Paluu Nekalaan

Huh huh. Oli ihana huomata naapureiden käyneen lämmittämässä alakerran ja poikien makkarin takat valmiiksi, kun yöllä saavuimme ihanalta lomaltamme loskaiseen Nekalaan. Postit odottivat keittiön pöydällä siistissä pinossa. Kannoimme pienemmät matkalaiset yläkertaan jatkamaan yöunia ja päätimme jättää matkalaukkujen avaamisen seuraavaan päivään, vaikka laukut pursuilivat märkiä rantakamoja ja pyykkipusseja.

Lapset iloitsivat päästessään pitkästä aikaa leikkimään omilla leluillaan ja naapuriin näkemään kaivattuja kavereitaan, mutta itse olen ollut melko haikeana ihanan reissun päättymisestä ja paluusta arkeen.

Onneksi heti viikonloppuna oli kuitenkin luvassa kivoja juttuja! Perjantaina häippäsin naapurin äijän kyydillä Helsinkiin aika kivoihin työjuttuihin. Eilen teimme porukalla retken jäälle keräämään pajunkissoja ja laskemaan mäkeä. Oikeastaan on aika hauskaa, että lunta on vielä niin paljon ja voi edelleen pulkkailla.

Eilen juhlimme myös melko railakkaita synttäreitä, jotka starttasivat herkullisella illallisella ihastuttavassa Armas Kuppilassa ja jatkuivat hilpeällä baarikierroksella ja epämääräisellä sönkötyksellä Doriksen nurkassa. Tänään työntäessäni hiki pipossa ja pupun viikset naamassa Pikkuveljen rattaita liukkaassa sohjossa ympäri korttelia ovelta ovelle ja yrittäessäni saada käppyräisiä vitsoja irti toisistaan varoen koristeiden varisemista ojan varsille ja kerätessäni jatkuvasti kaatuilevien ämpärien suklaapalkkioita milloin mistäkin, mietin onko aina pakko sönköttää ja hoitaa näitä hommia näin rapsakkaana. Näköjään on pakko. Onneksi naapurin muija joukkoineen oli mukana pitämässä tunnelmaa ja järjestystä yllä.

Juuri pääsiäishymyni alkaessa vähän hyytyä, totuusmummo tarjosi perinteisestä munapussistaan äiteillekin vähä jotain ja antoi lopuksi vielä koko porukalle pääsiäishalit. Kyseli matkakuulumiset ja sanoi jo odotelleensa paluutamme. No ompa kiva nährä teitä ny taas! Taktisesti jätimme kierroksen viimeiseksi virvottavaksi Nekalan muijan, sillä arvelin hänen kutsuvan meidät sisälle. Ja keittävänsä kahvit ja tarjoavansa pestoleipiä ja suklaata ja antavan poikien maalata taideteoksia seinään, kun itse makasin sohvalla toipumassa kahden tunnin virpomissessiosta.

Virpomishommien jälkeen saimme vielä ihanan ystävän kylään. Söimme makaroonilaatikkoa ja vänäläisiä suolakurkkuja. Kesäaikaan siirtymisen, reissun jälkeisen aikaeron ja pienten suklaamunaöverien seurauksena spidermanzorro ja pääsiäispupu juoksivat vielä ysinkin jälkeen villisti ympäri kämppää virpomisvitsoilla toisiaan ja äitiään huiskien vailla minkäänlaista aikomusta mennä nukkumaan. Onneksi Hippi leppeästi huikkasi voivansa ottaa vähän haastavalta vaikuttavan nukutusvuoron, vaikka olisi kyllä ollut meikän nakki tänä iltana.

Kikattelevien pääsiäissankareiden sulkeuduttua kiemurrellen kreiseilemään iltasadun äärelle, avasin kivi sydämessäni matkalaukun ja heitin mereltä tuoksuvat rantakamat pyykkikoneeseen. Kimaltavaa hiekkaa varisi kylppärin lattialle. Tyhjensin toisen laukun ja laitoin sandaalit kaappiin. En ehtinyt Wanhan Tapin neulekerhoon, mutta onnekseni huomasin Ruudussa olevan pari jaksoa Selviytyjiä katsomatta.

Ihan ok olla taas Nekalassa.