Poika puhuu jo paljon lauseita ja kertoo ratkiriemukkaita juttuja. Muutaman viikon sisällä lingvistikko on jopa taivutellut sanoja, tosin itsestään hän puhuu yleensä kolmannessa persoonassa. Ihaillen seuraan pienen neropatin oppimista, mutta yksi asia tyypin puheessa hämmästyttää: pieni paljasjalkainen tamperelainen puhuu vahvaa savoa.
Ilmeisesti Hipin hoitovapaan kotikursseihin on Sekoilun ABC -kurssin ja Sotkemisen alkeiden lisäksi kuulunut Pakkosavon intensiivikurssi. Tamperelaiset sukulaiset, kaverit, päiväkotiryhmä, ympäristö, nekalalaisuus tai tamperelainen_äiti_ eivät mikään voi peitota Hipin tartuttamaa sydämestä pursuavaa savolaisuutta.
Alan olla huolissani kulttuuriperimästäni, kun paljasjalkainen tamperelaisemme mm.
…pessee käit!
…mennee kottiin päi!
…halluu mehhuu.
…mennee puistoon.
…pukkee housu jalkaan.
…halluu KERMOO!
…makkaa tässä!
…halluu sylliin!
…tullee täältä!
…pellaa palloo.
…hallaa issii.
…ajjaa autoo etteen päin.
– Päevää! Päevää!
Tamperelaisen perimän häivytyksen lisäksi mietityttää, mitä muita kursseja Hipin hoitovapaan opinto-ohjelma on mahtanut sisältää.
Kotiopettajatteren kurssitarjottimen sisältö selvinnee ajan mittaan. Haluaisin vielä lisätä, ettei Poika yrityksistäni huolimatta meinaa tällä hetkellä kutsua minua äidiksi. Etunimellä mennään. (Sukujuuret tutuiksi -kurssin ensimmäinen oppitunti: vosu, joka assuu täällä, ei oo siulle mittää sukkuu.. )
Mutta isi on isi. ISSI! Issiiiii!
Meillä on kans kaksi äitiä. Mutta hittojako sen väliä, aluksihan Hilda kutsui mua norsuksi, että on tää siihen edistystä.
Lasten jutut on aivan huippuja, meillä saa hyvät naurut myös monta kertaa päivässä, kuten tänäänaamulla: äiti, minä poikki. 😀
😀 asian ytimessä! kai vastasit, että minä myös!
Todellakin! Yhdessä röhnötettiin sohvalla toisella kahvikuppi ja toisella maitomuki kädessä 😀
Parhausmeininki! 🙂
Parempi että lapsesi kutsuu sinua nimelläsi kuin että olisit vaikka ’Kakka’ kuten minun kälyni oli pojalleen pitkän aikaa =)
Ja savon murteen puolesta, jee jee!
Löysin tänään blogisi ja apua, nyt en malta mennä nukkumaan! Kahlaan jossain elokuun postauksissa silmät ihan kipeinä tietokoneen tuijottamisesta 😀 Ihan mahtavaa, hulvatonta, Nekala! Kiitos tästä, tulen toistekin 🙂
Meillä kersa koittaa ensin lirkutellen sievästi että äitii, äitii? ja sit jos ei vastausta tule, niin karjaisee AMMA! AMMA!! Mistä lie oppinut.. Hyvä ettei ämmäksi sano.
Mutta isi oli pitkään toine äiti, nyt kuitenkin ikkä.
IHanaa, että käänsit tämän asian positiiviseksi! 🙂 Ihan hyvä se etunimikin on…
Hei Inkeri, niin ihana kuulla! 🙂
Tervetuloa toistekin vaan!
Mun yhden kaverin lapsi taisi itseasiassa huutaa aika pitkään ämmä, ämmä, ämmä!
Toine äiti on myös nerokas;)
Haha. Olishan se ihan outoa jos teidän pieni ei puhuisi Savvoo. Onhan miehelläsi aika rempseä murre joka ihan varmasti tarttuu. Itseasiassa nytkin saan mieleen ihan elävästi miltä kuulostaa ja meinaa itselläkin alkaa puhesuoni sykkiä siihen suuntaan. 😀 Se tarttuu vähästäkin!
Loistavaa loistavaa. 😉
Joo..
välillä ihmettelen, miten se on saanut säilytettyä murteensa niin leviänä monen Tampereella asutun vuoden ajan..Ei mitään vikaa, tykkään rempseästä murteesta paljon, mutta vois pienivähän tamperettakin puhua 🙂
Voihan vitsi! Ihanan elämänmakuinen blogi sulla! Murteet on niin pop. Terkuin Virpi, kainuun ja pohjois-pohjanmaan rajamailta :D. kuitakuinkin näin; ookko nää oulusta, viännäkkö neä kaenuuta? 😉
Moro Virpi! Kiitos ihanasta kommentista! Hianoo viäntööö!! 🙂
Va eikookki ? 😉
Savon murre vaan tarttuu tosi-tosi helposti. En ole ikinä itse asunut Savossa, vaikka muuten olenkin murteelle ”altistunut” ex-poikaystäväni ja nykyisen hyvän ystävättäreni kautta.
Paras ystäväni, joka on paljasjalkainen pk-seutulainen, totaalirepesi tullessaan kylään luokseni muutama vuosi sitten:
”Herranjumala miten sä oot onnistunu hankkimaan puheesees tommosen rapsakan savolaisen poljennan?!?!?”
Sen siitä saa kun puhuu äidinkieltään säännöllisesti vain kahden ihmisen kanssa, joista toinen on yleiskieltä puhuva äiti, ja toinen paljasjalkainen savolainen.
Äiti ku äiti 🙂
Muhun se ei ole vielä tarttunut, vaikka oon sitä kahdeksan vuotta kuunnellut. Katsotaan, mitä nyt tapahtuu, kun kotona kaksi tyyppiä puhuu sitä 😉