Villi viikonloppu – Rockfutis

Säärissä mustelmia. Varpaan kynsi repsottaa. Ääni käheä. Darra. Sattuu lihaksiin(!?). Eteisessä likaisia säärisuojia, nappiksia ja sukkia, muttei sortseja, koska hukkasin ne lauantaina saunassa. 

Rockfutisviikonloppu.

Joukkueemme FC Mitsubitchit sai tänä vuonna pronssia. Lauantaina voitimme kaikki viisi peliä, mutta sunnuntaina tilanne oli tiukempi ja kahden rankkareille menneen pelin jälkeen kaulassamme kiilsi pronssimitali. Oma mitalini tosin vaihtoi kaulaa eilisissä voittojuhlissa. Vaihtokaupaksi sain kädenlämpöisen kossuveden, eli kyllä kannatti!

Vuodesta 2008 olen pelannut FC Mitsubitcheissä. Olemme kikkailleet kentillä useissa eri kaupungeissa ja voittaneet eri värisiä mitaleita, joista Kotkassa voitettu kulta on suosikkini. Viime vuonna Hyvinkäälle lähdettäessä nukuin aamulla pommiin, mutta onneksi joukkuetoverit huolehtivat omistaan ja ankaran puhelinpommituksen jälkeen kahdella joukkueella lastattu bussi tuli hakemaan unikekoa Nekalantien varresta. Muuttokaljoissani olin pakannut korkkareita ja säärisuojia myöten kaikki tarvittavat kamppeet pelikassiin, mutta silloin vielä tarpeellinen rintapumppu unohtui Nekalaan. Onneksi pelikavereihin voi aina luottaa ja yksi mimmeistämme ilmoitti lainaavansa omaansa.

Joukkueemme on kasattu musa- ja kulttuurialan työkavereista, työkavereiden työkavereista ja muutamista muusikon plantuista. Samalla sakilla ollemme harhautelleet jo aika monta vuotta, mitä nyt välillä joku on häissä tai synnyttämässä.

Rakastan joukkuepelaamisessa uskomatonta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Onnistumista, kannustamista, neuvomista, apuja, palaverin paikkoja ja kippistyksiä. Joukkuehenki vie euforiaan, jolla menee kentällä läpi vaikka Kampin piirin kapteenin, uskaltaa ruusupannasta huolimatta pukata koko kentän yli lentävää kuulaa. Kaikki yrittävät parhaansa ja tohinassa kaatuessa autetaan vastustajajoukkueenkin kaveri ylös. Asiaan kuuluu myös kaikkien muidenkin joukkueiden kannustaminen ja drinkkien tarjoilu pelikavereille. Sain viikonloppuna halata ainakin yhdeksääkymmentä asennemuikkista!

Turnausviikonloppuina unohtaa kaiken muun, arjen murheet, puurolautaset, puhelinlaskut ja maanantain duunit. On vain kovia pelitilanteita, onnistumisia, törttöilyjä, vetoja, tolppia, laitilan tölkkejä, parhaita muijia, saunoja, pinkkejä pelipaitoja, tissejä ja tyllihameita. Ilmassa roiskuu kisajuomat ja nerokkaat kannatuslaulut. Yhteisfiilis ja muijavoima.

Maanantaina on darra ja polvet mustina. Vatane siivoaa kentiltä tölkkejä. Haikean onnellinen olo. Alamme suunnitella saunailtaa, jossa muistella mahtavaa turnausta. Pommitamme viestein viikonloppua, joka sopisi joka ämmälle. Vaikeampi tehtävä kuin eilisen rankut, mutta kyllä siitäkin selvitään. Onnea meille!

Mitsut mitsut ne maalin teki taas, hey yo bitches kiss my ass!

Urheilullista viikkoa kaikille!