Vauhdikkaan viikonlopun jälkeen kielsin eilen maanantain ainakin kolmesti. Tänäänhän on sunnuntai!
Spontaanille viikonloppuvisiitille saapunut anoppi viipyi onneksemme vielä eilisen aamupäivän, joten Poika sai sunnuntaitunnelmiin sopivasti päikystä vapaapäivän. Itse sain aamulla nukkua pidempään, kahvit valmiiksi keitettynä ja tehdä rauhassa päivän duunit raitapaitulissa kotitoimistossa. Lounaaksi lämmitin edellispäivän keittoa.
Viikonloppureissun purkaamattomat laukut siirsin avaamattomina pois silmistäni. Suljin pyykkikaapin oven, jätin kuivat vaatteet kuivuriin sekä yläkerran arkisen sekamelskan odottelemaan vakavammin otettavaa arkipäivää.
Saapuessaan märissä vaatteissa töistä väsynyt Hippi oli samoilla arjen kieltämislinjoilla .(Maanantain lisäksi pitkätukka kielsi myös urheilusuorituksen jälkeisen venyttelyn tarpeellisuuden ja kävelee lauantaisen futismatsin seurauksena helvetin oudosti.)
Ei mennä tännää kauppaan! Ei tehhä tännää ruokaa! Ollaa vaan! – Joo! Pidetään vapaapäivä!
Takan lämmityksen lisäksi emme sortuneet muihin askareisiin. Katselimme keittiön ikkunasta loskaista puistoa ja telkusta piirrettyjä. Keksimme sunnuntaihin sopivia sisäpuuhia. Leppoisen sunnuntain jälkeen pyöräilin tänään räntäsateesta huolimatta levänneenä töihin. No niin arki, anna tulla! Can´t touch this!
Hyvää tiistaita kaikille!
Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.