Turisteilua Tampereella

Viikonloppuna talo täyttyi jälleen ystävistä. Entiset kämppikseni Berliinin ajoilta tulivat ensimmäistä kertaa Suomeen kyläilemään. Yleensä olen Suomeen muuttoni jälkeen käynyt vanhoilla huudeilla ainakin muutaman kerran vuodessa, mutta koska nyt olen keskittynyt kökkimään Nekalassa roskalavahommissa, päättivät sakemannit tulla tarkastamaan tilanteeni paikan päälle. Olin niin innoissani rakkaiden ystävien jälleennäkemisestä, että kaahasin hakemaan heidät Helsingistä(ja pakotin paluumatkalla pysähtymään Toijalassa tapettitehtaalla..kröhöm). Visiitin pääasia oli jälleennäkeminen ja jutut jatkuivat siitä, mihin olivat Tegelin kentällä viimeksi jääneet.

Olimme järjestäneet hieman ohjelmaa, jotta vieraat saivat jonkinlaisen käsityksen Tampereesta ja Suomesta. (toisin kuin kerran erään saksalaisen ystäväni vieraillessa luonani viikonlopun, makasimme kaksi päivää kotona totaalisessa Sinkkuelämää-boksi-koukussa, mutta se oli Insan oma vika ja päätös, es tut mir leid!)

Tässä siis Asikaisen Suomi-Tampere-Nekala-tour (saa tilata myös pienryhmille, ryhmäalennus mahdollinen!, sopii myös kotimaan matkailijoille):

Torstai

– haku lentokentältä
– tutustuminen Toijalan vanhaan tapettitehtaamiseen.(samalla ostetaan Asikaiselle ruusutapetteja ja hän esittelee tehtaalla kaikki muutkin vaihtoehdot)
– kahvit Nekalassa vaaleanpunaisessa talossa, munkkeja ja raksahipin tekemiä lohileipiä
– kävelykierros puu-Nekalassa ja Viinikassa
– Pirkkalassa sauna ja uimista sekä kalan savustus rannassa, jonka jälkeen tietysti herkullinen iltapala: savukalaa, karjalanpiirakoita, ruisleipää, salaattia ja valkoviiniä

Perjantai
– herkullinen aamupala naapurin muijan ja naapurin koiran seurassa!
– kävely Pyynikin harjulla ja vierailu Pyynikin näkötornilla (parhaat munkit ja kahvit!)
– kävely Tampereen keskustan läpi
– Tampereen Kauppahalli ja ranskalainen kalakeitto Neljässä Vuodenajassa!
– illanistujaiset Nekalassa, jonka jälkeen illallinen Tuulensuussa ja Klubille tanssimaan
– epämääräistä tilitystä ja keinumista Nekalassa puistossa aamuviideltä
– DJ hippi in da house ja lp-levyt pitkin lattioita

Lauantai
– Raksahipin brunssi (tarjoillaan klo 13-16)
– kiertoajelu ja kävelyretki Pispalassa ja myrskyävässä Tahmelan rannassa (pimeässä)
– kävelykierros Mältinrannassa, Tallipihalla ja Finlaysonin Palatsin pihassa oudosti hääväkeä väijyen
– Nekalassa raksahipin kalakeitto
– elokuvailta: The Jerk! (hipin lempielokuva, jonka hän pakottaa kaikki katsomaan!)
– illanistujaiset Nekalassa

Sunnuntai
– pitkä aamupala
– tutustuminen Kalevan kirkkoon (Tampereen hienoin ja kummallisin kirkko!)
– junalla Helsinkiin

Kyllä olivat berliiniläiset ihmeissään, mitä kaikkea sitä täällä onkaan. Wie schön! Berliini alkaakin olla jo so last season ja Tamperehan on hip ja cool, nääs. Kohta Berliinistä ja muualta Euroopasta alkaa ilmaantua Nekalaan nuorta taiteilijasakkia, perustavat tänne kommuuneja, klubeja ja galleriota. Syövät brunssia jalkakäytävillä, pukeutuvat graafisesti ja osuvan huolettomasti. Pitävät koiriaan vapaana, istuvat kahviloissa, äänittelevät studioissa ja laulavat puistossa karaokea. Nekalasta tulee uusi Berliini. Täälle me odotamme tätä aallon etukärkeä avoimin mielin roskalava pihassamme.
Sitä odotamme. Sekä tulevaa Berliinin reissuamme!

Ja miten kaipaankaan heitä jo nyt. Jaan teidän kanssa muutaman kuvan vielä ihanasta viikonlopustamme. Älkääkä odottako, että tällä turistilla olisi ollut kamera mukana tai että muuten olisin keskittynyt kuvailuun. Ei, ei. Keskityin syömiseen, juomiseen, talolla leijumiseen sekä keekoilemaan bikineissäni jäisessä järvessä. Ich schwimme hier jeden tag! Kein problem! Komm..

Tampere. Pyynikin näkötornilta katsottuna.

Ensimmäisen yhteisen illan herkullinen illallinen saunan jälkeen kelomökissä.

Kauppahallissa Neljän vuodenajan ranskalainen kalakeitto. Lisäksi ostimme kalaa ja juustoja iltaa varten.

Raksahipin pitkä lauantaibrunssi.

Sunnuntai aamuna menimme asiaan kuuluvasti kirkkoon. Rakastan Kalevan kirkkoa. Ulkoa ei voisi arvatakaan, kuinka kaunis ja valoisa se on sisältä. Kirkko on valtava ja korkea, mutta silti askeettinen ja pelkistetyn kaunis. Puuta ja betonia. Hämmästyttävä. Ehkä pidän kirkosta myös siksi, että vanhempani sanoivat siellä tahdon ja olin myös ensimmäistä kertaa kummihommissa kyseisessä kirkossa.

Sellasta tällä kertaa. Nekala on uusi Berliini ja Kalevan kirkko on uusi Tampereen Tuomiokirkko. I rest my case.