Mökkireissuilla turhia ovat murheet unohtuneesta kamerasta ja kännykän lopahtaneesta akusta. Vaikka reilu kymmenhenkiseen juhannusporukkaan olisi joku välillä onnistunut tuomaan uuden saksalaisen poikaystävänsä tai uuden jälkeläisensä, voi aina kaivaa vanhasta kamerasta viime vuoden viiden vuoden takaiset juhannuskuvat erottamatta, minkä vuoden kekkerit Saimaan mökillä on meneillään.
Joka vuosi sama kansio:
– Ihanasti stailattuja juhannus-looks -kuvia ( tyypillistä: aurinko paistaa, mutta kaikilla on kumpparit / sataa saavista, mutta kaikki ovat onnistuneet polttamaan pärstänsä)
– Ollaan me täällä tehty hommiakin –kuvia ( tyypillistä: kirves)
– minä ja Saimaan norppa -selfie
– Turvallista matkaa -kuvia (tyypillisiä: yleensä otettu veneessä)
– Ei vielä ollut sieniä -kuva ( katso myös kohta Ollaan me täällä tehty hommiakin -kuva)
– Em mie mittää merikarttaa tarvi -kuva
– Rakkauskuva
Ihanaa kesää!
Nyt menen ottamaan tyypillistä mansikkakakkua -kuvaa!
Mie vaan niin rakastan näitä sun postauksia, kiitos niistä. 🙂
Kiitos 🙂
Niin totta! Samalla kun kattelin näitä kuvia, mietin omia juhannuskuvia (vanhemmat sinnikkäästi jaksoivat jonkin aikaa kuvata) ja tasan sama ilmiö. Kuvista (ihan sama miltä vuodelta) päätellen teillä oli mukavaa!
Joo, aina on ollut mukavaa. Tässä oli sulassa sovussa kuvia eri vuosilta.
Hyvää kesää sinne 🙂
Näistä when-ever-juhannuskuvista saa ”hauskan” seurapelin:
tulostetaan kasa kuvia ja vaikkapa pareittain/joukkueittain laitetaan kuvat aikajärjestykseen. Parhaiten perusteltu järjestys voittaa, koska paperikuvien kyseessä ollessa ei ole käytettävissä digikuvien paikka-/aikalogia ei kukaan voi tietää oikeaa aikajanaa!
Empiirinen testaus 10 vuoden aikana samalla siirtolapuutarhalla otetuilla kokkokuvilla (toki sensuroin ensin ototkset, joissa näkyy lapset, too easy!) saa aikaan ainakin yhden parisuhdekriisin , toisilleen suuttuneet sisarukset, peilistä takamustaan mittailevan naishenkilön sekä takassa palavan iloisen paperiroihun.
Nyt on kyllä kokeilemisen arvoinen idea! Kiitos tästä! 😀