Kauniissa ristiäisissä

Viime viikonlopun aurinkoisena sunnuntaina vietimme naapurin pienokaisen kastejuhlaa. Aina kaikki ei ihan mene suunnitelmien tai odotuksien mukaan – vauvataipaleen alussa ainakaan. Joten tällä kertaa perinteikkäässä kastemekossa tuijotteli vähän pontevampi kaveri, joka itsekin tarkkaavaisena seurasi kaunista seremoniaa.

Kasteen jälkeen siirryimme ihastuttavaan Lillan Caféeseen syömään ja juhlimaan. Viinikan kirkon viereisessä sijaitseva Cafe Lillanin yhteydessä toimii pieni sisustus/puutarha-putiikki ja joulukuussa rakennukseen avataan myös hotelli. Juhuu!

Lillanin idyllinen puutalo on aikaisemmin toiminut Pirkankadulla tyttökouluna. Vuonna 1928 kaunis puurakennus on siirretty hirsi hirreltä Viinikkaan Kustaa Hiekan lahjoitettua rakennuksen pois uuden museonsa tieltä. Hyvä niin, nyt meillä on lähellä ihan täydellinen kahvila, joka on päivittäin klo 11-18 auki!

Naapurin muija oli varannut Lillanista viihtyisän juhlatilan tarjoiluineen. Edellisenä päivänä kauniissa juhlahuoneessa oli kuulemma juuri vietetty myös pieniä häitä. Yksityistilaisuuksiin varattava tila oli juuri passeli noin 25-henkiselle seurueellemme.

Joka lähinnä koostui naapurin muijan sekä naapurin muijan serkun pellavapäisestä jätkälaumasta, jonka vieressä Jukolan veljesrivi jää lyhyemmäksi.

Railakkaissa juhlissa riitti vilinää, mahtavaa meininkiä, ristiäislahjoja sekä tietysti herkullista ruokaa! Lillanin keittiöstä oli tilattu maukkaita suolaisia piirakoita sekä näyttävä ja korkea suklaakakku.

Positiivinen ristiäissankari juhli juhlansa tyypilliseen tapaansa tyynellä otteella, eikä malttanut päiväunille, vaikka jättimäisiä silmiään välillä hieroikin. Ihana toinen. Vaikka alkuun olikin vähän hankalaa tajuta, että parhaalla ystävälläni on pienempi vauveli kuin itselläni, nyt tuntuu kuin joka paikassa hännänhuippuna hapuileva pellavapää olisi kuulunut porukkaamme aina.

Ja niin hän onkin kuulunut. Omalla kaikkitietäväisellä napottavalla tavallaan.