– No onpa tosi kiva lähtee silleesä ihan äijäporukalla reissuun! totesi anoppi kerrottuani, että olin matkan varatessani vahingossa klikkaillut koko yhdeksänhenkisen seurueemme olevan miehiä.
Ja niin lähdimme isolla äijäporukallamme pitkään odotetulle Asikaisen seuramatkalle Tukholmaan!
Yhdeksänkymmentä prossaa reissun riemusta oli tietysti iso hauska porukka, risteily, buffa ja pallomeri! Sekä yllätyssuosion saavuttanut metro, joka oli Pojan mielestä Ruotsissa aivan parasta. (Ehkä nyt olisi aika tehdä jo pitkään haaveilemamme koko perheen Berliinin reissu.)
Todettuani risteilyni iltaohjelman ja discoiluasun kokeneen pienen inflaation viimeisen kolmen vuoden aikana, huomasin laivan baarissa noin kuusikymppisistä naisista koostuvan ison ystäväseurueen, joka joraten kävi toivomassa laivatrubaduurilta What can we do with a drunken sailorin.
Ihastuttava daamiporukka vahvisti uskoani faktaan, että laivabailaukseni kulta-aika siintää itseasiassa vielä edessä päin. Risteilybiletys on vain hetkellisellä tauolla.
Toisilta se taas on ollut lopullisesti ohi jo pidempään! He keskittyvät vihaamaan laivojen yökerhoja, ahdistuvat polttariporukoista ja jurnuttavat hytissä Knusperin taakse piiloutuen. Ei se oo mikkään Knusperi ku se on Knausgård! Et sie voi sannoo sitä Knusperiksi!
Emme olleet vielä edes Ruotsin puolella ja toisella meni jo oikeaoppinen ääntäminen tunteisiin.
Maihin päästyämme matkaseurueemme hajaantui osan suunnattua Moderna Museettiin ja meidän lähdettyä aivan ihanaan Junibackeniin.
Selvittyämme Astrid Lindgrenin tarinoiden läpi johdattavasta satuseikkailusta, joka tilannetajuisesti ja kolmevuotiaiden tyrmistykseksi päättyy Veljeni leijonamielestä tuttuun veljesten yhteiseen itsemurhaan (Ihan tosi, VAD FAN ASTRID OCH KOMPISAR! !!?!) leikimme Pepin talossa ja seikkailimme ihastuttavassa muumimaailmassa yrittäen karistaa satuseikkailun aiheuttaman trauman ja pahan mielen..
..hankkimalla uusia traumoja.
Jos Pepin talo näytti erehdyttävästi kodiltamme, oli Muumimaailma puolestaan Nekala by night!
Junibackenin satujen jälkeen jatkoimme seikkailujamme kohti Södermalmia paatilla, jolla lopulta matkustimme vahigossa pummilla. Sinäänsä uskomaton suoritus äänekkäästi säntäilevältä seurueelta, joka kaksikin kertaa kävi selvittämässä paatin henkilökunnan kanssa niin lippuasiaa kuin päämääräämme. Ehkä onnistuimme sekoilullamme mindfuckisti harhauttamaan tai ehkä laivakundit iloitsivat maihinnousustamme ja päättivät jättää rahastamatta. Ehkä he eivät kehdanneet tulla lähemmäksi myymään lippuja, koska satuin juuri imettämään itkuista vauvaa lippurumban ollessa kuumimmillaan. Tai ehkä näytimme aivan liian köyhiltä lipunostoon!
Viimeisin teoria syntyi kysyttyäni paikallisilta neuvoa kävellessämme Södermalmille ja heidän todettua ..You wanna go to Södermalm? But it´s for rich people!!
Yes yes yeees, we are very very rich people! We come from Nekala, have you heard about it? Here in Sweden You have the Junibacken, we in Finland have the Nekala. You have to pay many many euros to get in and see the mess in our kitchen!
Ja niin jatkoimme rikkaidenkin uhalla Södermalmiin, jossa poikkesimme kahvilla, lounaalla ja muutamassa kaupassa sekä Slussenissa, joka oli Hipin matkailun ainoa toive Knusperin lukemisen lisäksi, päästä Slusseniin.
Kaikille jäi epäselväksi, mikä Slussenin pointti oli -eikä Hippikään sitä tiennyt. Sillä ei kuulemma ollut väliä, pitkätukka oli vain kuullut puhuttavan Slussenista ja hoki nauraen Mie halluun Slusseniin! Eiku mie meen sinne Slusseniin, joten lopulta menimme SLUSSENIIN koko saatanan sakki.
Slussenissa hyppäsimme metroon, jolla ajelimme takaisin satamaan ja nousimme laivaan.
Olisi ollut vielä ihana jäädä pidemmäksi aikaa pyörimään Södermalmiin, joka vaikutti viihtyisältä alueelta. Ehkä ensi kerralla voisimme jäädä Tuklholmaan vaikka pariksi yöksikin, jotta ehtisimme nähdä kaupunkia kunnolla.
Tällä kertaa pelkässä risteilyssäkin riitti kaikille riemua, nähtävää ja koettavaa.
Meillä oli porukallamme ihana reissu, jonka jälkeen saatoin todeta kyllä olevani yksi maailman rikkaimmista muijista! Ni! Siinä teille Slussenit ja Söderit.
Aurinkoista keskiviikkoa!