Täydellinen torstai

Viime torstaina tarkoitukseni oli istua muiden mukana autossa matkalla mummolaan. Tuomaroida takapenkin taisteluita, availla banaaneja, pyyhkiä paidalle hörähtäviä pillimehuja sekä samalla läppäri sylissä naputella rästiduuneja, joita oli alkuviikon Helsingin reissun ja synttärikutsujen järkkäilyistä kertynyt.

Railakas roadtrip-suunnitelmani koki kuitenkin keskiviikkona vähän takapakkia saatuani naapurin äijältä yllättäen lipun Robbie Williamsin torstain keikalle. Harmi! Päätin jäädä Tampereelle yksin urakoimaan kaikki rästiduunit ennen illan konserttia ja matkata seuraavana päivänä perheeni perässä junalla.

Hahahahaha!

Aamupäivällä Hipin pakattua lapset autoon ja perävalojen häivyttyä näkyvistä, viritin skeittilautani pyörän lastenistuimeen kiinni, pakkasin kamat pikkuveljen uuteen päikkyreppuun ja laitoin työkavereille epämääräisen meilin joudun juuri nyt hoitamaan muita työasioita, vähän hässäkkää tässä ja häippäsin ovesta ulos. Hähähähähähähä!

Pihassa naapurin 9-vuotias tiedusteli minulta ja rikoskumppaniltani, olenko kysynyt lapseltani lupaa repun lainaamiseen tai osaatteks te muka ees skeitata? Noo…katotaan, miten ämmän käy. Pyöräillessäni vapaus hiuksissani kohti Vilusen skeittipuistoa ehdotin Juulialle, pitäiskö jopa mennä ostaan vähä röökiäki?!

Että täysin out of control.

Saapuessamme Viluselle vähän jännitin, olisinko isossa skeittiparkissa ainoa mummo taitavien skuuttijäbien joukossa. Onneksi poolissa näytti skeittaavan muitakin ikäloppuja, tuttujani tietysti! Siinä me sitten Costello Hautamäen kanssa yhdessä skeittasimme, hän opetti kaartelemaan poolissa ja heitimme yläfemmoja toisillemme. Olin aika tulessa.

Kolmen tunnin skeittailujen jälkeen lähdimme tyttöjen kanssa rankkasateen yllättämänä pyöräilemään Wanhan Tapin terassille, jonka jälkeen kävin kotona suihkussa ja poikkesin viinillä naapurissa Robbie-etkoilla (käytännössä istuin omassa pihassamme!)

Konserttiseuralaiseni, hauskan Valeäiti-blogin Hanne, vihdoin saavuttua tuomaan meille reppunsa lähdimme jo vähän kiireellä kohti Ratinan stadionia.

Robbie oli ihan mahtava, hauska! Show oli upea ja hittejä pukkasi! Tähdet räiskyivät elokuun pimenevässä illassa.

Keikan jälkeen valuimme konserttivirran mukana alarantaan ja höpöttelimme Hannen kanssa kaljalla Suvi-laivassa. Rakastan pimeitä ja lämpöisiä iltoja, joita Suomessa kokee harvoin, rakastan höpötellä uusien tuttavuuksien kanssa. Suvi-laivalta lähdimme vielä Tillikkaan, jossa olivat naapurit seurueineen..

He he.

Aamulla herätessäni Hanne oli hävinnyt tuhkimon vaunujen lailla. Pöydällä oli vain hiipunut valorannerengas ja talouspaperiin kirjoitetut hyvästit. Aamun ensimmäinen juna oli jo mennyt ja pakastepitsa kainalossa säätäessä alkoi olla epätoivoisen kiire jo seuraavaankiin. Etsiessäni uikkareitani epämääräisistä pyykkikasoista mietin, miksen ollut voinut edellisenä päivänä edes vähän pakata valmiiksi, jonka jälkeen etsiessäni täydessä junassa jonkinlaista istumapaikkaa mietin, miksen voinut edellisenä päivänä ostaa edes junalippuja valmiiksi, jonka jälkeen naputtaessani rästiin jääneitä työmeilejäni kuuman junan nurkassa, mietin miksen voinut hoitaa edes kiireisimpiä asioita edellisenä päivänä ja voidessani huonosti vielä Parikkalan kohdalla, mietin

miksi helvetissä piti vielä tilata se jägeri ja sössöttää Torstille?

Koska joskus pitää viettää täydellinen oma päivä!

Muistakaa välillä olla out of control!