Vaikka Hippi juuri kaatoi etupihamme ’vähän’ ränsistyneen pensasaidan, on Avotakka vieläkin kytiksessä jossain pihamme ryteiköistä. Ammentaa siellä loputtomista ideoistani ja sekoittaa pääni vainoharhaisilla salaliittoteorioilla. On ollut
…sekä yleistä vainoharhailua ja selkkausta Lena Dunhamin kanssa.
Ja taas mennään!
Tällä kertaa tosin vahvana trendsetterinä toimi appiukko, joka jo perinteiseksi muodostuneella kirpparikierroksellamme osti minulle lahjaksi maljakon. Kun appi antoi minun valita kahdesta kukkamaljakosta mieluisemman, päädyin heti ihastuttavaan rosopintaiseen lasimaljakkoon, josta Hippi ilahtui kotona. Niin siis miks meijä isä halus ostaa siulle kaljatuopin kirpputorilta..?
Esittelin pohjassa himmeänä näkyviä nimikirjaimia TW sekä kaapistamme löytyviä baarista pöllit.. kulkeutuneita kuluneita kolpakoita, joiden pohjassa lukee Arcoroc France tai muuta shittiä. Ymmärräksää, tää on maljakko eikä tuoppi! Tää on mun Tapio Wirkkalan aito kukkamaljakko, sää et jua tästä yhtään mitään!
Niin, se salaliittoteoriasekoilu ja Avotakan vakoojat puskassamme! Mitä olikaan uusimmassa Avotakassa?
Tapio Wirkkala sekä hänen monenrosoinen tuotantonsa, niinpä tietysti. Ratsastan jälleen aallonharjalla kippoineni, terveisiä huipulta!
Turhaan huusin Hipin tuoppiepäilyistä, sillä Avotakan kuvasta päätellen suunnittelemiensa lasiesineiden käyttötarkoitus ei ole Tapiolle itsellekään täysin selvä, eikä jutun otsikon perusteella toimittajakaan ole asiasta yksimielinen..
Onneksi edelläkävijäoraakkelilla (=minä!) on vastaus askarruttaviin sisustuskysymyksiin, jollaisen äärelle olemme Nekalan ryteikössä taas päätyneet: Onko Wirkkala designia vai eikö?
*hmmmmm…oraakkeli vaipuu vastauksenhakutilaan, joka saattaa muistuttaa sohvalla möhöttämistä hörppien kahvia silmät kiinni, mutta todellisuudessa hän on yhteyksissä design-puoleiseen*
Kauniin Finlandia-pullon kanssa vähän sössittiin, enkä ihan heti valikoisi kotikattauksiimme partajäbän legendaarisia Ultima Thuleja, mutta olen sitä mieltä, että…hmm
Tapio Wirkkala – ehdottomasti DESIGNia!
Ja voi renessanssisielun muotoilemasta maljakosta joskus bissenkin juoda, mutta silloin pitää olla kyseessä poikkeuksellinen erikoistilanne, kuten esimerkiksi keittiön puuttuvan tapettisuikaleen ilmestyminen seinään tai kattolistojen asennus.
Veistoksellista tiistaita! Design-oraakkeli kuittaa.
Mietipä millaisella aallonharjalla sä sitten ratsastat kun se tapettisuikale on seinässä!!!!
ps. oli hurjan hauska nähdä! Typy mietti vielä eilenkin kuumeisesti että ”näkyyköhän se vauva jo? Nyt? Kohta? Huomenna? Entä nyt?”
”…käyttötarkoitus ei ole Tapiolle itsellekään täysin selvä…” Huutonaurua, taas kerran! Kiitos! Voin iloisena taas jatkaa töitä!
Hmmm…taiteilijalla epäselvyyttä käyttötarkoituksesta…oisko ottanut ”neuvoa antavaa” muotoilemastaan Finlandia-pullosta 😀
Haha! Just yks ilta jo juteltiin, että pitäiskö toi tapetoida, mutta mä ite (!!) teilasin ja sanoin, että tehään sit samalla ku olkkari tapetoidaan..huuh..
PS. ja oli ihan tosi kiva nähdä! Ja voi typyä, voiko suloisempaa vauvalista kiinnostunutta ollakaan 😀 Täytyy sitten näyttää sille kuva, kun näkyy <3
Ilon kautta! 😀
😀
se finlandia-pullo oli kyllä niin hieno, voi että!! Ja nyt selkeesti sellasella to be or not to be -ilmeellä mietiskelee..to drink or to put some flowers..
Kiitos! Tämän postauksen myötä selvitin mitä laseja mökillämme luuraa (Tapio Wirkkala, Hopla), joista kuuden setistä on yksi hajonnut. Nyt on helpompi etsiä tilalle. Mökillämme on myös kammoamaasi Ultima Thulea. Ja mökki ei siis todellakaan ole mikään design-paikka, mutta hyvä, jos eivät ole designia. 🙂
Ekaan kommenttiin ikinä kuuluu ehkä myös lisätä, että kiitos monista hauskoista postauksista!
Hahaa, kiitos kommentistasi ja mukavaa, kun oot lueskellut! 🙂
teillä on sitten aika hienot astiat mökillä 😉 vau!
ja ei, en kammoa ultima thuleja, ne on oikein kauniit, mutta ehkä juurikin vähän liian kauniit tai jopa monumentaaliset meidän pöytään,..(jossa tällä hetkellä kaikkia laseja taitaa olla max. 3 samanlaista, kun tuppaavat välillä huiskahtelemaan sinne tänne.. Puuh…)
Sinne on eksynyt ”perintökalleuksia”. Välillä todella nauretaan, että omaan ja sisarusten koteihin verrattuna mökillä on kaikista hienoimmat (ja kalleimmat) astiat. Löytyy myös kristalliset viinilasit… Kaasuhellalla lämmitetään vedet käsitiskiä emalivadissa varten, siellähän ne sitten hajoilee. Ultima Thulet on kyllä siitä hyviä, että ne on varsin jykeviä. Toisin kuin nuo Wirkkalat, jotka onkin sitten spesiaaliaterioita (joulu yms.) varten.
Yleensähän se menee just niin, että jotkut kaikkien hyljeksimät ”piha-astioiksi” tai kukkaruukuiksi poistetut retroesineet ovatkin pian hulluja perintökalleuksia.. 😀 samoin kuin jotain kukkapuron muovihuonekaluja tms näkee aina ihan ruoskittuna jossain ”rumina” varastokalusteina…se on aina vähän riemastuttavaa!
Pakko tähän väliin kertoa, että mun mummu 87v. omistaa paljon paljon kukkia. Jokaisella kukalla on hyvin multainen aluslautanen. Kastelin niitä joku aika sitten avuksi ja huomasin että noin joka toinen lautanen oli Arabiaa. 😀
Monissa blogeissa on homma menny niin sellaiseksi, että nyt ostin/sain tämän hyllyn, koko astiaston, uudet vaatteet. On ne hienoja, ei siinä, mutta niin kyllästyttäviä.siksi on virkistävää lukea näitä sun juttuja vanhoista lundioista, kirpparimaljakoista, erityisesti kirppisvaatteista!!!, roskalavalöydöistä, vanhoista lampuista jne. Ei kaiken tarvi olla uutta ja voi silti olla ns aallon harjalla! Siksi tykkään tästä blogista erityisesti ja osaat myös kirjoittaa tosi hauskasti. Kiitos blogista!
Sinne ne päätyy ne lautaset, kun kupit hajoaa, ja sitten niitä jää ylimääräisiksi. Ja hyvä niin. Käyttöönhän ne sitten kuitenkin on tarkoitettu. 🙂
Kyllä me arvostetaan noita mökin arvoastioita, huvittaa vaan, kun ne on siellä. Saapa hienot kattaukset, jos on tarve. Sisaruksille jakamalla käyttöä saattaisi tulla jopa vähemmän. Ovat siis oikeasti vanhempieni jäämistöä, jotka ovat sinne ajautuneet. On siellä seassa sitten Ikeaa ja sitäkin on hartaudella hajotettu.
Komppaan tätä täysillä!
Blogisi on viihdyttävää luettavaa! Kiitos siitä! Nyt sattui kiinnostava aihe kommentoitavaksi:
Iltalehti tänään ”Onko kaapissasi Tapio Wirkkalan astia-aarteita: http://www.iltalehti.fi/sisustus/2015052719754479_sz.shtml.
Wirkkalan tuotantoa esillä kesällä Kaustisella (isänsä kotikonnuilla): http://wirkkala.net/.
Juuri näin! kuulostaa tyypilliseltä..
..itseasiassa tuo kuvissa näkyvä Wirkkalan maljakko oli kirppiksellä niin likainen ja jossain hiekassa (!!) että me hetki sitä appiukon kanssa pyöriteltiin ja mietittiin, lähteekö puhtaaksi..lähtihän se ihan kirkkaaksi, kun liotin tiskikonejauheella vähän. Mutta niin siis, vaikutti just siltä, että jostain tallista puutarharoinista kaivettu esiin 😀 😀
Huvittavaa joo, mutta toisaalta, jos ne teistä kuuluu sinne, niin voihan mökilläkin kattaa hienosti ja nauttia kauniista astiosta ja kunnioittaa perinteitä niitä käyttämällä, iloahan niistä sielläkin on 🙂
Hei, kiitos kivasta kommentistasi! IHana kuulla, että tykkäät lueskella juttujani 🙂 Jee!
Niin, en tiedä kuinka aallonharjalla (hehe) oon, mutta joo tykkään kyllä vanhoista huonekaluista ja astiosta ja ootella, että ”sitten kun tulee vastaan kirppiksellä, niin sit mää vasta ostan…” He he. Keittiön punaisen retropöydän oon ostanut yli kymmenen vuotta sitten ja kantanu sitä kaikissa eri kämpissä mukana..ja joskus on kiva ostaa ihan uusiakin juttuja..hmm..
Toisaalta on aina ihana katsella ystävien eheämpiä sisustuksia ja fiilistellä pöytäryhmiä, jossa kaikki tuolit ovat samanlaisia..
Kukin tyylillään 🙂
Hei, kiitos kommentistasi ja huikkailuista..pitääkin heti mennä tsekkaamaan, josko meillä ois joku aarre täällä kätkettynä 😉