Yksin toimistolla I

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eilen palattuani talvilomalta olin toimistollamme poikkeuksellisesti yksin koko päivän.

VIRHE!

Seitsemän tunnin jälkeen olin:

– paniikissa unohtanut hälyttimen koodin

– jutellut yli puoli tuntia anopin kanssa puhelimessa

– lähetellyt naapurin muijalle viestejä

– kuvannut neljä tanssivideota

– tajunnut osaavani tanssia karaoke-video-tyylisesti

– pelannut biljardia yksin

– yrittänyt saada ystävästäni lounasseuraa

– roikkunut seurankipeänä vakkarilounasravintolan tarjoilijassa kiinni epätoivoisena kertoen talvilomakuulumisiani sekä olevani bloggaaja sekä tilannut vielä kahvia ja jälkkäriä

– pelännyt toimiston ovelle saapunutta lattia-asentajaa ja sanonut anopille soittavani pian kertoakseni, olenko kunnossa, sillä toimiston ovella on joku aika epämääräinen tyyppi kolkuttelemassa

– soittanut anopille selvinneeni hengissä lattia-asentajan hyökkäyksestä

– tehnyt ehkä kaksi työasiaa

– kaivannut työkavereitani

– juuttunut neljäksikymmeneksiviideksi minuutiksi pilkkopimeään tavarahissiin kerrosten väliin

– katunut ikinä katsoneeni pelottelupiilokameravideoita, joissa hissin pysähdyttyä ”vähän kujeillaan” ja valojen sammuttua hissiin ryömii zombiksi stailattu pikkutyttö

– huhuillut ja koputellut turhaan

– yrittänyt salamana miettiä, jos joudun kyseisen pilan kohteeksi, voisinko olla käymättä zombin päälle, jos kyseessä onkin lapsinäyttelijä sekä miettinyt, mistä tietäisin kyseessä olevan lapsinäyttelijä eikä oikea zombi ja yrittänyt olla menemättä paniikkiin ja käymättä itseni päälle

– hokenut olen ihan zen, zombeja ei ole olemassa, olen ihan zen, zombeja ei ole olemassa, olen ihan zen olen ihan zen olen ihan zen

– pelastautunut rikkinäisestä hissistä todella epäsmoothisti kiipeämällä ja rimpuilemalla hissinasentajan vetäessä käsistäni

– tavannut ensimmäistä kertaa naapuritoimistomme väen, joka seurasi kamppailuani punnertaessani itseäni hissikuilusta heidän toimistonsa lattialle

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

– päättänyt olla menemättä enää yksin toimistolle

– päättänyt olla menemättä hissiin enää ikinä!

 

Mutta muuten päivä meni ihan putkeen!

Mukavaa päivää kaikille!

 

Lue myös:

Paluu toimistolle

Työpäiväni kuvina

Share

10 kommenttia

  1. nimetön kirjoitti: Vastaa

    Taidat olla vähän sellainen Suomen Bridget Jones 😀

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Kyllä, sellanen olo tuli hississä, että ei näin oikeesti vaan käy! Että vaan elokuvissa käy näin!

  2. Pieta kirjoitti: Vastaa

    :´D Ihan mahetsu tanssi!

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      <3 <3

  3. dancing queen kirjoitti: Vastaa

    Mahtavat muuvssit! Ja jos pääsee olemaan yksin toimistolla, kannattaa aika ehdottomasti käyttää joraamiseen! Kotona kans.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Joo, ja kotona voi onneksi jorata aina ! 🙂

  4. murina kirjoitti: Vastaa

    Mäkin tanssin töissä melkein yhtä taitavasti kun oon yksin yövuorossa :’)

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      MAHTAVAA! 😀

  5. m. kirjoitti: Vastaa

    😀 Mieletön tanssi! About samoilla sulavilla liikeradoilla mennään myös meikän työhuoneella. Tavarahissimme on onneksi (toistaiseksi) kulkenut onnekkaammin kuin teidän.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Kiitos, mahtavaa, että löytyy muitakin tanssitaitureita <3

Vastaa

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.