Pari viikkoa sitten poikkesin ostamassa naapurin muijalle synttärilahjan Domdom -sisustusliikkeessä. Tampereella Aleksis Kiven kadulla sijaitseva söpö puoti myy kauniita sisustustuotteita ja lahjatavaroita. Pitkän vaiheilun ja ihastelun jälkeen valikoin synttärisankarille kotimaisen Ikikorun puisen timanttikorun.
Domdomissa on ystävällinen palvelu ja sain naapurin muijan dimangin toivomaani _mustaan_ pakettiin!
Suosittelen ihastuttavaa putiikkia kaiken kauniin ystäville, joilla on jo melkein kaikkea. Dom Domilla on myös verkkokauppa, jos ei pääse Tampereelle (mikä olisi tietysti kovin traagista ihan itsessään).
Vitsoja säästelemättä vedimme eilen naapurin muijan kanssa parin tunnin virpomisrundin lähialueella. Mukanamme olivat pääsiäiskissa, hämähäkkimies ja viittasankari (!!?) sekä iso pinkka viime viikolla porukalla väkertelemiämme vitsoja. Pääsiäiskissa opetteli kotona tärkeänä lorut ja pakahtui riemusta jo aamulla herätessään. Me mennään virpoon! Minä menen nyt virpoon! Tänään on huomenna! Tunnin päästä on huomenna! Missä se virpoon on? Missä se virpoon on, isi missä se virpoon on? Me mennään virpoon!
Hippi jäi himaan päivystämään mahdollisten noitien varalle. Ensimmäisille onnekkaille trulleille pitkätukka antoi päätä isommat jättimunat. – Ai sää ostit sitte seittemän euroa kappale maksavia jättimunia virpojille? – No niin no, miulle sanottiin, että niistä isoista ne ilahtuu tosi paljo ja nää oli isoimpia…
Kuultuamme Hipin taloudellisista sijoituksista palmusunnuntaihin, lähdimme helmat hulmuten kerjäämään kaikista naapureista karkkihyllyt tyhjäksi. Alkuun pienen trion vakio oli innoissaan virpoa kauniissa kuorossa ennen oven aukeamista ja visusti vaieta hymyilemään virvottavan saavuttua avaamaan.
Poikkesimme niin tutuilla kuin vähän tuntemattomillakin ovilla katumme varrella. Saimme kuulla tarinoita kadullamme palvelleesta kirjakaupasta, vanhasta maitokaupasta sekä kuka minäkin vuonna kotikatumme taloihin on muuttanut, kenen isä rakentanut. Esittäydyimme, päivittelimme. Yhdellä ovella saimme kaikki lämpimän halauksen. Tunsimme naapurin muijan kanssa itsemme keltanokkaisiksi pääsiäistipuiksi kuunnellessamme juttuja niin no noihan on ihan uusia tulokkaita tällä kadulla, ne tuli vasta sillon 60-luvulla…me ollaan oltu täällä jo…
Paikkasimme Hipin jättimunien mentävän aukon mennen tullen uusilla tuttavuuksillamme sekä korillisilla suklaamunia ja muita herkkuja..tai niin luulin.
Kunnes kotiin saavuttuamme huomasin, etteivät kaikki jättimunan mentävät aukot ole paikattavissa. Ehkä ovelle ilmaantuneet trullit olivat vitsoillaan piiskanneet noitapäivystykseen jääneen Hipin housut rikki.
Toivottavasti kukaan ei ole soittanut lastensuojeluun ilmoittaakseen jättimäisten pääsiäismunien kanssa ovellamme heiluneesta haarakiilattomasta henkilöstä.