Tietoa mainostajalle ›

Menkää maagiseen Mänttään!

Viime viikon sateisimpana ja synkinpänä päivänä pakkasimme pillimehut ja banaanit reppuun ja  ajoimme toiseen todellisuuteen. Mäntässä Serlachius-museoiden uudessa Gösta-paviljongissa on meneillään Jiri Gellerin näyttely Fuck the World.

Retrospektiivisessä näyttelyssä on nokkelan kuvanveistäjän vanhojen klassikoiden lisäksi myös uusia teoksia. Avaran ja maagisen näyttelyn katseenvangitsijana toimii aluksi tilan suurin teos on God Says No, valkoiset liukuportaat, jotka tuntuvat johdattavan tyhjyyteen.

Hetken vaeltelun jälkeen portaat kuitenkin jäävät taustalle pienempien teosten nostaessa päätään  -osa teoksista todella nostaa seurallisesti päätään, kun niitä lähestyy tai kun hetken malttaa seistä hiljaa vierellä odottamassa.

Näyttelyssä on paljon populaarikulttuurin kuvastoa, Akuja, Mikkejä ja nyttemmin hymiöinä tunnettuja smilejä. Kiiltäviä, sileitä ja leijuvan oloisia maagisia teoksia, joita teki mieli koskettaa tai edes puhaltaa kohti, jospa ne lähtisivät leijailemaan. Selvisimme taianomaisesta näyttelystä kuitenkin puhaltelematta ja koskematta, vaikka lapsetkin olivat teoksista ihmeissään ja ihastuksissaan.

Fuck the World on näyttävästi rakennettu, teoksia pystyi katselemaan myös museon toisesta kerroksesta, jolloin pienemmät värikkäät teokset ja valkoiset liukuportaat loivat ihan oman universuminsa.

Suosittelen Jiri Gellerin oivaltavaa ja leijailevaa näyttelyä!

Gellerin lisäksi kävimme myös muutamassa muussa Gösta-paviljongin näyttelyissä.

Riiko Sakkisen pysäyttävän Rajat kiinni -näyttelyn rajanylityspaikkojen materiaaleista tehdyt teokset ottivat sydämestä. Euroopan pakolaiskriisiä käsittelevä poliittinen näyttely on puhutteleva ja osuva.

Rankkojen teosten taustoja en tohtinut avata lapsille.

Että toisten lapsilta on räjäytetty koti, turva, lämpö, lapsuus. Osa katoaa mereen tai huuhtoutuu aaltojen mukana rantaan.

Sakkisen näyttelyn jälkeen mieleni oli mykkyrässä monta tuntia. Teoksista huokuva vääryys ja epätoivo kouraisi yltäkylläisestä mahasta, jonka ainut murhe on, jäisimmekö Mänttään illalliselle vai ajaisimmeko Nekalaan kotiimme kokkailemaan.

Jos joku vaatii Euroopan rajojen sulkemista, hän ei seuraa aikaansa. Rajamme on jo suljettu repivällä concertina-piikkilangalla. Kylmän sodan rautaesirippu oli leikkikalu verrattuna Euroopan nykyisiin raja-aitoihin.

– taiteilija Riiko Sakkinen

Jiri Gellerin ja Riiko Sakkisen näyttelyiden lisäksi Taidemuseo Göstassa ovat esillä näyttelyt Nautinto, Strindbergin huoneissa sekä Niittyjä ja erämaita. Gustaf-museossa ovat esillä Tehdas on ulkopuolella, Pikkukaupungin sairaskertomus, Maisema, Paperiperkele ja Apteekkarin kauppahuone -näyttelyt.

Lapset saivat museon väeltä omat tehtäväkirjaset ja näyttelykierrosten jälkeen seikkailimme museon kirjastossa ja viinikellarissa ratkaisemassa arvoituksia ja tekemässä palapeliä. Tehtävät olivatkin Fuck the World -näyttelyn lisäksi lasten mielestä retkemme paras osuus ja molempien lempiteos oli jätski äijällä silmässä!

Suosittelen todella lämpimästi Mäntän taideretkeä!

Tampereelta Mänttään ajelee reilun tunnin, alle 18-vuotiailta museoon on vapaa pääsy!

Share

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.