Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Babykino ilman elokuvaa

Pojan ollessa kolmekuinen menin neuvolan ryhmätapaamiseen. Alkukankeudet missasin menemällä paikalle ensimmäisen kerran vääränä päivänä, mutta pääsin mukaan kerhoon, joka oli kokoontunut kuukauden ajan kerran viikossa. Suhtauduin skeptisesti neuvolan kautta järjestettyyn muijaryhmään: tutustukaa, teillä on nyt lapsia. Tilittäkää neuvolan kerhohuoneessa, teillä on nyt lapsia. Hmm. Minulla oli jo paljon ystäviä ja voin huuruilla heidänkin kanssa vauva mukana.

Toisaalta taas kaipasin seuraa, jossa voin kysellä tyhmiä kysymyksiä vauvoihin liittyen, saada neuvoja ja kertoa hormoonipöllyssä onnellisia juttujani ilman, että tarvitsee ryhdistäytyä ja muistaa kysyä, että miten se keikka sitten meni.. Ai mikä bändi ai kuka jäbä? Mites työt? Mites maailma? Hei, oota mulla on reikä päässä ja maitoa olkapäällä hei saanko laulaa tähän väliin sellasen körötellään körötellään kympin ratikalla raatiikalla jooo -laulun ja heiluttaa tätä vauvaa niin kuin ei muuta maailmaa olisi ai mää lauloin sen jo kolmesti ja mites tää imetys muuten. Ja mietin myös, että ehkä poika kaipaa seuraa oman ikäisistään. (yeah right, mitäs kolmikuiset tekee? Makaa maassa ja juo maitoa..) Niin liityin meidän mammakerhoon.

Alkuun kuulosteltiin. Toiset olivat väsyneitä, toiset kipeitä, osa onnesta sekaisin (itse hihitin puolisen vuotta). Ensin juteltiin maidoista ja unista, unettomuudesta, kääntymisestä, kääntymättömyydestä ja kasvukäyristä. Tutusteltiin. Alettiin päästä aiheeseen: kaverin kaverin mustasukkainen poikaystävä, häät, menetetty läheinen, anoppi, ravintolat, baarin vessa & rintapumppu, asuntokaupat, synnytyksen jälkeiset ongelmat (mm. jumpassa hyppiminen), uravalinnat, raskauden jälkeinen masennus, kuinka sekaista meillä on, unet Cheekistä, yllätysraskaudet..

Vinkkejä, vaippoja ja maitoja lainailtiin, kirjoja kierrätettiin ja niistä jankattiin. (keskustelua herätti mm. Kuinka kasvattaa bebe, Yösyöttö, Äitikortti, Unihiekkaa etsimässä..) Usein istuimme kahvien kanssa neuvolan kerhotilassa isolla porukalla, välillä pönötimme kolmisin puiston penkillä tylsistyneenä. Kesällä menimme rannalle piknikille ja syksyllä kirpputorille. Ilman vauvoja lähdimme kaljalle ja keikalle, syksyllä ilmottauduimme muskariin. Sitä huomaa viettäneensä samassa porukassa paljon aikaa ja jakaneensa vaippojen ja vinkkien lisäksi isoja iloja ja surujakin.

Tänään meillä oli elokuvakerhopäivä. Paikalle saapui kuusi muijaa mukanaan taaperot, nyyttäriherkut ja elokuvat. Neljän tunnin, kahden piirakan, kahvikupposten, popkornipussin ja muutamien vaippojen vaihtojen jälkeen tuloksena oli liiskaantuneita maissinaksuja, hukkuneita palapelin palikoita, yksi sohvalta päälleen tipahtanut lapsi, muutama hulluksi diagnosoitu lapsi ja hauskasti sujunut ilta kerhohuoneella. Yhtäkään elokuvaa ei katsottu. (ehkä katsoimme viisi minuuttia stand uppia dvd:ltä ja osa lapsista katsoi kymmenen minuuttia myyräpiirrettyjä.)

Ensi viikolla nähdään neuvolalla. Muskaria ei syysloman takia ole. Pitää muistaa palauttaa kirja ja muutama lelukin on unohtunut meidän vaunuihin. Pikkujouluja aletaan suunnitella, ehkä vietetään ne ilman lapsia ja mennään tanssimaan. Mennäänkö ravintolaan vai johonkin etkoilemaan.. (siitä tulee taas sadan meilin ketju, että saadaan kymmenen tyypin kalenteri sopimaan yhteen).

Ei saa ottaa toisen kädestä. Ei saa nipistää toista. Hei ei saa lyödä toista vasaralla päähän. Älä ota toisen tuttia, se ei ole sun. Ei saa ottaa toisen mandariinia toisen suusta. Nätisti näin kiitos ole hyvä annetaan takaisin.

mamma5.jpg

mamma6.jpg

Uskomattomassa ruokapostauksessani unohdin lesottaa sillä, että teen maailman parhaita kattilapoppareita! Eräissä uuden vuoden juhlissa nousin illan koukuttavimmaksi henkilöksi, kun saavuin paikalle mukanani iso paperikassillinen popkorneja.

mamma3.jpg

mamma01.jpg

Poika on sosiaalinen eläin. Kesken parhaimman puolukkapiirakkapalan huomasin, ettei naperokasassa näy tuttua pussihousua. Siellähän se oli, nurkassa syömässä seinää suu rappauksessa. Ehkä olemme purkaneet liikaa seiniä lähiaikoina tai ehkä tyypille pitäisi antaa enemmän ruokaa..

Share

6 kommenttia

  1. riik kirjoitti: Vastaa

    kiitos illan parhaista nauruista, tuo viimeinen kuva kuvateksteineen on aivan mainio!

  2. Raissi kirjoitti: Vastaa

    Mukavan kuuloinen poppoo teillä siellä 🙂 Sehän on teijän poika vähän niinku Pätkä siinä yhessä vanhassa leffassa, kun se söi hyvää liisteriä.

  3. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    😀

  4. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Ah hah haa! En muistanut, että Pätkäkin on syönyt on laastia, täytyykin kaivaa se elokuva esiin!

  5. Laura R. kirjoitti: Vastaa

    Se pittää vielä sanoa, että Tampellan neuvolan ryhmäneuvolasysteemille pitäisi kyllä myöntää jokin valtionpalkinto ennaltaehkäisevästä mielenterveystyöstä.

  6. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    No todellakin! Ootte parhaita <3

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.