Katselin eilen illalla Yle Fem -kanavalta dokumenttielokuvan 112 hääparia. Jenkkiläisessä dokkarissa kaksikymmentä vuotta häitä kuvannut valokuvaaja Doug Block palaa hääparien luokse katsomaan, veikö elämä pariskuntia toivottuun suuntaan. Happily ever after vai miten se meni?
Leffassa on nauhoittain itkettävän onnellista häävideomateriaalia: huntuja, kermakakkuja, väpättäviä leukoja, valuvia maskaroita, tanssivia sukulaisia, pappien kaapuja..
Vielä enemmän nautin aikahypyistä kymmenen vuoden päähän papin aamenesta. Arkisista sohvista, sylissä pyörivistä lapsista. Onnellisista tyypeistä, toistensa päälle puhuvista pariskunnista, jotka kameran edessä yrittävät diplomaattisesti kertoa, ettei ole helppoa. Mikään. Itkin, kun toisilla homma meni ihan puihin aviomiehen ostettua maanispäissään tuhansilla dollareilla lastenkirjoja viikon aikana.
Elokuvassa on monta tarinaa, koskettavia myötä- ja vastoinkäymisiä.
Houkuttelin Hipin viettämään kanssani leffailtaa, jos vaikka sattuisin joskus pääsemään naimisiin. Pitkätukka nukahti suunnilleen kolmannen hääparin itkuisten sormusten vaihdon kohdalla syötyään ensin kaikki DaCapot, tarjottuaan minulle karkkipapereista taittelemiaan muhkuraisia ’feikkikarkkeja’ ja naureskeltuaan naama suklaassa itseensä tyytyväisenä, ettei hän ainakaan ole menossa naimisiin. No sie voit kattoo tästä leffastaki, että eihän siitä ny mitään tuu. Tai tietäähän sen jo kahtomattaki!
En olisi samaa mieltä!
Dokumenttielokuva 112 hääparia on Yle Areenassa katsottavissa vielä 13 päivää.
Suosittelen!
Photo: Bob Krasner, courtesy of HBO
Mää niin katselen tän tänään. Kiitos vinkistä, rrrrrrakastan rakkausohjelmia.
Terv, kylmänväreitä mm. kello kuuden uutisista
Kiitos vinkistä, tämä täytyy ehdottomasti tsekata! Mennyt jostain syystä aivan ohi.
Hihi, kattokaapas tänään 21 tapaa pilata avioliitto 🙂
Ärsyttävästi tietty kolmonen pätkii sen mainoksilla ihan päin persettä, mutta ai jee meidän naisporukka (ikähaarukka 24-50, statukset sinkusta eronneeseen) vuoroin istui kuumilla hiilillä huonon omantunnon takia ja vuoroin nauroi räkäistä naurua vahingonilosta tai ihan muuten vaan, kun se käytiin teatterissa katsomassa.
Katsoin samaa eilen ihan vahingossa, oli kyllä ajatuksia herättävä! Varsinkin se, miten eri asioita avioliitto tuntuukin tarkoittavan rapakon takana. Nainen ei välttämättä käy enää töissä vaan on koko elämänsä kotiäitinä yliopistotutkinnosta huolimatta. Se tarkoittaa myös perheen perustamista.
Onneksi meillä Suomessa nämä asiat voivat olla myös erillisiä. Naimisiin meneminen, perheen perustaminen, yhteisen kodin ostaminen ja ura ovat erillisiä päätöksiä ja voidaan tehdä ihan missä vaan järjestyksessä yhdistellen. Siinä mielessä mielestäni avioliitto Suomessa on aivan eri asia kuin dokkarissa, vaikka avioeroja täälläkin piisaa. Jos homma sujuu niin ei se nimi paperissa sitä mihinkään riko! Kyllä se menee hajalle ihan ilman sitäkin tai on menemättä. Sinänsä oli huojentavaa kyllä nähdä, että kyllä se elämä iskee muihinkin parisuhteisiin eikä lapsen saamisen jälkeinen parisuhdekriiseily ole mitenkään harvinaista. Nimimerkillä 12 vuotta yhdessä, joista 5 naimisissa ja ehti se arki tähän suhteeseen jo ennen näitä sormuksiakin 🙂 Että ihan rauhassa niitä hippihäitä vaan suunnittelemaan 😉
Ole hyvä 🙂 Tää kyllä uppos! Mukavia katseluita!
Joo, itsekin huomasin vähän vahingossa tuon tulevan 🙂
Täytyypäs muistaa katsoa! Kiitos 🙂
Joo, siinä oli kyllä mielenkiintoista pohdintaa ylipäänsä avioliiton merkityksestä, ihan käytännön tasollakin..ja juurikin tuntui välillä vähän vanhanaikaiseilta (esim juuri tuo nainen kotiin -homma) tai vieraalta täältä pohjolasta käsin tarkasteltuna.
Vaikka itseasiassa mietin myös sitäkin, että vaikka olikin jenkkiläinen leffa kyseessä, huomasi ehkä henkilöistä (ja mielestäni myös häistä), että taidettiin pääasiassa olla New Yorkissa. Leffassa ei avioliitoista puhuttaessa suuremmin jeesusteltu tai näkynyt jättihäitä, ehkä tiedät, mitä tarkoitan tällä.. Toki tietysti dokkariin valikoitui kuvaajan kautta tietynlaisia pariskuntia..
Mutta siis hyvä näin. Mielenkiintoinen aihe ja mielenkiintoinen dokkari..