Kaupallinen yhteistyö: VisitHämeenlinna
Kuten aikasempinakin vuosina, olemme tänä kesänä tehneet jälleen kivoja kotimaan roadtrippejä. Viimeisen yhteisen lomaviikon kunniaksi, lähdimme tiistaina vielä parin päivän retkelle – tittididii- Hämeenlinnaan! Jes!
Olemme retkeilleet Hämeenlinnassa koko perhe muutaman kerran aikaisemminkin ja myös Rockfutista olen käynyt Hämptonissa pelaamassa, jopa ihan pariin otteeseen. Mutta Kärpän polvia lukuun ottamatta futisreissuilta ei jännästi ole jäänyt merkittäviä kulttuurihistoriallisia muistoja mieleen..
Siihen oli tultava muutos. Siispä tällä kertaa aloitimme retkipäivämme todella omaperäisesti Hämeen linnasta!
Vaikuttava keskiaikainen linna oli lasten mielestä jännittävä ja jopa vähän pelottavakin. Kiertelimme kaikki kauniit salit sekä synkät tyrmät, sovittelimme painavia haarniskoja ja kuuntelimme kertomuksia vanhan linnan historiasta. Hämeen linnassa järjestetään lapsille erillisiä ryhmäkierroksia, joita siivittävät erilaiset linnan hahmot sekä heidän kertomat tarinat.
Hämeen linnan lisäksi puistoisella Linnanniemen alueella on myös Vankilamuseo ja Museo Militaria. Tällä kertaa viihdyimme linnassa sen verran pitkään, että linnareissun lisäksi poikkesimme vain pikaisesti vankilamuseossa. Sen jälkeen alkoi porukan pienimmällä ote vähän lipsua museohommista.
Hämeenlinna on täynnä kauniita metsämaisemia, luonnonsuojelualueita, idyllisiä järvinäkymiä, isoja puistoja sekä harvinaista historian havinaa. Museokiertelyiden jälkeen nautiskelimme kermaiset lohikeitot ja jätskit linnan kyljessä museoravintola Linnan kivalla terassilla, josta aukesi näkymä järvelle. Ihan mielettömän kaunis paikka!
Lounaan jälkeen ajelimme Ahveniston toimintapuistoon, jossa on viihtyisä iso uimaranta, SUP-lautavuokrausta, luontopolkuja, Flowpark-seikkailurata ja maauimala.
Uimisen jälkeen lähdimme Pojan kanssa Flowpark-radoille kiipeilemään. Olimme molemmat ensimmäistä kertaa puihin rakennetuilla, heiluvista poluista ja vaijeriliu´uista tehdyillä radoilla, jotka olivat kyllä Pojalle aika haastavia. Myöhemmin toki huomasin, että 120cm -pituusrajan lisäksi Flowpark on tarkoitettu yli 7-vuotiaille, että ilmankos oli vähän jännää. Mutta tulipahan käytyä ja hienosti 5-vuotias kiipeilijä suoriutui haasteista ja oppi ihan itse kiinnittelemään ja siirtelemään valjaiden turvakoukkuja sekä etenemään köysien varassa! Wau!
Itsekin sain reissulla pienen puraisun flowparkkeiluun ja nyt tekisi mieli lähteä uhmaamaan omaa rohkeutta ja puristusvoimaa astetta korkeammillekin radoille.
Hämeenlinnassa on monia sydäntäni lämmittäviä vanhoja puutaloalueita, joista huokuu vanhanajan henkeä. Uimareissun jälkeen kävimme välipalalla ihastuttavassa Villa Marengissa, jonka värikäs kakkuvalikoima aiheutti valinnan vaikeuksia. Kaunissa kahvilassa on myös söpö leikkipaikka lapsille, päivän lehdet luettavana ja muutenkin kotoisa meininki.
Majoituimme Scandic Aulangossa, jossa olemme yöpyneet lasten kanssa aikaisemminkin. Hotelli on lapsiystävällinen ja helppo, kattavat illallisbuffat ja aamupalat ovat monipuolisia ja sisältävät myös vähän spessumpia herkkuja. Hotellin alueella on leikkipuisto, minigolf-rata ja kiipeilypuisto Hugo-park, sisällä on kylpylä, keilarata, pomppulinna ja vaikka mitä puuhaa pikkuväelle. Parasta Aulangossa on kuitenkin ympäröivä luonto retkeilymaastoineen, kimmeltävine järvineen ja jännittävine linnanraunioineen.
Jäätyäni hotellihuoneeseen nukuttamaan lapsia, Hippi teki vielä myöhäisen lenkin näkötornille, jonka uskomatonta kansallismaisemaa pitkätukka fiilisteli hengaillessamme hotellihuoneen partsilla illalla. Samalla luontoretkellä Hippi oli kuulemma tahtomattaan (!!!) myös varjostanut random nuorenparin pussailutreffejä, jotka olivat toisen kerran Hipin nähtyään todenneet Vittu toi äijä seuraa meitä!
Stakkaamislenkin lisäksi partsi-istuskeluiden muita teemoja olivat, mitä on tapahtunut päivän aikana johonkin Hämeenlinnaan hukkaamillemme rattaille, onko Hämeen linnassa pyöreät vai neliskanttiset tornit (olin varma, että pyöreät!) sekä Knausgård, josta pakkomielteisesti halusin jankuttaa, vaikka pari vuotta sitten kyseiset kirjat lukenut Hippi ei oikein muistanut kaikkia yksityiskohtia, joihin halusin pureutua. Muistelimme myös Kanarian hotellimme parvekeiltoja sekä siellä soittamaani yöllistä puhelua hotellin respaan. Olin kuulevani huminaa myös Aulangolla…
Aulangon kylpylässä pulikoimme sekä iltauinnit että koko aamupäivän. Pikkuveli oppi kellumaan sekä sukeltamaan ja meillä olikin sitten rentouttuva uimareissu 2-vuotiaan kelluessa velttona naama vedessä pitkin altaita. Joka ”sukelluksella” sydämeni jätti ainakin kaksi lyöntiä välistä ja joka kerta juuri ennen pelastusoperaatiota pienillä uimalaseilla kiristetty iloinen naama nousi hönkäisten altaasta. I´m alive!
Hipin lähdettyä Pikkuveljen kanssa etsimään edellispäivänä hukkaamiamme lastenrattaita (Emmääkää muista, missä ne oli meillä viimeks! Jäiksne sinne linnaan vai oliks ne meillä vielä sen jälkeen jossain, ehkä siellä Ahveniston rannalla? PERUS! ), lähdimme Pojan kanssa vielä poikkeamaan Hämeenlinnan Mini D.I.Y -skeittiparkissa.
Motarin viereen rakennetulla hauskalla parkilla oli kivasti porukkaa ja erikoishyvä meininki. Paikan päällä saa kokeilla lainalautoja ja neuvojakin on tarjolla tarvittaessa.
Ja tottakai meitä lähestyi ystävällinen paidaton skeittijäbä, kuten aina kaatuillessani pitkin seiniä naama tulipunaisena -silloin jäbien saapumista ei voi estää (punaisena kaatuillessani tapasin aikoinaan Hipinkin Doriksessa). Iloinen paidaton kertoi parkin tulevista tapahtumista ja sanoi kohta laittavansa grillin tulille, jos haluaisimme grillata heidän kanssaan makkaraa.
Että melko hyvä meininki Hämeenlinnassa hei! Ihan mahtavaa!
Suosittelen tsekkaamaan Mini D.I.Y.n tulevat häppeningit (esim pihakirppistä luvassa elokuussa) ja käymään kokeilemassa skeittausta, jos yhtään kiinnostelee. Hieno, matalan kynnyksen mesta ja hienoja tyyppejä jeesailemassa.
Ai niin, tuli tosiaan testattua hämeenlinnalaisten kunnollisuuskin samalla, löysimme unohtuneet rattaat lopulta Ahveniston uimarannalta ja kunnosta päätellen kukaan ei ollut yön aikana ajanut niillä edes hyppytornista altaaseen. Jopa alakoriin jääneet kalsarit olivat tallessa. Aivan hämmästyttävää.
Sellainen on Hämeenlinna! Puuhakas, historiallinen, idyllinen, aktiivinen ja hauska kaupunki kauniiden kansallismaisemien ytimessä. Helppojen kulkuyhteyksien varrella sijaitseva mielenkiintoinen kohde vaikka useammankin päivän retkille.
Visit Hämeenlinnan sivuilta voi poimia lisää hyviä retkeilyvinkkejä ja myös Visit Hämeenlinnan FB-sivuille ja Instagramiin päivitetään infoa Hämeenlinnan ajankohtaisista tapahtumista. Esimerkiksi tänä viikonloppuna Hämeenlinnassa järjestetään legendaarinen Lasten taidefestivaali Hippalot, jonka ohjelma sisältää laadukasta teatteria, konsertteja, kirjallisuutta, tanssia, elokuvia sekä kädentaitoja että kuvataidetta…
Menkää sinne! Suosittelen!
Lue myös:
Hämeenlinna on mulle the kesäkaupunki, tänä vuonna en (vielä!) oo ehtiny, joten tää postaus nyt vähän aiheutti mulle tuskaa ja ikävää, pakko vielä ehtiä!!!
Ps. Suosittelen lämpimästi Linnan alueella elokuussa joka vuosi järjestettävää keskiaikatapahtumaa kaikille, parasta!
No oli kyllä juurikin ihana kesämesta, se luonto!!
Ja täytyykin tsekata, jos ehtisimme keskiaikatapahtumaan.. lapsia alkoi nimittäin linnat kiinnostamaan 🙂 Kiitos vinkistä!
Hämeenlinna kuulostaa ihanalta kesäkeitaalta! Ja rehellisiäkin ovat, asukkaansa <3
On – kaunis kaupunki! Eivätkä varasta kalsareitakaan ja heti tarjoavat skeittejä lainaan. Jäi hyvä fiilis! <3
Aivan mahtavia kohtaamisia Hämptönissä! Sellainen tämä kaupunki juuri on, kaunis ja hieman omalaatuinen siinä sopivasti junareitin tai motarin varrella.
Ja mitä mitä, eikö teitä kohtaakaan Hippaloiden vilskeessä? Mikä harmi, vierailevia bloggaajia kun ei koskaan näe liian usein! 😉
No niin oli, hyviä tyyppejä.
Ja vitsit, itseasiassa yritimme säätää vierailumme Hippaloiden ajalle, mutta Hippi oli lupautunut siskonsa muuttoavuksi sekä vielä parin päivän remonttiavuksi ystävillemme (jep, jos kotona emme saa mitään aikaan, kyllä tullaan, jos pyydetään ;D ) .. ja sitten on vielä Pikkuveljen synttärijuhlat, joten nyt emme saaneet millään onnaamaan sitä.
Mutta pitäkäähän hauskaa!! <3
Ei sillä että olisin mitenkään blogimainosten uhri, mutta tämän luettuani ilmoitin miehelle että me muuten mennään kesäretkelle Hämeenlinnaan. Ja mehän mentiin, heti tänään! Oli huippua, etenkin Linnan lohikeitto ja Villa Marengin kakut. Ja siis junaliput opiskelijahinnalla 3e per suunta?? Vois vissiin käydä vähän useamminkin…
Hei, hienoa, että menitte ja että oli kiva reissu! Pitäisi oikeesti vierailla lähikaupungeissa useammin. Ei ole kalliita reissuja, mutta silti ihan matkatunnelma 😀
KOhta pukkaa raporttia Siuron retkestämme, joka oli todella kiva!! sinne kannattaa mennä kans! Pääsee Tampereelta jopa pyörällä.
Siellä me käytiinkin jo joskus tuossa keväämmällä! Se reissu oli muuten myös inspiroitunut jostain sun suosituksesta muistaakseni…
Eikä muuten ollut ihan mikä tahansa reissu, vaan kuljettiin höyryjunalla! Se oli näiden https://hoyryjuna.weebly.com/tulevat-junamatkat.html hommia, ovat näköjään ajelemassa sinne taas tälläkin viikolla. Oli ihan superhienoa, voin suositella, mikäli ette ole jo käyneetkin! Lapset varmaan etenkin olisivat ns. aivan liekeissä.
HEi, vähänkö hienoa! En oo tienny tälläsestä! Pitääkin pistää suunnitelmiin! 😀
Siis hetkinen…En osaa löytää tuolta höyryjunahommasta Siuroa, menittekö siis sillä Siuroon vai ymmärsinkö väärin?
Alkoi meinaan kiinnostaan tämä homma, niin et viitsis viitsisitsä vähä neuvoa, että miten meni? 😀
Tää ei nyt liity tähän mitenkään, mutta annanpa tässä palautteen, joka on pyörinyt mielessäni pitkän aikaa: tykkään sun blogissa siitä, että se ei päivity jatkuvasti. Mun mielestä on hyvä, että saa käydä useamman kerran kurkkaamassa ja katsomassa, että onkos sinne nyt tullut päivityksiä. Mun mielestä tämä näkyy laadussa, koska mä seuraan sitä, mitä blogissa julkaistaan, en sitä, että sinne on nyt tullut jotain höttöä täytteeksi, kun jotain pitää olla.
Kyllä mä toisaalta ymmärrän sen, että jos blogista haluaa enemmän ammattia, pitää saada niitä klikkauksia. Muistan, kun WTD-Nata kirjoitti joskus blogissaan siitä, miten optimoi postausten ajastuksen, jotta saa niitä klikkejä. Ja en halua sanoa tätä WTD-Nataa dissatakseni, mutta mä en ole lukenut hänen blogiaan enää vuosiin. Mä jätän aika nopeasti blogit lukematta, jos tuntuu, että postauksissa ei enää ole mua kiinnostavaa sisältöä. Sun blogias oon lukenut alusta asti. Joskus on joku postaus, joka ei mua niin hirveästi puhuttele, mutta mitäs sitten. En oleta, että maailmassa olisi yhtään sellaista kirjoittajaa, joka kirjoittaisi pelkästään mua ajatellen (toisaalta välistä musta tuntuu, että onkin, nimittäin Ludmila Ulitskaja, hehe).
Hei, kiitos ihanasta palautteesta, tuli tästä ilonen mieli 🙂
Ja juu, kyllä välillä kirjoittelen ihan vaan kirjoittaakseni, vaikkei niin asiaa oiskaan. Ei ehkä niinkään klikkien lasku mielessä, vaan rikkoakseni tyhjän paperin kammon ja herättääkseni kirjoitus-flowta. Yleensä kirjoittaessani saan myös ideoita tuleviin juttuihin jne.
Mutta kiva kuulla, että tauot ei haittaa 🙂
Ja kiitos blogini lukemisesta, ihanaa, kun luet!!
Kantsii kokeilla seuraavalla kerralla Hugo-parkkia. Se on aika paljon mukavampi ja helpompi kuin Flow-parkit. Silti kuitenkin aikuisillekin tosi jees. Flow-parkissa joutu liikaa pinnistelemään hikipäissään kun Hugossa kerkes ihailemaan maisemiakin 🙂
Ok, hei hyvä tietää tämä! Kiitos vinkistä 🙂 Nyt meillä oli molemmilla eka kerta ylipäänsä missään flowparkissa, niin ei osannu vielä ees vertailla. Mutta kyllä kiinnostaa mennä uusiksi!