Vapriikissa

Viime viikolla pakkasimme naapurin muijan kanssa extempore lapset mukaan ja poistuimme Nekalasta, juhuu! Teimme pienen retken Museokeskus Vapriikkiin. 

Vaikka Pojan kanssa on yleensä aina mukava mennä uusiin erikoisempiin paikkoihin, taidenäyttelytraumoissani ajattelin skeptisesti museovisiitin saattavan koitua jatkuvaksi Ei saa koskea sinne! Ei saa ottaa tätä! Älä koske! -mantran jankkaamiseksi, josta ei nauti pieni kulttuuriretkeläinen, itse jankkaajanatsi tai muut museovieraatkaan sen suuremmin. Turhaan mietitytti.

Vapriikissa oli paljon nähtävää ja osallistavaa touhua koko porukalle, myös kaksivuotiaalle.

Luonnontieteellisen museon jättimäiset hirvi, karhu, susi sekä pimeä metsä jännittivät porukan pienintä, mutta yläaulassa pönöttäneelle jättimäiselle dinosaurukselle tyyppi nauroi jalkojaan heilutellen päin naamaa (!?). 

Mielenkiintoisia olivat kaikenlaiset koneet, joita oli paljon mm. kenkämuseon puolella sekä ala-aulasta löytynyt vanha liikennelaitoksen bussi, jonka kyydissä körötimme useampaan otteeseen naapureiden tarkastellessa kivimuseon kovat nähtävyydet. (Poika kyllästyi kiviosastolla ja omatkin ajatukseni kivimuseosta olivat vähän samaa kastia kuin ennakkoluuloinen suhtautumiseni ornitologiaan…Kiviäkin kiinnostaa! )

Lelumuseossa oli vanhoja lelujen lisäksi ohjattava auto sekä iso pehmustettu leikkialue lapsille.

Parasta koko reissussa taisi olla Kiekkomuseon lätkäsimulaattori, jota Poika on lämmimisen makuun päästyään muistellut päivittäin. Tiätty! 

Ihan kaikkia meneillään olevia näyttelyitä emme ehtineet reissullamme tsekkaamaan, jäi vähän seuraavallekin kerralle.

Sisäänpääsy Museokeskukseen maksoi aikuiselta kympin ja alle 7-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi. Huom! Perjantaisin klo 15-18 Vapriikkiin on ilmainen sisäänpääsy (ei koske Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla -näyttelyä).

Avartavaa tiistaita!