Äitienpäivä – Asikaine

Hipin mielestä oli juuri sopiva hetki alkaa kasata ja täyttää jättimäistä lasten uima-allasta samaan aikaan, kun meneillään oli terassin maalaustalkoot sekä ison äitienpäiväbrunssin valmistelu ja kattaus.

Tilannetaju: ten points!

Kattaessani puutarhan pöytää ja leipoessani kiireellä brunssille piirakkaa samalla, kun joku jatkuvasti hakee märät kengät jalassa keittiöstä ämpärillä vettä samalla, kun alakerran vessaan viritetty puutarhaletku suihkuaa liitoskohdista ympäri seiniä, kykenin lähinnä tuijottamaan tonninsetelinä tyhjyyteen tai ikkunaan, josta näin pikkuveljen altaan pohjalla äksänä jo”uimassa” kaikki vaatteet läpimärkinä. Brunssipöydän savulohipiirakasta tuli melko kuohkea vatkatessani muna-maitoa aivan raivona.

Itsehillintäni: eleven points!

Äitienpäiväbrunssi saatiin syötyä, terassin toinen kierros maalattua ja lopulta allaskin alkoi olla puoliksi täysi (tai tyhjä – riippuu vahvasti siitä, keneltä kysytään). Toki altaan kasaamis- ja täyttöapuun haettiin naapurin äijää ja soiteltiin Tompalta neuvoja. Allas olisi täytettävä kerran, jonka jälkeen suodattimen ja lämppärin avulla sitä voisi käyttää samoilla vesillä vaikka viikonkin. Raivostuttava allassäätö kokonaisuudessaan kesti oikeastaan melkein koko päivän ja passiivis-aggressiivinen käytökseni meinasi välillä lipsua aggressiivisen puolelle, mutta yritin skarpata. Kivahan lasten on siinä altaassa sitten puljata joka päivä!  Jopa pikkuveli ammensi päivän tunnelmasta vaikutemateriaalia huutamalla iltapuurolla Voi jumalaskeittilauta!

2-vuotiaan kekseliäs kielenkäyttö: twelve points!

Yöllä en saanut nukuttua, makkarissa oli kuuma ja ajatukset kiersivät päässäni pakkomielteisesti ympäri ämpäri paisuttaen kaikki huoleni jättiläisiksi. Hiostava täkki ei pysynyt pussilakanan sisällä, vaan myttääntyi tavoittamattomaksi möykyksi, kuin tukkivat ajatukseni unieni tielle. Normaalisti minut onnelliseksi tekevä tuhina ajoi hulluuteen ja lopulta vierashuoneeseen, jossa olikin valoisaa, koska joku on hajoittanut huoneen pimennysverhon! KUINKA HELVETIN PIMENNYSVERHOTKIN SAADAAN TÄÄLLÄ RIKKI!?!

Puolineljältä en ollut vielä nukkunut yhtään ja päässäni kolkutti jo valvojan pahin painajainen Nymmää en enää ees ehi nukkua ennen herätystä! Ähisten pakenin sarastavaa auringon valoa takaisin ruusumakkarin pimeyteen. Hetken kuluttua raivohuokailuihini havahtunut Hippi sanoi unisena, pitäisköhän miun käyä kahtomassa sitä uima-allasta, ku se vähän tyhjeni välillä se puhallettava laita.. Katsoin makkarin pikkuikkunasta ulos ja näin, kuinka jättimäinen uima-allas juuri parhaillaan tyhjentyi lyttyyn painuneen laidan yli pihaamme. Juoksimme molemmat ulos.

Siinäpä seisoimme neljältä yöllä paljaat jalat litimärkään nurmikkoon upoten tonninseteleinä tuijottamassa pihaamme pulputen tyhjentyvää ja lyttyyn painuvaa allasta, joka kuvasi yöllistä sielunmaisemaani täydellisesti. Emme sanoneet sanaakaan. Nouseva aurinko värjäsi taivaan vaaleanpunaiseksi ja linnut sirkuttivat kertoen aamun jo alkaneen. Ilmassa tuoksui kesäyö.

 

Lue myös:

Jätkä kaulii

Puoliksi syötyjen leipien syvin olemus ja elämän ihme

Äitienpäiväaamuna