Jokunen aika sitten poikkesimme perheen kera Tampereella Ravinteli Huberissa illallisella. Pojat ja Hippi tulivat pitkän päivän päätteeksi työpaikalleni vastaan ja päätimme sateisena päivänä puolispontaanisti keksiä kivan ravintolan toimistomme läheisyydestä.
Hipin kanssa olemme käyneet Huberissa aika usein kaksin treffeillä ja ravintola kuuluu myös toimistoporukkamme lempparirafloihin, olemme tainneet viettää Huberissa kolmetkin pikkujoulut. Tosin lasten kanssa olemme tainneet käydä Huberissa viimeksi, kun Poika oli ainokaisemme, joten ehkä oli jo aikakin saapua paikalle koko combon kera.
Huberissa oli jälleen tyypilliseen tapaan lämmin ja ystävällinen vastaanotto ja onnistuimme saamaan kivan ikkunapöydän, vaikkemme olleet tehneet pöytävarausta. Toki olimme ehkä liikkeellä tavallisia illallisvieraita aikaisemmin.
Nopeasti meille kiikutettiin syöttötuoli, lapset huomioitiin mukavasti ja tilauskin otettiin ripeästi mainittuani joukossamme olevan aika nälkäisiä kavereita..
Hipin kanssa tilasimme molemmat alkupalaksi Huberin lemppariannokseni, härkä-tartarin kananmunalla, jota joskus olen tilannut myös pääruokakoossa. Huberin tartar on taivaallista!
Pääruoaksi tilasimme koko perheelle jaettavia annoksia. Jaoimme useita erilaisia lihoja sisältävän Mixed Grill -lautasen sekä ranskalaisia, parsaa, perinnetomaattisalaattia, grillattua kaalia ja erilaisia kastikkeita.
Äärimmäisen hyvien ruokien ja viihtyisän ympäristön lisäksi tykkään Huberin annosten jaettavuudesta. Pieniä lisukkeita ja lihojakin voi tilata monia erilaisia, kaikki pääsevät maistelemaan erilaisia, hyviä makuja. Yleensä kiivaasti _omaa_ annosta odottava Pikkuveli halusi jakamisidean ymmärrettyään tärkeänä maistaa kaikkia annoksia. Pienet kädet osoittelivat innoissaan jokaista kippoa Tätä! Tätä! Tätä!, jonka jälkeen kaveri halusi itse (Ite! Ite! Ite! Saiiiishinkoo!) myös annostella kulhoista omalle lautaselleen, esimerkiksi kokonaisen maustevoin.
Rennossa ja mutkattomassa Huberissa on aina ollut mahtavat ruoat ja ystävällinen palvelu, niin oli tälläkin kertaa.
Omalta osaltamme ravintolareissumme meni ihan kohtalaisesti. Välillä punapää oli turhan kiinnostunut lähellämme sijainneesta viinikaapista ja kylmäkaapeista ja kävi kielloista huolimatta kokeilemassa kaappien ovia. Pieni jännitysmomentti koettiin myös tyypin testatessa äkkiarvaamatta päänsä sopivuutta viereisen porraskaiteen pinnojen väliin. Jälkkäreiden nopealla tilaamisella selvisimme illallisesta kuitenkin ihan kohtalaisella menestyksellä, eikä kukaan ole enää päästään jumissa missään.
Suosittelen Ravinteli Huberia lämpimästi!
Herkullista viikonloppua kaikille!
Lue myös:
Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.