Kaupallinen yhteistyö: HopLop
Tihkuinen ja ikiharmaa lonkerosää inspiroi jälleen kummasti starttaamaan tämän syksyn sisäleikkipuistokauden. Mukavuudenhaluisesti sovimme Nekalan muijien kanssa puistotreffit tällä kertaa ihan suosiolla SISÄLLE! Eli Linnainmaan HopLoppiin, jossa sysipimeys tai kurakeli ei pääse iholle. Lapset olivat tietysti aivan innoissaan, jahka vain liikkeelle päästiin. Lähtöön liittyi tyypillisesti muutama turvaistuimessa toimitettu siltakaari (naapurin muijan pienimmäinen) ja muita takapenkin räpätyksiä (minä kuumissani istumassa auton tavarakonttiin aukeavassa takarivissä), mutta perille päästyämme olimme kaikki jo lähes hyvällä tuulella.
Tällä hetkellä teemme itseasiassa kaikki kolme osa-aikaista työviikkoa ja iloksemme saamme vielä vähän viettää myös arkivapaita kotona pienten kanssa. Aika usein ollessamme lasten kanssa kotona vapailla sovimme leikkitreffejä, lähinnä esimerkiksi puistoon tai naapuriin. Haemme Marista pullaa ja istumme sohvalla hörppimässä kahvia, vaihtamassa kuulumisia ja selaamassa sisustuslehtiä samalla, kun lapset töhöttävät lattialla leikeissään.
Leppoisissa mammatapaamisissa kaikki voittavat!
Välillä käymme myös HopLopissa, yleensä aina isommalla porukalla. Lapset saavat hyvät pelit ja leikit pystyyn ja aikuisista on seuraa toisilleen. Nytkin heti sisälle päästyämme isommat lapset katosivat menoihinsa, eikä heitä sen jälkeen enää paljon näkynyt. Punapää arpoi hetken, kumpaan seikkailukööriin liittyisi ja kipitti lopulta isompien perään tullen vain välillä vähän tarkistamaan, että olen tallella. Äiti! Äiti, muista sitten huutaa mua tosi kovaa, jos sää lähet, niin mää kuulen, että me ollaan lähössä. Jooko, äiti?
Hyvä luotto jätkällä! En kuitenkaan muistaakseni ole koskaan unohtanut kumpaakaan lastani mihinkään. Myös naapurin muija tuli reissullamme vanhempana kyseenalaistetuksi(!?) koululaisensa käytyä vähän huolestuneen oloisena parikin kertaa kehoittamassa vahtimaan tota vauvaa!
Onneksi sentään porukan pienimmillä oli vielä vähän perusluottamusta jäljellä. Välillä minityypit pitivät tiukasti puntista kiinni ja hyppivät tuiskahtaen syliin ja välillä he huojuivat menojaan luottaen meidän seurailevan perässä ja ottavan kopin, jos kiipeily käy liian haastavaksi. Ihanan taitavia ja rohkeita pienemmätkin jo olivat seikkailuissaan, jopa melko uhkarohkeita.
Viihdyimme vauhdikkaalla seurueellamme HopLopissa jälleen monta tuntia. Ajelehdimme seikkailijoiden mielenkiintojen mukaan kiipeilypaikasta seuraavaan tai trampoilta autoradalle huristelemaan. Pehmeä pienten alue oli tietty mineille ihan hitti ja ihanan hämärässä pallomeressä makasimme koko porukka pitkän aikaan.
Välillä istuskelimme sohvilla katselemassa menoa sivusta, vaipuen omiin keskusteluihimme, jotka seilasivat öiden sujumisesta ja nukkumajärjestelyistä odotettuihin bileisiin ja muihin elämän tärkeisiin kulmakiviin. HopLopin sohvanurkkauksissa voi muutenkin retkottaa rennosti, vaikka vähän huilaamassa tai imettämässä. Tai tehokkaana naputtamassa läppäriä, jos on tilanne päällä.
Jäimme myös porukalla syömään. Vaikka osalla oli vähän ongelmia malttaa pysyä hetki paikallaan, ruoka maistui hyvässä seurassa. Ja me saimme kahvia juodaksemme!
HopLop on ihanan iisi paikka riehakkaankin seurueen hengailuun, lapset pääsevät purkamaan energiaa ja itse voi oikeastaan välillä vähän ladata akkuja tai reenata mukana trampalla. Mainio paikka kivoille ja vaikka vähän isommankin porukan leikkitreffeille, kun pienten menojalka vipattaa ja kaipaa vähän armoa räntäisien puistojen keinutolpilla töröttämisestä.
Nyt uuden hinnoittelun myötä HopLoppiin pääsevät kaikki alle 2-vuotiaat lapset ja aikuiset sisään ilmaiseksi.
Ja lisäksi HopLopilla on nyt meneillään kahvitreffitkamppis, joka tarjoaa päivällä vanhemmille kahvit. Koodisanalla KAHVITREFFIT saa arkisin (ma-pe) klo 15 asti ilmaiset kahvit. Etu on voimassa 20.12.2019 saakka. (Etu ei ole voimassa Rovaniemen tai Riihimäen HopLopeissa.) Tarkista HopLopin nettisivuilta sisäleikkipuistojen aukioloajat ja yhteystiedot.
Meillä oli jälleen tosi hauska ja leppoinen päivä, joka meinasi venähtää illaksi. Pidimme huolta vauvasta ja lähtiessämme muistimme kerätä kaikki seikkailijat mukaan. Emmekä tällä kertaa edes jääneet parkkipaikalle käynnistelemään simahtanutta Volvoamme, vaan tyylikkäästi kaarsimme naapurin muijan tilaihmeellä kohti Nekalaa.
Armollista ja iloista marraskuuta kaikille!
Lue myös:
Menneisyyttä ei voi paeta, mutta jatkossa ajattelin pestä tukan ennen HopLoppia
Nonni ja nyssi! Kiitos tästä Asikaine tai ehkä kiitos HopLop, heh :o)
Ollaan just tällä viikolla tapaamassa kavereitten kanssa ja kahella on alle 2-vuotiaat. Tiedän mitä ehdotan!!
Nauran nyt vaan sun nimimerkille!! 😀 😀
Joo, tämä ON hyvä idea!
Oonkohan minä ainoa, jolla ei blogi näy kunnolla? Kuvat ei näy ja teksti on vaan pötkössä. Ollut jo muutaman päivän näin, niin ajattelin kysyä että onko vika minun puolella vai näkyykö muillakin huonosti :)?
Voi ei, kiitos tiedosta (laittakaa aina viestiä, jos jotain häikkää on)
Nyt ei ole kyllä tullut muita palautteita ja itse tarkistin vielä eri koneella, eri selaimilla ja puhelimella ja omalla, mulla ainakin kaikki näkyy ihan normaalisti! Mutta ilmoitelkaa muutkin, jos vielä jollain on jotain häikkää, niin hätyytän atk-tukea vielä.
Toivottavasti tilanne korjaantuu, onkohan sulla joku homma siellä : /
Meille avattiin tänä vuonna Leksan Leikkimaa tuohon tien töiselle puolelle sopivasti silloin kun Tihhiäinen ja sen vauvakaverit alkoivat mönkiä pöngertää ympäriinsä, ja seurakunnan vauvakerhotilat menivät kesätauolle.
Siellä me sitten seistiin vaunut hyökkäysvalmiina Leon tykö aina kahta vaille kymmenen arki aamuina. Koska piti maksaa vain kahvista.
Kyseinen Leksa kuitenkin alkaa veloittaa yli yksivuotiaista jo jotain kympin per leikkikerta, vaikkei nämä pienet siellä vielä toista tuntia jaksakkaan leikkiä, eikä siinä kohtaa lohduta että ranneke on voimassa joko päivän, ei ne äiditkään jaksa enää uudestaan tulla.
Joku superjymykultajäsenkortti sinne on kai hankittava.. joskus.
Rakas Asikainen. Pilaanko lapseni?
Jos hän oppii että kallis leikkimaa on oman olohuoneen jatke jonne pääsee Usein. Johon on vippikortit ja kaikki.
Kuinka usein on hyväksyttävää käyttää ipanaa sisäleikkipuistossa edes kurakaudella?
Onko tämä vain kaltevan pinnan alku. Leon vieressä on nimittäin Prisma jossa on sekä hese, palvelutiski että paistopiste.. On vain ajan kysymys Tihhiäisen opittua puhumaan kun se kiljaisee Leossa ”ei osteta täältä noita kalliita juttuja, äiti tahtoo grrroissssantin ja jotain hyvää kaupasta!” (+ Leon ruoka on aika kurjaa)
Toisethan ei ikinä pääse sisäleikkipuistoihin. Saako näin olla.
Rakas IitaMaria!
Luulen, että me kaikki pilaamme lapsemme jossain vaiheessa! En kuitenkaan usko, että teet sen menemällä sisäleikkipuistoon -vaikka voi olla, että joku loskassa KARAISTUMINEN jää vähän vähemmälle. Ei se varmaan haittaa.
Mutta vaikuttaa, että kaltevaa pintaa kyllä menette, kovassa luisussa! Itse olin alkuun hieman epäileväinen sisäleikkipuistoista, että onko se nyt tarpeen ja ennenkin pärjätty ja nyt menen sinne ihan mielelläni.. kyllä se helpottaa elämää, ainakin näillä keleillä. Ja lapset rakastavat niitä! Ja itsekin rakastan tramppoja!
Mutta tsemppiä näiden ja muiden tärkeiden kysymysten kanssa painimiseen! Ei ole helppoa, mutta uskon, että kun tekee niin kun tuntuu omalle perheelle sopivalta ja ei nyt ihan lähde hommat hanskasta, niin ei voi mennä pahasti pieleen <3