Hyvin sujuneesta joulusta huolimatta itse nautin eniten aaton jälkeisistä päivistä. Joulua edeltävään viikkoon sekä joulun kohokohtaan liittyy niin paljon kiirettä, ristiriitaisia ja surullisiakin fiiliksiä, hässäkkää, paketteja, kilometrejä ja jännitystä, että vasta joulupäivän aamuna tunsin aivan erityistä joulumieltä ihmisrinnassani. (Vaikka eräs viideltä aamulla aloittanut nosturiäijä yrittikin horjuttaa joulurauhaa.)
Välipäivinä voi hyvällä omallatunnolla hillua välitilassa yöpuku päällä, syödä yöllä suklaata ja mennä päivällä saunaan. Vapaapäivien motissa voi rauhassa seurata vesilasissa hautuvan dinosauruksenmunan kuoriutumista ja aloittaa uusia kirjoja. Järkyttyä anopin skeittiäksidentistä, jonka seurauksena onneksi kaatui vain nosturi. Unohtaa perimmäisessä huoneessa taas vielä jonkun nukkuvan ja tilata pitsaa, jos jouluruoat uhkaavat loppua.
Toisaalta tuntuu kuin norkoilisi discon tanssilattialla valomerkin jälkeen. Bileet on ohi, mutta kultahippua on vielä joka puolella, eikä oikein osaa ottaa tosissaan portsarin kehoituksia häipätä kohti narikkaa. Näitä päiviä ei lasketa, vaikka ennen parin päivän päässä häämöttävää tulevaisuutta voidaan vielä napata vaikka kuka tahansa populaarikulttuurin supertähti taivaalle tuikkimaan. Kuin ihan salaa, tässä vaan välipäivinä. Mitä ihmeen orkesteria se Bowie oikein kasaa siellä?
Onneksi loma jatkuu vuodenvaihteen yli, eikä uudessa kalenterissa ole ensimmäiselle viikolle yhtäkään merkintää.
Ihania välipäiviä kaikille!
Lue myös:
Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.