Muutaman kuukauden aikana olen onnistunut kampeamaan itseni takaisin suunnilleen viisipäiväiseen työviikkoon. Vaikka kiire välillä harmittaa, läpytän itseäni yrittäjänä olkapäälle. Sinkouduin vähän turhan kiitettävällä vauhdilla äitiyden mustasta aukosta takaisin työelämään. Kesäloma ja aurinkoinen Nekala mielessäni jaksan hyvällä mielellä tuijotella töitä vielä kuukauden..
..vaikka pr-työ onkin välillä kovaa duunia.
Yleensä tuijotan toimistolla ruutua. Välillä katseeni harhailee Nick Caven alastomana harhailevaan kuumaan vaimoon ja välipalaani.
Asiakkaiden toimistoille on aina mukava mennä vaihtamaan maisemaa. Hyvällä säkällä pääsen kesken työpäivän maistamaan uutta chililonkeroa..
..tai katsomaan keikkaa kahvin kanssa eturiviin.
Yleensä pidän lounasbreikin klo 9.00-9.30 sekoilemalla kotona kahvikuppi kädessä ja muuten evästelen kahvitauoilla töissä. Evääksi otan random löytöjä keittiöstämme, kuten ruohosipulia. Hyvää, mutta vähän säälittävää.
Joskus lounastelen asiakkaiden kanssa palaverin merkeissä muualla. Kasvisravintola Gopalin lounasbuffassa lähti lapasesta.
Onneksi nykyaikaiset Skype-näköpuhelimet mahdollistavat asiakaspalaverit myös toimistolla..
..jos on päässyt toimistolle asti.
Jos on vielä kotisohvalla kahvikuppi kädessä koukussa muumeihin olosuhteiden pakosta joutunut pitämään etätyöpäivän kotitoimistolla, täytyy vain toivoa, ettei skype-kaveri pyydä avaamaan läppärin videoyhteyttä.
Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.