Viikko sitten kokoonnuimme Nekalan Wanhan Tapin edessä sunnuntaisissa tunnelmissa ja lähdimme pienen retkiseurueemme kera pitsataksilla Siuroon. Anni oli tuskin saanut kaikille Sepon horoskooppiennustukset luettua, kun jo huristelimme Siuron pikkukylän kiemuraisia katuja ja ihastelimme rinteeseen rakennettuja söpöjä puutaloja. Mitä lähemmäs Koskibaaria ajoimme, sitä enemmän kailotin takapenkillä MIKSEMMÄÄ OO KOSKAAN KÄYNY TÄÄLLÄ AIKASEMMIN! IHANAN NÄKÖSTÄ!
Siuronkosken virtaavat maisemat, kauniit vanhat puutalot ja luonnon helmassa pilkistelevä pikkukylä huokuivat historiaa. Idyllinen Siuro vei sateisenakin päivänä sydämeni ensisilmäyksellä. Ihastuttava paikka!
Ja itseasiassa Siuro oli myös täydellinen paikka juhlistaa esimerkiksi meikän viikonloppuista blogigaalavoittoani (jota en ollut päässyt Helsinkiin pokkaamaan) ja Huora-yhtyeen curling-voittoa (jonka seurauksena Anni oli tehnyt häviäjälle ”tosi hienon” tatuoinnin) ja tottakai suuri juhlan aihe oli myös vuodesta 1959 asti toimineen legendaarisen Koskibaarin uusi isäntä, eli Jamppa!
No niin, siinähän Jamppa jo onkin, työn touhussa, kuinkas muutenkaan! Hyvä Jamppa! Hauska nähdä taas!
Automatkalla meikä vei voiton myös miettiessämme, kuka retkikunnastamme on tuntenut Siuron uusimman ja mainioimman ravintoloitsijan pisimpään. Yhteinen historiamme Jampan kanssa nimittäin juontaa juurensa Ylöjärvelle yli kolmenkymmenen vuoden taakse. HAHA!
Ja heti nähdessämme meidän oli pakko muistella yhdessä tekemäämme kokkiohjelmaa ja kerroin myös, etten ikinä unohda hämmästystäni, kun Jamppa osasi seiskaluokalla köksäntunnilla reseptiä vilkaisematta ja mittoja käyttämättä leipoa sämpylöitä. Toljotin essu päällä täysin tyrmistyneenä luokkakaverini masterchef-skilssejä, sillä 13-vuotiaalle meikäläiselle tuli aikamoisena yllärinä, että leipää voisi tosiaan tehdä itse tai että ylipäänsä päiviään voisi kuluttaa jotenkin toisin kuin räkimällä koulun nurkalla. Ihan että nevöhöörd mistään vitun jauhoista!!!
Jep. Toiset meistä olivat silloin jo vähän edellä ja nyt he hääräävät oman ravintolansa köökissä ja toiset meistä eivät meinaa selvitä taksilla Viluselta Nekalaan. On vaikeaa.
Vaikeaa oli myös valita annosta uudistuneelta listalta. Koskibaarin listalta löytyy muun muassa pizzaa, burgereita, siipiä ja salaattia. Kaikki valmistetaan itse Koskibaarin keittiössä ja esimerkiksi hamppareita ja pitsoja saa tilattua myös täysin vegaanisina versioina. Valikoimissa on muun muassa tamperelaisen Vegemin kehuttua seitania.
Päädyimme kaikki tällä kertaa tilaamaan pitsat, sillä olimme kuulleet hehkutusta Siuron rapsakoista pohjista.
..keittiöluukusta kurkistettuamme Koskibaarin kehuttujen pitsojen salaisuus alkoi valjeta: keittiössä näkyi hääräävän kokkihatussaan myös Jampan isä. Hienoa!
Tähän väliin Anni esittelee Terolta saamiaan Nepalin tuliaisia.
Mutta ne pitsat hei! Koskibaarin pitsat olivat juuri niin herkullisia, kuin Tampereelle asti kantautunut huhu oli kertonut. Ihanan ohuet ja rapsakat pohjat ja maukkaat täytteet. Hämmennykseksemme olimme kaikki toisistamme tietämättä päätyneet tilaamaan Knuutila-pitsat, jossa on täytteenä tomaattia, fetaa, punasipulia, rucolaa ja mustapippuria. NAM!
Omanlaisessa Koskibaarissa on viihtyisä ja vähän kaurismäkeläisesti sopivan jämähtänyt tunnelma. Istuimme nurkkapöydässämme lopulta melkein sulkemisaikaan asti. Ympärillä oli koko ajan pientä vilskettä ja saapuipahan paikalle sattumoisin myös muita tuttuja Tampereelta asti. Lähtiessämme sain vielä sämpylöitä mukaani kotiin viemisiksi, täydellistä.
Suosittelen lämpimästi poikkeamaan Siuron Koskibaarissa! Herkullista ruokaa, omintakeinen tunnelma ja kiva retkikohde niin kaveriporukoille kuin myös koko perheen reissulle. Erityisesti koskelle aukeava Koskibaarin iso terassi on varmasti ihana paikka nauttia aurinkoisista päivistä, kesällä luvassa on esimerkiksi elävää musaa ja lisäksi Jamppa sanoi jossain vaiheessa mahdollisesti vielä vähän uudistavansa myös ruoka- ja olutvalikoimaa. Kaikenlaisia mielenkiintoisia suunnitelmia luvassa siis!
Koskibaarin lisäksi aijon seuraavalla Siuron reissulla poiketa ainakin kehutussa vintage-kauppa Vintiikissä ja Somman taidepihassa. Myös eläväisen Siuron Koski-Teatteria on kehuttu tosi paljon ja Jamppa vinkkasi myös ihan Koskibaarin läheisyydessä olevan Eräketun palveluista, joista löytyy esimerkiksi melontavälineitä vuokralle.
Aijommekin varmasti tehdä kesällä roadtripin Siuroon. Suosittelen muillekin!
Tsekkailkaa lisää Siuron Koskibaarista ja Jampasta esimerkiksi tästä, ihan mainio haastis! Koskibaarin Facebookista näkyy, mitä kaikkea on luvassa.
Kiitos vielä Terolle järkkäilyistä, Jampalle isännöinnistä ja koko sunnuntaiseurueelle parhaimmasta seurasta!
Ihanaa keskiviikkoa!
Lue myös:
Kiitos tästä, tulipa kertarytinällä iso kasa (enemmän tai vähemmän huuruisia) muistoja mieleen 😀 Vielä reilu vuosi sitten asuimme ihan parin kilsan päässä Koski-baarista, siitä ei kyllä lähibaari enää parane! Aloin tässä niin fiilistelemään, että melkein kutkuttaisi lähteä täältä Teiskon perältäkin vielä joskus tuolla käymään. Voisi vaikka tehdä itsekin voittajamatkan sinne joskus, kunhan tästä nyt saan ensin synnytettyä.
Voi että, paljon onnea odotteluun ja synnytykseen! <3 <3
Ja ehdottomasti teidän pitää tehdä retki vanhoille huudseille!!
Kylä mää vaan niin tykkään tästä sun blogistas!
Ja kiitos vinkistäs! Juuri suunnitellaan kesäksi ohjelmaa ja jotain lähiseutuja ois tarkotus vähä katsastaa, joten Siuro menee ny heti ”To do”-listalle.
Hei, mahtavaa, kiitos palautteesta, JEE!
Ja lähiseutumatkailu ON mahtavaa ja Siuro on kohteena ihana! Sinne siis!
Ja ainiin: onnea blogivoitosta, kerrankin meni oikeeseen osotteeseen palkinto!
KIITTI!! 🙂
Hei kiitti, olinkin ajatellut, että voitais kesällä tehdä retki Jampan baariin, ja tämä vahvisti fiiliksen.
Wasted <3
No todellakin menette koko porukka sinne! 🙂
Ja joo, WASTED <3
Kiitos vinkistä! Todellakin mennään ensi kesänä käymään, kun taas sielläpäin pyöritään. Tuossa on myös aika lähellä Pinsiössä kaksi ympäristötaideteosta, Yltä ja alta sekä Puuvuori. Ensimmäisessä olen käynyt, menee täydestä pienemmille matkailijoille Teletappimaana. Vieressä on myös laavu, jolta näkymät Teletappimaahan. Puuvuorella en ole vielä käynyt, mutta eiköhän sekin tulevaan kesään mahdu.
Hei hienoa, kiitos myös itsellesi vinkeistä! Pitääkin ehdottomasti tsekata myös Pinsiö ja teokset, kuulostaa hyvältä!
Ihanaa, kun tulee kesä ja voi taas tehdä hyviä pikkureissuja, jee!!