Naapurin muija kokkaa usein ison kattilallisen ihanaa ohutta tomaattikeittoa, joka maistuu hyvin myös lapsille. Vihdoin uskalsin tiedustella rakkaan ystäväni bravuurikeiton reseptiä ja kokkasin kuumien helteiden kunniaksi koko perheelle höyryävän illallisen. Samettinen keitto keräsi suuret kehut ja maistui kaikille. Juhuu!!
Pakko jakaa ihanan keiton ohje heti! (Toivottavasti resepti on oikein, sillä huutelin ohjeiden perään fenkoli kädessä ikkunasta keskeyttäen tiellemme kerääntyneen torikokouksen, jossa naapurin muija parhaillaan seisoi. Mutta jotenkin näin se meni:
Naapurin muijan tomaattikeitto
– purkki tomaattimurskaa
– purkki kermaa
– fenkoli tai ison fenkolin puolikas
– sipuli
– 5 dl vettä
– ruokalusikallinen jauhoja
– suolaa, pippuria, basilikaa…mausteita ja yrttejä oman mielen mukaan
Kuullota pieneksi pilkotut fenkoli ja sipuli kattilassa. Kaada sekaan tomaattimurska ja vesi. Anna kiehua 20 minuuttia. Lisää kerma ja venhäjauhot. Mausta oman maun mukaan mausteilla ja yrteillä. Anna kiehua noin kymmenen minuuttia. Surauta sauvasekoittimella tasaiseksi.
Itse tein keiton tuplasatsina, meitä oli viisi henkilöä syömässä ja keitosta jäi seuraavan päivän lounaaksi. Laitoin aika isolla kädellä mausteita ja lopuksi heitin keittolautaselle vielä nokareen smetanaa. Lisukkeena meillä oli Hipin tekemiä rapeita vuohenjuusto-tomaatti-leipiä.
Silkkinen tomaattikeitto sopii hyvin kesäpäivän lounaaksi tai vaikka isomman illallisen alkupalaksi ja ihan varmasti se on omiaan syksyn viilenevinä iltoina. Mitä ne on!?!?
– Saunajooga darrassa on oikein kiva ja rentouttava homma (IHAN OIKEASTI!)
– Kuplafutis sen sijaan pienessä nousuhumalassa yli kolmenkymmenen asteen helteessa on vähän vaarallista ja tosi raskasta, mutta ihan hauskaa!
– Teiniaikojen myytti on totta: kyllä nousee skumppa nopeammin päähän, jos on välillä vähän päällään ja ylösalaisin
– Rockfutis lähestyy!!
– En meinaa mahtua kuplaan, enkä ulos sieltä
– Olet hyvä sellaisena kuin olet
– Jopa kaulakoru voi jäädä pieneksi!!!!
– Olet hyvä sellaisena kuin olet
– Jos sattuisin makaamaan niityllä piirissä jonkun rummuttaessa vieressä noitarumpua kehoittaen samalla miettimään omaa voimaeläintä, en monista yrityksistä huolimatta keksi yhtäkään eläintä, en vaikka muurahainen kävelisi jalallani ja näkisin oravan puussa, vaan mieleeni tulvii ainoastaan Karl Ove Knausgårdin kasvot. Sata kertaa Knausgårdin naama, yleensä mustavalkoisena intensiivisesti tuijottaen, ihan nolosti rööki kädessä poseeraten
– MITEN SE VOI OLLA NIIN KUUMA!!!
– Kuinka vanha oikeastaan olenkaan?
– Ai saakeli täytän kuukauden päästä 36.
– 36 on lähempänä neljääkymppiä kuin kolmeakymppiä
– Säädä kutsut, tarjoilut, koristeet ja mieti jotain ohjelmaa
– Muista kutsua Risto
– Elokuussa alkaa työt. Päikky. Eskari.
– Osta reppu ja uudet lenkkarit. + nenäliinoja
– Muista harjoitella Pojan kanssa tarjottimen käyttöä sekä kuorimaan perunoita
– Osta tarjotin ja perunoita
– En haluaisi kesän koskaan loppuvan
– Osta paljon nenäliinoja
– Sinulla on ihan oikeasti töitä, yritys ja toimisto (soita Tompalle tai Ramille, jos et enää löydä perille, se toimistoon vievä tavarahissi on välillä vähän vaikea!)
– Kirsi, joka Sinua tavoittelee on kirjanpitäjäsi, joka haluaa vain Sinun parastasi.
– HELP KIRSI TO HELP YOU!
– Olisi joskus kiva matkustaa Norjaan
– Lääh. Lääh.
– Kai se tästä taas, pakkohan se on
– Paras muusa ei ole Hippi vaan pakko
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille, tsemppiä arkeen paluuseen!
