Täydellinen lauantai

Aamulla Hipin noustua lasten kanssa aikaisin sain rauhassa nukkua ämpärinhakureissulta kertyneitä univelkoja. (Joskus on mentävä Lahteen asti ilmaisen ämpärin perässä, kävimme työkavereiden kanssa juhlistamassa Apulandian avajaisia. Olipa aikamoinen reissu.)

Pitkään en raaskinut nukkua, sillä alakerrasta kantautui iloinen vilinä ja kahvintuoksu. Kapteeni käski etsimään merirosvoja ja krokotiilejä mummolta saatuun laivaansa. Päässäni oli musta lierihattu ennen kuin olin ehtinyt hampaita pestä.

Aamupalaksi Hippi paistoi rapeita perunalättyjä eilisen perunamuusin jämistä. Niin herkullisia jugurtin, maustekurkkujen, hunajan ja pippurin kanssa! Täytyykin muistaa jakaa perunalettujen resepti, jos oman elämänsä Antony Bordey sen suostuu paljastamaan.

Ja tottakai pojat olivat hurruuttaneet porukalla myös herkullista mustikkasmoothieta ja keittäneet vahvaa kahvia.

Kapteeni veti smoothieta pisimmällä pillillä sillä seurauksella, että mustikkaa löytyi olkkarista ja vessan lattialta.

Täydellisen aamun soundtrackina soi Pojan lempparilevy: Jukka Nousiaisen uusi albumi, jolta ehdottomiksi suosikkihiteiksi ovat nousseet Rapa-Eini ja Kantsuralli.

Aivan mahtavia jorausbiisejä, jonka lisäksi nauroin pissat housussa kuultuani Kantsurallin taustoista. Hippi sen sijaan oli pettynyt, ettei biisi kertonutkaan kantarelleista. Poika tanssi ja kyseli hieman huolestuneena Rapa-Einin perään sekä mietti, tulisiko ystävämme Risto hänen syntymäpäiville esittämään uudet lempparistyget. Itsehän olisin eilisen jälkimainingeissa toivonut tulevilla synttäreillä esitettäväksi Apulannan biisin Teit meistä kauniin, jonka olisin halunnut omistaa esikoiselleni, mutta Hipin tonninseteli-ilmeestä päätellen ideani oli jotain aivan tyrmistyttävän järkyttävää.

Synttärisankarin toivebiiseiksi valikoituivat Kantsuralli,  Rapa-Eini, Kenkäpurolaulu ja Ylämäki, alamäki. Hyvät juhlat tiedossa!

Tästä voi tulla vaan hyvä päivä.

Ihanaa lauantaita kaikille!