Neuvolan tädin kanssa olimme hymyillen samaa mieltä..
– Ai jaa no tosi kiva, hyvä juttu. Niin niin. Se on kyllä kanssa ihan hyvä systeemi, kiva kiva..jos tykkää..sitä kokeilla. Vaikka vähän. Aluksi. Antaa vaikka maistiaisia ja sitten voi siinä rinnalla vähän lusikalla syöttää, avittaa. Laittaa vähän sosetta samalla lusikalla suuhun..Niin niin sormiruokailu on ihan ok myös..mutta joskus aina välillä lapsi ei saa mahaansa täyteen sillä sormiruokailulla tai rautavarastot hupenee…niin niin toki onnistuu sillainkin. Joskus. Jollain..niin on rintamaidossa toki kaikki tarpeellinen..yleensä ja toki se saattaa riittää..Riittää riittää! Niin niin kiva joo se sormiruokailuhomma. Mutta tässä nämä esitteet lapsen ruokailusta. Soseilla. Voit niitä vähän katsella, kun tässä sulla on vielä aikaa miettiä, miten ne kiinteät aloittaa..
..vieressä nukkumisesta
– Niin niin, se on tosi hyvä, jos teillä ne yöt sujuu hyvin. Se on hyvä. Nyt voit sitten pikkuhiljaa alkaa siirtämään vauvaa omaan sänkyyn yölläkin..
..Pojan päikkypäivien vähentämisestä
– Joo, no se on hyvä, jos teillä sujuu tuo arki noin, ei siitä kannata mitään stressiä ottaa. Hyvä juttu. Muttaa….kyllä ne omat leikkikaverit on tärkeitä ja se ryhmässä toimiminen. Joo joo, tietysti oppiihan sitä niinä parissa päivässä viikossakin ja sää voit vaikka myöhemmin lisätä niitä päiviä sitten..Aivan..vaikkaa talvella sää voit vaikka sitten lisätä niitä päiviä, ihan siis tarpeen mukaan. Voit olla vauvan kanssa kotona ja Poika saa päikyssä virikkeitä erilailla. Niin niin, tottakai se on kiva, jos teillä on mammaporukoissa lapsia ja muuta virikettä kotonakin ja tykkäät pitää kotona..että teet ihan mikä tuntuu parhaalta…mutta ei niitä varmaan tuosta kannata vähentää, mutta lisätä..että juu. Ihan omia päätöksiä..joo..Niin niin aivan niin kiva.
…kaikesta, mistä saattaisimmekin vähän olla eri mieltä, olemme siitäkin hymyillen samaa mieltä.
Pikkuhiljaa sitten niin niin kivakiva päivää kaikille, kiva kiva hyviä juttuja. Tehkää kaikkea, mikä itsestä parhaalle tuntuu ihan omien päätösten mukaan sitten fiilispohjalta hyvä joo niin kuulostellen kivasti sitten niin niin hyvä homma juu, että sujuu!
:DD
Tuli mieleen vanha opettaja, joka toisen vastatessa väärin kysymykseen sanoi aina:
”Jojojojoo, mutta mutta eei.” SIIS MITÄ?! 😀
Hahhahhaa! Mikähän siinä on, että sitä omaa (tai virallista) mielipidettä on niin kovin pehmennettävä? Jotta pääsisi samalle taajuudelle vauvakuplassa asustavien äitien kanssa? Itärajan toisella puolen lääkärit lausuvat mielipiteensä torvea soittaen: vauvoille kyllä leperrellään, äideille tokaistaan ”miten ette ole vieläkään..”, ”nythän on jo kiire…” ”ehdottomasti ei näin..”, jne. Aluksi se hätkähdytti, ja on sen takia jotkut itkutkin itketty; nykyisin menen lasten kanssa lääkäriin mielenkiinnolla kuulemaan, miten tulisi toimia, ja unohdan sitten lähes yhtä nopeasti, ellei tulos esim. suositeltujen lääkkeiden osalta miellytä (imetyshormonit auttavat tässäkin, heh). Kolmannen lapsen syntymän paikkeilla olin huomaavinani, että entuudestaan tuttu neuvolantäti alkoi puhua mulle suorempaan, huomasi varmaan, etten _ihan_ tajua pienistä vihjeistä, kun oon tottunut venäläiseen meininkiin. Huumorimieltä neuvolakäynneille jatkossakin! Nehän on suosituksia kaikki…
Joo, siis tullaan ihan kivasti juttuun neuvolan tädin kanssa, yleensä häneltä tulee ihan hyviä pointteja hyvällä kokemuksen rintaäänellä neuvoo ja arvostan häntä. Ei siinä. Mutta sitten kun ollaan jostain eri mieltä, hän sen siellä rivien välissä hymyillen kertoo ja jatkamme sellaista jojoilevaa keskustelua molemmat äärimmäisesti hymyillen, niin niin mutta ei…niin niin mutta joo..niin niin mutta ei..ja molempia varmaan sattuu se hymy naamaan jo jossain vaiheessa 😀 😀
Kaikella rakkaudella hälle <3 ja kaikille, jotka virallisia ”käytäntöjä” tai ohjeita ystävällisesti antaville.
Aivan paras! 😀 ;D
Meillä ihan sama juttu (tunnin päästä lähtö 4kk tarkastukseen!) 😀 Arvostan paljon neuvolatädin kokemusta ja ihan meidän parasta hän ajattelee, mutta tosiaan vieressä nukkuminen ja sormiruokailu (ja se, että sormiruokailukin aloitetaan vasta 6kk-iässä) tuntuu olevan hänelle vähän kauhistus 😛
On kuitenkin kiva, että hän on imetysmyönteinen ja on itsesäänselvyys, että vauvaa imetetään vähintään vuosi ja pidempääkin, jos siltä tuntuu. Sijaisneuvolatäti ihmetteli esikoisen 6kk neuvolakäynnillä, että vieläkö muka imetän (ja etenkin yöimetykset olisi kuulemma pitänyt lopettaa heti!) 😀
Meidän neukkutädit sanavarasto rajoittuu sanoihin: (t)juu-u, nii-i, jooh-jooh ja muutamaan yyym-äänteeseen!
Meillä on vaihtunut pariin otteeseen neuvolatäti, mutta kukaan näistä ei ole ollut ollenkaan tuputtamassa neuvojaan, ei syömisien eikä nukkumisien suhteen. Ihmettelen missä ne sormella osoittavat tädit työskentelee kun niitä ri ole mun kohdalle sattunut. Tai sitten en ymmärrä jos mulle puhutaan rivien välistä 🙂 Tää kakkonen on kooltaan varsinainen kirppu (7kg 9kk iässä), mutta silti ei ole tullut mitään vinkkejä imetyksen tai ruokien osalta, eikä edes kasvukontrolleja kun menee kuulemma hienosti omaa käyräänsä.
Kai noissa on vähän se että jos se neuvolantäti vaan tylysti paasais sitä mikä on virallista (eli pakko sanoo), niin sitten moni olis että kun ei saa tehdä niinkon itte parhaaks näkee. Veikkaan että ne neuvolantädit on kans vähän että hemmetti kun pitää nääkin sanoo nää jutut, mutta kun vaan pitää. Että joojoovaan, noi kyllä pärjäis ilmankin, mutta joojotellaan tässä ny.
Näinpä!
Mutta whaaat, ihmettelen sijaisneuvolatädin linjaa enemmän kuin tuon toisen kauhisteluja : /
No teillä on nopeet sessiot sitten 😉
Joo, meillä oli ennen myös sellainen neuvolan tyyppi, joka aikalailla komppasi omia valintojamme, kyseli niiden sujumisesta tarkemmin ja ehkä puhui suoremmin joistain jutuista, vaikkei ihan samoilla linjoilla olisi ollut tms.
Mukavia vauvailuja ja neuvoloita sinne vaan kanssa 🙂
Näinhän se varmaan on, että ne täytyy vaan hänen sanoa, mutta tilanteet on aina vaan jokseenkin huvittavia, kun me siellä kierrellään ja kaarrellaan ja hymyillään ja vauvakin siinä hymyilee onnellisena mukana.. joo, mutta ei..
Enkä määkään rykäse suoraan, että hei mää teen nyt näin, koska oon päättänyt sen olevan meille parempi tms, vaan mä siellä komppaan tätä niin niin, mutta aivan joo toki, mutta…
Meidän oma neuvolantäti on oikein ihana ja luottaa meidän omaan järjenkäyttöön hyvin paljon tuputtamatta mitään ”totuuksia”. Mutta kerran loppuraskauden käynnillä oli sijainen, jolla oli kauhea tarve komennella mun miestä, että ”nyt et sitten lähde minnekään rellestään ja pysyt tasan tarkkaan vaimon vierellä KOKO ajan!!” ja tietenkin vielä kommenttia siitä, että onko mun miehestä mihinkään. Ja mun mies on totaalinen kotihiiri, joka on synnynnäisesti täydellinen isä (ja puoliso). Toisella kerralla olin hänen tapaamisessaan pelkän vauvan kanssa, koska isän oli pakko mennä töihin ja silloin taas epäiltiin isän kunnollisuutta isänä ja puolisona. Hieman alkoi savu nousta korvista!! Ja jopa mun mies suuttui, kun kuuli mitä tää ”täti” oli taas puhunu. Ja sehän ei suutu sitten mistään. Tää ”täti” oli kuitenkin alle 30-vuotias, joten olin täysin ihmeissäni sen asenteesta. Hämmentävä ja verenpainetta nostava tapaus… :/
Ha! Sulla on aivan selvästi sama täti neuvolassa kun mullakin <3 onhan se niin lempeää lässytystä että huhhuh 😀
Meillä on onneks ihan huippu neuvolantäti, joka kannustaa nimenomaan sormiruokailuun! Ikinä ei oo mitään napinaa tullu meidän valinnoista, kannustaa aina vaan! 🙂
Meidän neukku.. joo, en jaksa alkaa edes avautumaan ja siksi lähetänkin aina miehen sinne vauvan kanssa. 😀
Aiheeseen liipaten: meidän terveydenhoitaja ensimmäisellä raskaudenaikaisella neuvolakäynnillä: ”Mikä se sun miehes vaimon nimi nyt olikaan?!” Terkka tarkoitti mieheni exää, heidän erostaan siinä vaiheessa noin 6 vuotta. En voinut tietenkään, raskaushormonihirmuna, olla vastaamatta: ”Tietääkseni mieheni ei ole naimisissa, mutta valaise toki, jos tiedät paremmin!” Loput neuvolakäynnistä sujui viileähköissä merkeissä.
Meillä joojoteltiin kun täti aina kysy (oikeesti, puolen vuoden ajan joka ikinen kerta) että syöhän tytöt 3h välein 50ml kerrallaan maitoo. Ne ehkä ekan kaks viikkoo söi sen verran ja sitten alko menee kun oli nälkä. Joojottelin vaan niin päästiin keskustelussa eteenpäin 😀
Ei hitto miten repesin! 😀
Ehkä munkin täytyis vaan alkaa joojottaan, että joo joo annan niitä soseita ja sitten tehdä kotona oman mielen mukaan, eikä jäädä sinne vatvomaan ja hymyilemään 🙂
Hei no ihan tosi törkeetä! Apua! 🙁 Ymmärrän, jos meni hermot : /
Joo, siis todella LEMPEÄ se on ja ihan hyvä niin, mutta vähän menee överiksi välillä… 🙂
HYVÄ!!! <3 Ihana kuulla.
Myös meidän edellinen kannusti 🙂 Siksi ehkä olinkin niin yllättynyt uuden tädin sosetuputuksesta (kun kiinteitä ei olla vielä edes annettu, enkä mitenkään ehdottomalta asian kanssa vaikuttanut, eikä kenelläkään mitään kasvu – tai syömisongelmia ole..ainakaan vielä..)
Hyvin hoidettu 🙂
Aaaaaaaaarghhhhh! Apua! 😀 😀
Ei näin..
Nyt on kyllä pakko hehkuttaa: saatiin tänään neuvolasta Kuopion kaupungin Opas sormiruokailuun! Minä ku luulin, että neuvolasta on odotettavissa vaan soseopastusta. Samalla käynnillä tosin meni imetysneuvonta vähän pieleen, mut eihän sitä nyt kaikkee voi saada:D