, mitä nyt välillä kerkeää vähän liikaa 🙂
Joo, se on itseasiassa ihan hauskaa puuhaa ja tuli bongailtua oikeesti itselle ihan uusia tuotteita samalla <3 <3 <3
Joo, nää mun fiilistelemät ruoat ei aina ihan saa parhainta vastaanottoa täällä…
;D
Kiitos Anna näistä selvennyksistä! 🙂
”maidon kova rasva ei tutkimusten mukaan ole terveydelle hyväksi. ”
Minkä tutkimusten, olisi kiva tietää? Kun ei tällaisia luotettavia tutkimuksia ole.
Esimerkiksi täällä jotain rasvattoman maidon terveellisyysväittämistä:
http://www.raikasweb.com/rasvaton-maito-lihottaa-ja-aiheuttaa-iho-ongelmia
http://drantti.tv/?video=CB94E3FA-DF8D-6224-8A910D49BBCB0BFE&title=rasvaton-maito-ei-ole-maitoa
Rasvattoman jogurtin terveellisyydestä:
http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/laihdutus/onko_rasvaton_jogurtti_sittenkaan_kevyt
Moi KiaQ
Ensin kommentoin jälkimmäistä linkkiäsi. Pitää täysin paikkansa, että jos rasvattomaan tuotteeseen lisätään runsaasti sokeria, ei rasvattomuudesta ole enää hyötyä. Sydänmerkissä on kriteerit myös sokerille juuri tästä syystä. Jogurtissa määrä on enintään 12 g/100 g, johon sisältyy myös maidon luontainen sokeri (5 g/100g). Muuta sokeria (hedelmistä, marjoista, lisätystä sokerista jne) saa olla max. 7 g/100 g (n. 1,5 tl). Maustamattomassa Sydänmerkki-jogurtissa lisättyä sokeria ei ole.
Sokerin suhteen kannattaa olla tarkka myös silloin, kun itse maustaa maustamatonta jogurttia. Esimerkiksi tuoreet marjat ovat vallan loistava vaihtoehto, mutta vaikkapa kuivatut marjat ja hedelmät sisältävät paljon sokeria.
Sitten tutkimuksista. Me emme tee Sydänmerkissä itse tutkimusta. Kriteerimme perustuu Suomalaisiin ja Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin ja niiden taustalla oleviin tutkimuksiin Suomesta ja muualta maailmasta. Kyseisiä tutkimuksia yhdistää se, että niiden kaikkien tulee olla laadukkaasti toteutettu, jotta tuloksia voidaan pitää luotettavina. Suositusten taustalla olevat tutkimukset löydät halutessasi mm. oheisesta linkistä (pääset lataamaan suositukset):
http://www.norden.org/en/theme/nordic-nutrition-recommendation/how-to-get-the-book
Tutkimusten mukaan terveydelle kannalta olennaista on, että kova rasva korvataan mahdollisuuksien mukaan pehmeällä rasvalla kuten kasviöljyillä, kalalla, siemenillä ja pähkinöillä tai margariinilla, mikä nyt kunkin ruokavalioon parhaiten sopii. Hieno juttu on jo se, että ruokavaliosta löytyy pehmeän rasvan lähteitä. Toinen hyvä steppi on vähentää kovan rasvan saantia. Jos sen haluaa tehdä, kannattaa valita vähän rasvaa sisältäviä liha- ja maitotuotteita. Jos rasvaisemmista maitotuotteista ei halua luopua, kannattaa uhrata ajatus määrälle eli syödä rasvaista jogurttia tai juustoa vähemmän.
Kompaktissa muodossa tietoa eri rasvojen terveysvaikutuksista löydät mm. täältä:
http://www.sydan.fi/ravitsemussuositus/rasva
Anna
On aika edesvastuutonta suositella kevyttuotteita, kun niissä on semmoinen ilkeä puoli, että rasva korvataan käytännössä sokerilla – tai aineilla, joita kroppa käsittelee sokerina.
Kannattaa päivittää tietojaan, jos ne pohjautuvat Ancel Keysin 50-luvulla tekemiin ja väärin ymmärtämiin tutkimustuloksiin kovan rasvan vaikutuksesta kolesteroliin. Eihän kolesteroliteoriaan kukaan enää usko? Elintarvike- ja lääketeollisuudelle toki tuosta uskomuksesta on kovasti hyötyä.
Lämpimästi suosittelisin lukemaan esim. nämä tanskalaisen ja ruotsalaisen lääkärin kirjoittamat kirjat:
Ravsnkov Uffe: Kolesterolimyytti
Eenfeldt Andreas: Ruokavallankumous
Eenfeldt kirjoittaa myös blogia, jos ruotsinkieli on hallussa.