Strutsipotkuja ja peikkoja Pälkäneellä

Kaupallinen yhteistyö: Visit Pälkäne

Viime viikolla teimme aurinkoisen päivän kunniaksi pienen roadtripin Tampereen kauniiseen lähikuntaan, Pälkäneelle.

Ylivoimaisesti jännittävin vierailukohteemme oli tietysti Syrjysen strutsitila. Suhtaudun isoihin lintuihin muutenkin varauksella, saatikka sitten Hippiäkin korkeampiin, äärimmäisen uteliaisiin ja vähän dinosauruksen näköisiin lintuihin, joiden polvet taittuvat järjenvastaiseen suuntaan.

Että moro vaan ja apua! Aidan vieressä (tai vähän kauempanakaan) ei voinut olla varma, olivatko linnut saapuneet katsomaan ihmisiä vai ihmiset lintuja. Strutsien kanssa tilanne oli aika interaktiivinen ja pitkäkaulaiset kaverit kuikuilivat aidan yli ja ali ja välistä todella uteliaana heitä pällistelemään saapuneita kesäretkeilijöitä, jotka puolestaan hätkähtelivät varuillaan strutsien nopeiden liikkeiden ja nokkien napsautteluiden mukaan.

Kaikki tuijottivat toisiaan ja strutsit selkeästi hallitsivat tilannetta. Aitauksen vieressä oleva kyltti varoitti jättilintujen voivan helposti napata vaikka silmälasit päästä sekä kerrottiin strusin pärjäävän potkullaan jopa leijonalle. Jotenkaan ei yllätä. Täysin kreisejä tyyppejä! Pelottavia, mutta hassuja.

Kuultuaan strutsien voimakkaista superpotkuista Pikkuveli potki koko loppupäivän pienillä sandaaleillaan uskomattomia sturtsipotkuja. Punapää eläytyi jättisiivekkäisiin ja oli muutenkin porukan ainoa, joka uhkarohkeasti meinasi aidan ali käppäillä tekemään lähempää tuttavuutta satuolentoja muistuttavien siivekkäiden sekaan.

Strutsien lisäksi Syrjysellä oli myös paljon muitakin (vähän perinteisempiä) eläimiä hämmästeltävänä. Tilalla oli myös viihtyisä kahvila-myymälä, kukkapuskien ympäröivä kesäterassi sekä Suomen korkein kota! Siinä oli kodalla korkeutta, tottakai tungimme koko sakki sinnekin. Kylä on kaikkee!

Pikkuveljen vedellessä pienet tupluurit, pysähdyimme Pälkäneen keskustassa ihastuttavaan Keltaiseen taloon, joka oli tietysti oma toivekohteeni retkipäivässämme.

Keltaisessa talossa on sisustusliikkeitä ja ihana kahvio sekä lähitilojen tuotteita myynnissä. Vuonna 1907 rakennettu historiallinen Nuijantalo huokuu tunnelmaa ja viihtyisässä rakennuksessa oli paljon ihasteltavaa. Ja sisustuskaupoissa paljon hypisteltävää..

Punapään herättyä uniltaan jatkoimme matkaamme Niitty-Seppälän kotieläintarhaan, jossa oli lampaita, possu, kani, vuohia ja poni. Alueella oli myös liukumäki, labyrintti, peikkoluola ja pieni luontopolku, jonka Hippi kiersi Pojan kanssa.

Punapää kohtasi kaltaisensa salaperäisen peikkoluolan edustalla. Pieni retkeläinen halusi antaa peikolle kahviosta saamansa sateenvarjon sekä halata kokoistansa puupeikkoa monta kertaa. Pikkuveljen hellyyttävyydellä ei näemmä ole mitään rajoja, menee täysin vitsin puolelle koko mussukka!

Niitty-Seppälän lähitorilla myytiin lähitilojen tuotteita, kukkia ja yrttejä.

Alueella on myös kahvio sekä grillikota ja paljon piknik-pöytiä, retkeläiset voivat ostaa eväitä lähitorin antimista(vaikka mansikoita, herneitä, leipää, juustoa ja lähitilojen bratwurstia) tai paistaa omia eväitä grillissä. Kiva paikka, jonne ei sisäänpääsy ei maksanut mitään.

Tällä kertaa ostimme lähitilojen tuotteita tuliaisiksi ja huristelimme syömään terassiravintola Liekkiin. Liekissä oli tarjolla kotiruokalounasta, mutta lapset tilasivat ranskalaisia ja nakkeja. Isolla terassilla oli useampia puutarhakeinuja, sohvia, kukkia, katoksia ja esiintymislava, jolle oli illalla tulossa Alatalon Mikko.

Luopioisissa näkyi paljon mainoksia tämän viikon Aitoon Kirkastusjuhlista! Viime kerralla käydessäni Kirkkareilla, en päässyt anniskelualueelle, sillä olin unohtanut henkkarit reppuun, joka oli erään pakettiauton takatilassa. Se oli vähän sekava reissu muutenkin. Hmm. Pitäisikö viikonloppuna lähteä Kirkkareille!? Tuli jotenkin ikävä. Suosittelen hauskaa ja lämminhenkistä festaria kaikille!

Liekin mukava tarjoilija kuuli ohimennessään keskustelumme mahdollisesta uimareissussa ja ystävällisesti neuvoi meille reitin ravintolan lähellä olevalle isolle uimarannalle (joka sijaitsee Liekistä noin 500 metrin päässä). Hiekkaranta, jolla oli lentopallokenttä ja iso uimalaituri.

Vaikka aurinkoinen päivä oli tuulinen, enkä ollut pakannut pyyhkeitä tai uikkareita mukaan, molemmat lapset puljasivat onnellisena yllättävän lämpimässä rantavedessä. Sopiva päätös helteiselle retkellemme ennen paluumatkaa kuumassa autossa.

Meillä oli hauska ja leppoinen päivän roadtrippi Pälkäneellä!

Pälkäneellä on kivoja ja rentoja lapsiperhekohteita suht pienen ajomatkan päässä toisistaan. Ensi reissulla aijomme tarkistaa myös Suttisen tilan, jonne kuulemma aukeaa vielä tänä kesänä maissilabyrintti. Ensi kerralle jää myös vierailu Rönnvikin viinitilalle, joka vaikutti mielenkiintoiselta ja herkulliselta kohteelta..

Visit Pälkäneen sivuilta kannattaa tsekkailla lisää kivoja menovinkkejä kauniissa maalaismaisemassa!

Suosittelen tekemään pieniä kotimaan reissuja. Suomesta löytyy niin paljon kivoja kohteita, joista lapset tykkäävät kunhan eväät ja matkaseurueen tunnelma ovat kohdillaan.

Share

7 kommenttia

  1. Pälkäneeltä päin kirjoitti: Vastaa

    Pälkäne on kaunis kunta, ja kauniita valokuvia tässäkin jutussa. Mutta ettekö löytäneet Niitty-Seppälän polkuautorataa? Se on huippu, ja ilmainen sekin!

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Voi eih!! Miten me ollaan voitu olla löytämättä? se ois ollu huippukiva 🙁 Täytyypi mennä uudestaan…

      Ja joo, oli ihan tosi kaunista seutua, koko Pälkäne, kun siellä huristeltiin!

      1. Pälkäneeltä päin kirjoitti: Vastaa

        No se on kyllä hiukan piilossa, siellä leikkialueen takana. Ne polkuautot on yllättävän isoja, ehkä teidän pojille vielä hiukan raskaitakin poljettavia, vaikka istuinta saakin säädettyä eteen tai taakse. Niillä nimittäin aikuinenkin pystyy ajelemaan, mä olen pitänyt pienintä sylissä ja polkenut itse. 😀
        http://www.keinukaruselli.fi/2017/06/niitty-seppalan-maatilalla-on-aina.html?spref=fb&m=1

  2. * kirjoitti: Vastaa

    Kiitos kotimaan matkavinkkiesi tehtiin eilen pikainen lastensyöttöpysähdys Wanhassa Tapissa pitkän automatkan keskellä! Toimi! Vaihtoehto ABC:lle ;).

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Hei, ihan mahtavaa kuulla! JEE! Tappi on kyllä paras!

  3. Henni kirjoitti: Vastaa

    Meillä Niitty-Seppälä on tosiaan ollut useampana vuonna listalla ja kuten joku tuossa jo linkkasikin, myös tänä vuonna polkuautot oli hitti! Viisi vuotiaalle tosin nyt vasta eka kesä kun ylsi ja jaksoi itse ajaa kunnolla. Mutta hei mä en kestä mikä ihana peikkolasten kohtaaminen <3
    Strutsitilalle asti ei olla päästy vielä ollenkaan! Pitäis varmaan ottaa ihan asiakseen.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Joo, todellakin meidän pitää tehdä uusi reissu, jotta päästään myös polkuautoihin! Ja strutsitilaa suosittelen myös! ! 🙂

Vastaa

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.