Reilu viikko sitten pidimme naapureille ja ystäville poikkitaiteelliset juhlat, joissa vihdoin julkistimme Popedan keikkabussilla Turun Taideakatemialta Tampereelle matkanneen teoksen.
Mietimme taulun ostamista jo pari vuotta sitten nähtyämme sen ensimmäistä kertaa näyttelyssä Turussa, mutta koska kotimme oli (silloinkin) vielä täysin vaiheessa, hannasimme ostopäätöstä. Teos oli kuitenkin yksi kauneimmista näkemistäni maalauksista, joka jäi alitajuntaani kummittelemaan ja kyselin sen perään tasaisin väliajoin. Joko sen on joku ostanu? Vieläkö se on jossain..?
Ajattelin valitsevani jatkuvassa murroksessa elävän ruokailuhuoneen uudet tapetit ja muita huonekaluja ennen kuin uskaltaisi hankkia jättimäisen taulun. Kunnes hitaasti välähti MITÄ HELVETTIÄ! ? Tottakai aivan ensimmäisenä kannattaa hankkia maailman kauneinta taidetta(!), jonka mukaan voi joskus valita tapetit ja muut sisustukset huoneeseen (olenhan toki taiteen puoliammaddilaine!).
Niin sen piti mennä.
Ja niin se menee.
Ostimme kuvataiteilija Juulia Terhon taulun ja kiitos Popedan saimme sen Turusta vihdoin Nekalaankin. Tietenkään emme malttaneet odotella ruokailuhuoneen tapettiremppaa, vaan ripustimme taulun jo seinälle. Nyt voimme rauhassa fiilistellä, mihin suuntaan, millä väreillä ruokasaliamme(!) lähtisi sisustamaan. Edellisen asukkaan valikoimat, meille ehkä turhan dramaattiset vagina-tapetit ovat olleet purku-uhan alla jo pidempään ja ovatkin maalauksen kanssa ehkä vähän liian mätshi mätshi.
Huoneeseen ei ole valikoitunut vielä muita huonekaluja, kuin kirppikseltä löytämäni vanha Artekin ruokapöytä, jonka kanssa sopii toki kaikki. Jep. tapetti- ja verhosekoilua ehdimme miettimään ajan kanssa, ensin oli tietysti esiteltävä kaunista taulua kaikille sekä pidettävä sen kunniaksi kunnon juhlat!
Juhlien ohjelmassa oli
Tervetuliasmalja
Pojan pianoesitys (harjoiteltu torviesitys peruuntui viime hetkellä torven hukuttua vain puolta tuntia ennen juhlien alkua, onneksi korvaava soitin löytyi!)
Kuvataiteilija Sanni Sepän puhe
Julkistus TEOS: kuvataiteilija Juulia Terho – Valoisa piilo (teoksen nimi ei tosin julkistuksen aikana ollut selvillä, koska emme muistaneet nimeä. Onneksi se selvisi juhlien aikana!)
Harmonikkataiteilija Suvi Viljakainen esiintyy
Taiteen ihastelua sekä vapaata seurustelua ja iltapalaa
jatkot puutarhakatoksessa
Meillä oli hauska ilta, kaikki halukkaat pääsivät soittamaan ja puhumaan, herkkusuut pääsivät syömään ja loppasuut juomaan. Taidetta ihasteltiin. Kuvataiteilija Juulia Terhon teos sai arvoisensa vastaanoton.
Jo nyt taulu on tuottanut meille niin paljon iloa. Keittiöstä aukeavaan ruokailuhuoneeseen on aamupalapöydästä suora sihti ja jokaisen kahvikupin äärestä olemme päivitelleet, kuinka kaunis teos on. Välillä istun ruokailuhuoneen suuren valkoisen pöydän ääressä tuijottamassa teosta. Taulua voi tuijottaa loputtomiin. Poika hihkuu olkkarissa usein Äiti, mennäänkö katsomaan sitä isoa taulua? ja juoksee viereiseen huoneeseen henkäilemään.
Kuvataiteilija Sanni Seppä päätti puheensa sanoihin Tänä aikana kun mielenterveysongelmat lisääntyvät ja taiteen määrärahoja vähennetään esimerkiksi taidekouluja lakkauttamalla, on todella tärkeää että Asikaine, Hippi, Poika ja Pikkuveli saavat aloittaa päivänsä tätä teosta katselemalla. Näin on pelastettu ainakin yksi perhe.
Toivottavasti Seppä on oikeassa.
Aurinkoista alkavaa viikkoa! Ostakaa taidetta, käykää näyttelyissä!
Juulia Terhon virtuaalinen luonnoskirja
Oon ehkä sokea (rilleissä voimakkuutta -8), mutta mun mielestä nuokin tapetit sopii tauluun kuin nyrkki pyl…silmään!
Joo, kyllä ne sopii..vähän ehkä turhankin hyvin..täytyy tuumata tilannetta 🙂
Onnea taululle! Tulee hahmon asennosta etsimättä mieleen entisen lääninhallituksen pihassa Jyväskylässä oleva patsas ”Vangittu liike”. Käykääpä ohikulkiessa moikkaamassa http://www3.jkl.fi/taidemuseo/veistokset/veistokset/030.html
Ja kannattaa poiketa siinä vieressä myös Toivolan Vanhalla pihalla eli Cygnaeuksenkadun alapäässä (sic) nämä molemmat.
Kiitos paljon! 🙂 Ja kiitos vinkistä, pitääkin mennä käymään, kun siellä päin liikutaan!!
Moro! Voisko sellasta toivoa että muuttaisit linkkien värin vähän tummemmaksi. Tällasissa teksteissä joissa niitä on paljon leipätekstin seassa alkaa vaikeuttaa lukemista, kun on just toi sävy jonka erotuskyky alkaa ekana heiketä ikänäön iskiessä. Ja ihan normaalilla näkökyvylläkin hukkuu helposti valkoseen taustaan…
Ei muuta. Paitti et hieno taulu.
Joo hei kiitos palautteesta, mää juttelen koodarin kanssa. Itseänikin välillä hämännyt samainen asia!
🙂