Hommat hoidossa

Halloween-juhlien jälkeen puoliseitsemältä alkanut sunnuntaiaamu vaihtuikin ihan kohtuulliseen aamuun huomattuani Hipin todellakin siirtäneen yöllä neljältä seinäkellon aikaa. No ihan hyvin me sitten nukuttiinkin, jos kello kerta oikeesti ois jo puolkasi..

Marraskuu häämöttää ja vihdoin olemme saaneet hoidettua jo pitkään roikkuneita pitäisi-tehdä- hommia. Mahtavaa! Pimeä vuodenaika on toistaiseksi tuntunut ihan mukavalta ja marraskuussa on luvassa hauskoja juttuja.

Muistimme vihdoin hakea kolmeksi kuukaudeksi kehystämöön unohtamamme taulun. Nyt kelmuilla suojattu teos seilaa ympäri kämppäämme ja pakotan kaikki vieraat sovittamaan, sopisiko Pojan pepputauluksi nimeämä taulu olkkariimme saman taiteilijan toisen teoksen viereen. Olen kahden vaiheilla (,vaikka toki olenkin taiteen asiantuntija).

Vihdoin saimme hommattua Nick Caven uuden albumin (..no ok – myönnetään: sain levyn toimistostamme työsuhde-etuna, mutta vaivalla ne työsuhteetkin on hankittu.) -tosin itse en vielä kykene levyä kuuntelemaan sen surullisen synkkyyden takia, olen ollut ahdistunut kaikista viime aikaisista tapahtumista ja levyn ensimmäisen singlen kuunneltuani jouduin myöntämään, ettei uusin Cave ole helppo kuunneltava.

Ja vaikka uskaltautuisinkin kuuntelemaan levyn, tarvisimme toimivat stereot! Tosin FC Savon homopilleissä hajonneiden stereoiden tilanne sai yllättävän käänteen Hipin ystävän purettua vanhan soittimemme osiin ja todettua vanhoja ämyreitä vaivaavan ainoastaan palanut sulake, jonka vaihtamalla vanha laitteemme olisi jälleen soiva peli. Uutta sulaketta emme tosin vielä ole hommanneet..

Mutta polttopuut sain vihdoin tilattua! Katsottuani olkkarin ikkunasta pihallamme olevaa kaaosta, totesin olevamme virallisesti paritalonaapureita helvetistä! Mutta Hippi ilmoitti olevansa ITE-taiteilija ja kyseessä olevan hänen installaatio, jonka jälkeen Nekalan MacGyver rakensi uskomattoman luiskan, jota pitkin lapset heittelivät jo muutaman motin suoraan puukellariin.

Jokavuotisia kurpitsa perinteitä hoidettiin eilen naapureiden ihanissa Halloween-kekkereissä ja tänään jatkettiin sunnuntaisella kurpitsakeiton kokkaamisella, siementen paahtamisella sekä lyhtyaskartelulla. Illan hämärtyessä Pikkuveli alkoi pelätä ilkeästi virnuilevaa kurpitsapäätä ja jouduimme sammuttamaan oranssin paskiaisen.

Semmosta.

Ihanaa sunnuntaileijailua kaikille!