TiTi-ympyrän sulkeutuminen

Viikonloppuna ystäväni kutsui meidät roadtripille Ikaalisiin TiTi-Nallen-taloon. Vanhoina hyvinä aikoina samainen muija on kutsunut mukaansa mm. Hei ny lähetään Eppujen bussilla Himokselle! Hei tuu tänne Popedan bäkkärille mää oon täällä tai Joo joo, lähe Tallinnaan, tuu mun hotellihuoneeseen…

Niin se äitiys vaan pilaa kaiken. Reissuille asennetaan hiekkaisia turvaistuimia, kun ennen ei käytetty edes vöitä. Pillimehusta puhuttaessa puhutaan pillimehusta ja Tripistäkin puhuttaessa tarkoitetaan pillimehua.

Mutta tottakai lähdimme TiTi-Nallen taloon innoissamme. Ystävälläni oli tapansa mukaan hommattuna rannekkeet, nallet sekä sovittu TiTi-Riitan kanssa tapaaminen bäkkärille (jossa oli uuden kiertueen harjoitukset menossa), joten edes autoon liiskaantunut banaani tai huonosti nukuttu yö ei pidätellyt vanhaa bändäriä -puhumattakaan pienestä innokkaasta fanista. Hörpättyämme kuulumiskaffet, pääsimme vain noin tunnin myöhässä matkaan suunnitellusta aikataulusta…

Tampereelta Ikaalisiin ajaa suunnilleen vajaan tunnin. TiTi-Nallen talo on Ikaalisten Kylpylän yhteydessä kauniissa rantamaisemissa.

Toiminnallisessa talossa lapset saavat liikkua ja leikkiä vapaasti. Pidin periaatteesta, että jokaisessa huoneessa kaikkeen sai vapaasti koskea. (Toisin kuin esim Sara Hildenillä..) Teemoittain vaihtelevissa huoneissa sai leikkiä, nikkaroida, vasaroida, soittaa, maalata, piirrellä, keinua, hyppiä, seikkailla sokkeloissa.. 

Poika oli kodikkaan oloisessa talossa nopeasti kotonaan, vaikka yleensä pieni odottelee hetken helmoissa ennen paikkoihin tutustumista. Nyt hassumassu häippäsi innoissaan alakerran leikkihuoneeseen laittaessani vielä takkejamme eteiseen. Äitiii! Oho kato! Mikä tämä on! Äitii! Oho mikä tämä on?

Tasaisin välein nallet esiintyivät lavalla sekä tervehtivät ja halailivat kaikessa rauhassa lapsia. Poika halusi katsella nallejen esittäytymistä vähän etäämpää, mutta oli silti kovin innoissaan TiTin ja Taun näkemisestä.

Tsekkasin lankojen oikeaoppisen asennuksen (kaikki solmuun keskelle) naapurin muijan kellariin tuleviin kangaspuihin.

Pojalle TiTi-Nallen talo oli iso elämys. Talossa oli niin paljon nähtävää ja kokeiltavaa, että meidän täytyy pian tehdä uusi retki. Poika on jo kovasti kertonut kutsuvansa myös mummon, ukin, enon, tädin..kaikki mukaan TiTi-Nallen taloon. Täytynee mennä bussilla ensi kerralla.

Itselleni reissun kohokohta oli Riitan tapaaminen _pitkästä_ aikaa. Vanha muskarin tätini ollut muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa ollenkaan. Muistan edelleen lempeästi laulavan punahuulisen vaalean naisen, jonka muskarissa pienenä tyttönä ajattelin, voiko olla mitään ihanampaa? Riitta soitti kannelta laulaen ihanasti ja minä istuin kerhotossut jalassa eturivissä rytmikapulat käsissäni. Riitta-tädissä tuntui olevan suorastaan maagista taikaa.

Taika ei ole rauennut vuosien varrella. Niin tunteella tänäänkin pieni pussihousu tanssi olkkarissamme nallensa kanssa ja lauloi TiTi-Riitan tahtiin.

Maagista keskiviikkoa!

Huomasin mahtavalla Puutalobaby-blogilla olevan TiTi-Nallen talossa lukijatapaamisen toukokuussa. Luvassa on hauskaa ohjelmaa lapsiperheille! Katsotaan, jos mekin pääsisimme paikalle. Suosittelen lämpimästi reissua Ikaalisiin!