Selaillessani Hesaria silmiini osui mainosteksti: Sinun arkesi on jonkun lapsuus. Joulupyhät mummolan ja mummulan täyshoitoloissa sekä railakkaat uuden vuoden bileet sujuivat mukavasti, mutta paluu arkeen kolkuttelee jo mielessä. Pian rullaillaan taas tavallista arkea.
Aamulla keitetään puuroa, kopistellaan pakastimesta mustikoita, luetaan satukirjoja ja päivällä pojan nukkuessa vaunuissa minä koitan kokkailla makaroonilaatikon ja selata päivän lehden. Unohdan laittaa itkuhäkytin päälle. Taas! Haemme kellarista polttopuita ja pelkään, että kompastun poika ja halkokori sylissä jyrkissä portaissa. Tehdään tuli. Poppa poppa!
Laitan pyykkejä narulle pojan repiessä niitä samaa tahtia alas. Keskiviikkoisin juoksemme myöhässä muskariin ja tiistaisin näemme mammakerholaisia. Välillä leivotaan ja lisätään tuttipullosta viimeiset maidot kahvin joukkoon. Täytellään tiskikone. Kyläillään. Katsotaan muumeja. Lauletaan ja tanssitaan Paapapapaapa paapaapapaapa maamamamaama..
Puistossa nähdään Nekalan muijia ja päivitellään, kun ei ole lunta ja keinutkin on talviteloilla. Odotellaan kellon tulevan neljä, jolloin Hippi saapuu tekemään pastaa tai kaalilaatikkoa. Käy kaupassa tullessaan, tuo maitoa ja ottaa pojan oranssiin kylpyammeeseen istumaan suihkussa käydessään. Sillä aikaa voin avata läppärin, koska on täällä muillakin töitä ja kaikkia aivan sairaan tärkeitä asioita hoidettavaan!
Suunnitellaan remontteja ja revitään tapettia. Lämmitetään illalla sauna. Juostaan puskan läpi naapurin muijalle kylään ja lainaamaan suodatinpusseja. Katsellaan telkkua. Kinataan, kuka imuroi ja kerätään pyykkejä lattialta lelujen joukosta. Pyyhitään puuro seinästä. Onko tämä jotain edellistä puuroa?
Tulkoon vuoden 2014 arjesta yhtä tavallista ja rakasta kuin viime vuoden. Muistetaan tehdä hyvää ruokaa ja kahvitella. Nähdään kavereita ja otetaan rennosti Nekalassa. Vietetään lupsakkaa lapsuutta ja aikuisuutta. Olkoon kaikki ihan hyvin.
Hyvää uutta vuotta kaikille! <3
Täydellistä! Sitä samaa toivoen ja toivottaen.
Hahaa! Kuulostaa ihanan tutulta. Tosin enään ei löydy hätävarana pullomaitoa kahvin sekaan. Ihania juttuja siula muutenkin. Mielenkiinnolla seurailen.
Hei, ihana kuulla!
Ja joo, pitäisi meidänkin päästä siitä pullosta pikkuhiljaa eroon.. 😉