Arkeni on jonkun lapsuus (nykyisin jopa joidenkin) ja niin on myös juhlani.
Kuten jouluvalmisteluiden ohessa kirjoittelin, lapsen myötä suhtautumiseni juhlapäiviin ja pyhiin on muuttunut. Hyppysissäni on, käsittääkö Poika juhlapyhät kiireessä palaneena pakkopullana ja pyykkitelineille romahtavina ihmisraunioina vai kivana ja jännittävänä aikana. Pyrin jälkimmäiseen (välillä vähän lipsuu lapasesta!)
Vappuna puhallellaan palloja. Keväällä pyöräiltiin keräämään pajunkissoja ja pääsiäisenä munailtiin. Uutena vuotena pelättiin porukalla oman elämänsä Mythbustersien keksintöä räjäyttää puukäsi. Jouluna leivotaan, käydään myyjäisissä, taiteillaan kortteja ja koristeita.
Ennen Pojan kanssa tekemiämme joulu- ja pääsiäisarkarteluja emme omistaneet ainoatakaan pääsiäis- tai joulukoristetta, enkä suuremmin tehnyt perinteisiä valmistelujakaan. Mitä nyt kerran piheyksissäni ja keskivaikeassa strömsöö-mielenhäiriössä tein joululahjaksi perse PERSONOIDUT joulupiparit kaikille työkavereilleni. Hippi ei tiennyt, nauraako enemmän ’snorkkelille’, ’Soundin kannelle’ vai entiselle pomolleni taiteilemalleni ’Arsenalin logo’ -piparille. Piirtäkää itte sokerilla tykki, saatana!
Pitihän se arvata, ettei seuraa mitään hyvää, kun antaa kaikille työkavereille piparia.
Ennen en suuremmin perustanut perinteisistä juhlapyhistä, saatikka tänne erikseen raijatuista juhlista, kuten Halloweenistä. Markkinamiehillä välähti, toisella oli sama tahtotila, yhteinen tekemisen meininki ja olalle läps! Over there they have this thing called Halloween, the kids are eating candy, there are pumpkings every where and then they throw toilet paper in the trees! – Awsom idea, let´s bring this to Finland. They just love pumpkings, toilets, kepponen and all that crazy shiiit! Oli B2B:tä, jota seurasi B2C ja sitten oli yhteinen tahtotila, suunta, startuppi popuppi sköördi böördi ja alettiin tosissaan tekemään juttui! Puskemaan tätä hommaa läpi niinku, ku tilausta on, on tahtoa!
Niin saapui Halloween, jopa Ylöjärvelle.
Pojan myötä hatkahdan kaikkeen helppona nakkina, koska lasten kanssa puuhastelu on hauskaa. Odotuksen ilo kuplii omassa rinnassani uudella tavalla. Lisäksi Hippi on naiseksi pukeutuneena seksipommi, kuten viime Halloweeninä.
Viikonloppuna naapurin muija lähetti kutsun jo perinteisiin Halloween-juhliin ja aloitimme kurpitsakauden Halloween-lyhtyjen valmistelulla. Poika hihkui jättimäisistä kurpitsoista innoissaan ja perusti olohuoneeseen kurpitsakaupan, jonka ostin kivellä ja muovikolikolla tyhjäksi ainakin kuusi kertaa.
Lyhtyjen teko oli haastavaa, sillä yritän askarteluissa saada Pojan tekemisen pääosaan, mutta kurpitsan leikkaaminen oli hankalaa itsellenikin. Leikattuani peukaloni melkein irti, Hippi saapui apuun vanhana puu-ukkojen veistelijänä. Poikakin sai tökittyä puukolla reikiä kurpitsoihin, koverrettua sisältä tyhjäksi ja irroitettua Hipin leikkaamia aukkoja.
Kurpitsoista kaivetuista sisälmyksistä tein serkkuni ohjeella keiton, joka oli todella herkullista! Kerrankin onnistuin, vaikka harmitti, että menin heittämään siemenet biojätteeseen. Hippi kyseli lyhtyä tehdessään eikös nää siemenet kannattais ottaa talteen ja paahtaa. Eiks kurpitsan siemenet oo tosi hyvvii?
– Ei ne kai ihan näitä oo…
– No ohan ne näitä!
– Ei ne oo..
OLEN NERO! Antakaa ihmeessä tänne äkkiä joku keittiöpalkinto:
Ei ne kurpitsan siemenet (joita kaupasta olen ostanut) kai näitä TÄÄLTÄ KURPITSAN sisältä löytyviä SIEMENIÄ ole.
Myöhemmin yritin dyykata biojätteeseen heittämiäni siemeniä, mutta harkitessani vauva sylissäni likaisten siemenien siivilöintiä kahvinpuruista ja muusta jätelaatikon pudusta, tajusin ettei mulla ny just oo aikaa tälläseen!
Asikaisen serkun herkku kurpitsakeitto
Koverra kurpitsa tyhjäksi (tyhjensimme kaksi isoa, joista tuli kurpitsasilppua kukkupää pellillinen. HUOM! Lähes kaikki kuvassa näkyvä sisältö on tuosta alapuolella kuvassa näkyvästä isommasta kurpitsasta. Naamalla varustetuissa pyöreissä ’halloween-kurpitsoissa’ sisälmystä oli huomattavasti vähemmän.)
Levitä pellille, ripota päälle vähän öljyä sekä suolaa ja pippuria. paahda 200 asteessa noin 20 minuuttia.
Pilko kaksi sipulia ja muutama valkosipulin kynsi. Kuullota öljyssä isossa kattilassa ja lisää mieluisia mausteita (laitoin mm. chilijauhetta, pippuria, paprikaa). Lisää kattilaan noin litra (tuohon kuvassa näkyvään määrään) vettä ja paahdetut kurpitsat.
Laitoin sekaan myös yhden liemikuution sekä puoli pakettia sulatejuustoa.
Soseuta.
Ripottele päälle paahdettuja kurpitsan siemeniä. (= siemeniä, joita on kurpitsan sisällä) (jos olet heittänyt ko. siemenet epähuomiossa roskiin, saa niitä kaupasta pusseissa)
–Välihuomio: Ei! Tämä postaus ei lopu koskaan!–
Hippi on uusi Anu Harkki!
Poika haluaa viedä seuraavan valmistamamme lyhdyn illalla naapurin tytölle ja huutaa YLLÄÄTYS!
Jonka jälkeen menen heittämään naapurin muijan päärynäpuuhun vessapaperirullan. Se ei tosin ole yllätys kenellekään.
Jännittävää Halloweenin odotusta!
Lue myös:
Voi ei, oisit saanut hyviä kun oisit paahtanut uunissa oliiviöljyllä ja suolalla ne siemenet! Hieno kurpitsanaama muuten 🙂
ÄLÄ NYT VÄÄNNÄ ENÄÄ PUUKKOA HAAVASSA!
Ps. yksi kurpitsa on tosin vielä tyhjentämättä…
Ihailen ennenkaikkea otsikkoa!
Mä paahdoin kerran sellaisen talvikurpitsan siemenet, niiden irrottelu niistä rihmastoista oli kaamea riesa, ja sitten paahdoin niitä jotain kolme kertaa ohjeessa annetun ajan kun olivat edelleen limaisia, ja lopulta niistä tuli sellaisia sitkeitä ja puisevia ja mauttomia, isoja kelmeitä lastuja. Eli mää en ainakaan suostu uskomaan että ne olisi niitä samoja. Tai sitten vika on kokissa, mut hei, miten todennäköistä se muka on?
Huikean hieno lyhty kyllä, ja soppaohje menee vielä kokeiluun :).
En meinannut saada luettua loppuun, kun nauroin jo ekan jakson aikana kahvit nenästäni! Ja loppua kohden entistä enemmän. Huh huh, vihaan blogeja, mutta tää sun on huippu!!
Tuohan ei näytä yhtää puukäden touhuiluilta. Ihan oikeat asiat kurpitsastakin keitossa ja lyhdyt mitä pelottavimpia!
Itselläni ensikokemus kurpitsoista menikin sitten niin, että vielä 20 vuotta myöhemmin saan kuunnella v***uilua siitä.
Minä nimittäin tein kurpitsapiirakkaa kaikista niistä sisuslöllöistä ja heitin ne ”kuoret” biojätteisiin.
Että oli herkullista.
Kyllä mun täytyy vieläkin vaan kommentoida, oli haasteita tai ei (tai siis haasteita on aina omassa elämässä vähintään, niin näköjään teilläkin). Muistan kun kävin joskus lukemassa sun blogia ja vähän ihmettelin, että mitä täällä oikein tapahtuu, mutta nyt nautin näistä täysillä. Erityisesti siitä vessapaperista siellä naapurin päärynäpuussa – ja siitä miksei se ole kenellekään yllätys.
Ja kurpitsa on päheä.
Täällä sama homma! Kaverin suosituksesta tulin tänne blogiin ja eka postaus jonka luin oli niin rönsy, etten ihan päässy heti kärryille, minkälainen mammabloggaaja tämä nyt on. Mutta nykyisin nämä jutut on just parhaita, olkoon aihe mikä vaan. Jatka samaan malliin ja kiva tietää, ettei muillakaan aina mene hommat niinku Anu Harkilla! Happy halloween
Kääk! Melkein kuolin tohon sun meemiin! *huutonaurua*
Heheheheh en kestä, taas ihan mahtava tarina!!
Mä myös lähtökohtaisesti en ole suuri blogien ystävä, ja äiti/perheblogit on musta kamalin kategoria, mutta tää sun blogi on niin hyvä, että mun mielestä tää ”parantaa koko toimialan mainetta” heh.
Krhm, kiitti sivistyksestä taas kerran! Nimimerkki siemenet JA kurpitsan keskusta roskiksessa. Kamalan monimutkanen pakkaus sillä
Just ku mä aattelin että eikö tää postaus lopu ikinä niin sää kirjotat että ei… Aargh. (noeioikeesti)
Joo mä oon aatellu ettei noista kurpitsoista missä on valmiiksi laitettu nuo kohdat että leikkaa tästä kurpitsalle naama voi olla mitenkään niitä samoja mistä voi tehdä ruokaa… olen sitten ostanut erikurpitsoita keittoja varten…
Sienilläkin on tunteet!
Hei, hyvä huomio!!! Tuossa kurpitsa kasassa suurempi osa ”mössöstä” on tuon ison ns. tavallisen kurpitsan sisältä. (Jossa ei ollut Halloween naamamerkkejä) , mutta otin sisälmystä keittoon myös Halloween-naama kurpitsasta.
Isompi oli vaikeampi leikata ja tyhjentää, paksumpi kuori jne ja siellä oli myös enemmän ja mehukkaampaa täytettä.
Lisäänpä vielä tekstiin tämän huomion.
Hyvä!
Haha! Itsekkin aina ihmettelen, että mikä meininki, kun alan kirjoittamaan. Tämänkin piti olla ihan tavallinen ruokapostaus ja vähän myös kertoa kurpitsalyhdyn taiteilusta, mutta lähti ihan hanskasta heti alkuun ja kesti aika pitkään, että sain kelkkaa kääntymään…
Mutta kiva, että nautit silti 🙂 Kiitos!
Haha Kiitos Semmi! 🙂 Ja happy halloween for you too!!
;´D ;´D Hienoa!!
Ois voinu käydä mullekin…
Hyvä, että nauratti! 😀
Kiitos, kun jaoit tämän! Eipä enää harmita tämä siemensekoilu ihan niin paljoa! Pahoja niistä ois vaan tullu!!! 😀 😀
PS. Vika ei todellakaan ollut kokissa, trust me!!
Pystyykö vielä kaivamaan sieltä ja siivilällä huuhdella hanan alla??
Jos tulis vielä ihan hyvä???
Pumppukuningas!
Et oo tosissas, eikö sitä kuulu tehdä niistä??mä vein vielä töihinkin, ei ihme että se oli aika outoa!
Oppia kurpitsa kaikki, totesin tän piirakkakeissin jälkeen että aivan yliarvostettu noin pahan makuiseksi..
Ahahahhaaaa! Mä kaiversin kaks vuotta sitten Halloween -bileissä ekan kurpitsani ja olin ihan et kurpitsansiemenet ON KURPITSAN SIEMENIÄ 😀 😀 😀 Tuli jotenki ihan yllärinä :O
”Myöhemmin yritin dyykata biojätteeseen heittämiäni siemeniä, mutta harkitessani vauva sylissäni likaisten siemenien siivilöintiä kahvinpuruista ja muusta jätelaatikon pudusta, tajusin ettei mulla ny just oo aikaa tälläseen!”
:””D mulla onneks oli yks päivä aikaa noukkia (myös vauva sylissä) tavallisesta roskiksesta sormenpään kokosia kananmunan kuoria, koska NÄÄ KUULUU BIOJÄTTEESEEN. Mieti nyt kun koko kaatopaikka ja vähintään koko pirkanmaan ekosysteemi ois mennyt ihan heitteille kun ei ihmiset lajittele roskia.
Nauratti muutenkin ihan sikana tää koko postaus, onkohan sulla (mulla?) aika reippahasti univelkaa?
Mitä oli tekemässä? Kurpitsapiirakkaa…kuoresta?? 😀 😀
Aha hahahahaah!
hahaha! Koko toimialan maine on kyllä nyt huterissa käsissä! 🙂
Kiitos kommentistasi!
Jatko-osa on suunnitteilla! Yksi kurpitsakin on vielä jäljellä ja serkku lähetti fondue-ohjeen, joten varo vaan!! 😉
Joo! Todella mystistä, että ne on niitä kurpitsan siemeniä!!
<3
Uuh, just tollanen touhu kuulostaa niin tutulta!! Pakkomielle pienestä asiasta, jonka vaan vois oikasta. Mutta ei, kun käytetään viiminen aika ja energia johonkin helkkarin suhertamiseen 😀
Jaksamisia sinne <3
😀
Aaarghh!! Mä arvasin tän!
Keittoa. 😀 aika jännittävän näköstä, mt kyllähän sauvasekoitin on keksitty. Roskiksen kanssa luovutin minäkin ja aattelin et ne valmiiksi käsitellyt ja pussitetut siemenet taitaapi jatkossa olla mun juttu.