Vähän tästä saakelin bloggaamisesta

Jes! Eka kuukausi itsenäisenä bloggaajana takana. Sivusto on yhä pystyssä, kävijät käppyröiden mukaan edelleen ihan messissä, sivuja kuormittavista display-mainoksista on päästy eroon, kaupallisia yhteistöitä ollut ihan kivasti ja luvassa on myös hyviä suunnitelmia. I RULE!

Toki eilen sain myös ensimmäisen laskun omalta atk-dudeltani, joka kesken viikonlopun vastasi lauantaiseen Mitä helvetin helvettiä? -hätähuutooni sivuni mentyä yöllisen päivityksen jälkeen aivan vinkuralle. Asiakkaan kosmetiikkakamppis oli parhaillaan käynnissä ja yhtäkkiä blogin teema oli kadonnut, valokuvat kenottivat kylkiasennossa ja meikä hengitti rapussa paperipussiin (usein menen portaikkoomme rauhoittumaan). Onneksi kerrankin olin tehnyt ns. backupin, eli ihan jopa etukäteen sopinut pro atk-tuen itselleni, JOS JOTAIN TULEE. Make oli hetkessä SSL- ja yms- tilanteiden tasalla ja suositteli lähinnä rauhoittumista.

Tilanteen stabiloiduttua selitin kahvipöydässä, kuinka yksin, NIIN YKSIN, tälläisissä tilanteissa olen, vastuussa asiakkaan suuntaan ja velvollinen lauantaina selvittelemään jotain hertsinpertterinvertterin SSL:ää. Että ihan yksin. Että all by myself. Että lonely rider. Hippi lähinnä repeili jorinoilleni just juu ja muistutti meikäriderin pärjäävän hienosti. Hattu päähän ja takaisin hevosen selkään.

Jep jeps. Itseasiassa olen ollut ihan tosi tyytyväinen päätökseeni jäädä vaan itsenäiseksi sivustoksi.

Blogi- / ja vaikuttajatoimistoissa on paljon hyvää ja usein yhteistyö on vastavuoroista ja hedelmällistä. Koko vaikuttajaskene on muutenkin aika nopsaan kasvanut hyväksi bisnekseksi ja yleistynyt, kanavia ja toimintamahdollisuuksia on tullut lisää. Alalla on raikkaita ammattilaisia ja luovia tiimejä, hyvä pöhinä.

Toivon, että murroksen myötä myös alaan liittyvä ihme hähmäisyys ja sekoilu vähenisi. Koska onhan tässä viiden vuoden ajan katseltu kaikenlaista hyvää erikoistoimintaa!!

Vaikuttajista ja blogeista sekä niihin liittyvistä asenteista ja analytiikasta tehdään jatkuvasti tutkimuksia, monilla on mielipiteitä ja olettamuksia. Mutta harvemmin kirjoitetaan esimerkiksi portaali- ja sopparimeiningistä, joka on tuntunut olevan aika villi länsi.

Olen aikoinani vilkuillut ison lehtitalon ala-aulassa eteeni asetettua nollasopparia, jonka mukaan tuottaisin osapuolelle sovittuun tahtiin sisältöä, mielellään tiettyihin latauslukuihin yltäen, saaden 0 euroa / kk. Tapaamista odotellessani olin juuri tainnut selata ko. toimituksen uutta julkaisua, jossa kehoitettiin naisia uskaltamaan vaatia palkankorotuksia ja tuntemaan työnsä arvon. Sanottuani, etten aio allekirjoittaa sopimusta (taisin sanoa sopparin olevan ihan paska!), sain rivien välistä ymmärtää, ettei blogini NYT IHAN NIIN spessu tai hauska ole (hei on se!), latausmääräni olevan aika mitätön (niin olikin, vielä silloin), valokuvieni olevan aika kämäisiä (true dat!) ja takanani olevan kyllä tulijoita. VANHA KUNNON TULIJAKORTTI! Aina ja kaikkialla!

Olin ihan helvetin pihalla koko skenestä ja alan soppareista ja sivuni oli vielä pienen piirin kerho, vetelin yksin heikoilla jäillä, jonne kuitenkin kovasti halusin muiden joukkoon luistelemaan. Mutta eka tarjottu soppari oli pettymys. Tiedossani on monia, jotka allekirjoittivat kyseisen setin sekä ennen että jälkeen oman aulasessioni.

Olin ollut jo jonkun aikaa yrittäjä, olin tottunut puhumaan hinnoista ja lisäksi olin ennen palaveria soittanut ainoalle(!!) tuntemalleni bloggaajalle, Magicpoksin Majlle, jolta ennen tapaamista kyselin alan soppareista. Maj kehoitti todella topakasti olemaan suostumatta mihinkään ihan paskaan ilmaissopimukseen ja muistutti, että pienistä luvuista huolimatta minut oli jostain syystä kutsuttu tapaamiseen. Pidin blogimenttorini sanat mielessäni.

Väistettyäni ekan paperin vastapuoli löysikin heti toisesta taskustaan lompakon ja tarjosi parempaa sopimusta. No mites ois sitten tämmönen soppari? Isoja rahoja ei uudellakaan paperilla ollut tiedossa, mutta muutakaan ei olisi tulossa ja vahvasti keskustelussa korostettiin myös, kuinka kukaan ei Suomessa tienaa blogeilla suuria summia. Harrastushommia, nappikauppaa. Jota käytiin ison lehtitalon aulassa.

Siitä alkoi mielenkiintoinen ja kiemurainen sukellus blogimaailman ja vaikuttajamarkkinoinnin syövereihin ja myöhemmin olen käynyt samantyyppisiä sopparineuvotteluja moneen otteeseen ja useamman tahon kanssa, ihan hauskoilla ja hyvillä neuvottelumeiningeillä kuin myös välillä vähän nihkein tunnelmin. Puheet latauksiin perustuvista euromääristä tai kaupallisten kamppisten hinnoista ja oman yleisön tuntemus alkoivat olla tuttuja.

Yleensähän bloggaajien(ja/tai vaikuttajien) ansiot koostuvat kaupallisista yhteistöistä saatavista palkkioista, jotka määräytyvät usein jossain määrin seuraajamäärin (eli tavoittavuuden) mukaan. Ja joissain diileissä on kaupallisten yhteistöiden lisäksi tarjottu jonkinlaista kiinteää kuukausiliksaa (jolloin sopparissa on yleensä ehdotettu kuukausimäärä postauksille tai vaadittu sivulatausmäärä, joka tulee ylläpitää) ja useammassa tapauksessa on sovittu sivulatauksien määrään perustuvista tuloista, joiden suuruudesta sovitaan portaalin kanssa. (Esimerkiksi nyt vaikka 5 tai 10 euroa / 5000 latausta) tms, ja sivustolla pyörii usein display-mainokset.

Pikkuhiljaa touhusta alkoi saada vähän käsitystä ja omia lukuja ja palkkioita pystyi jo vähän laittamaan kontekstiin. Jolloin huomasi ympärillä olevan paljon sakkia tekemässä hommia aivan täysin paskoilla soppareilla! Naurettavien palkkioiden lisäksi monilla oli myös uskomaton pitkä irtisanomisaika päällä, paperilla oli lupauduttu todella tiiviiseen postaustahtiin tai pahimmissa tapauksissa oman brändin oikeudet oli lähes menetetty portaalille. Tai irtisanomisajaksi oli kielletty kaikki oma myynti (_tulevalle_ sivustolle) ja irtisanomishetkenä kuitenkin lopetettu myynti myös portaalin toimesta. Jossain vaiheessa tuntui, että puolet porukasta yritti saada blogiaan portaaliin samalla, kun osa porukasta yritti päästä pois.

Soppareissa saattaa myös olla aika rajoittavia pykäliä, jotka estävät kaikkien omien juttujen sopimisen tai esimerkiksi vähän hähmäisesti kieltävät perustamasta blogin brändille Instagram-tiliä tai tekemästä vaikka podcastia toiselle mediatalolle. Yhteistyöhön saatetaan tietty lähteä hyvässä hengessä, että kaikesta voidaan aina sitten kivasti sopia tapauskohtaisesti, mutta jos kaikki ei menekään smoothisti on turha palata puheisiin, kun nimi on paperissa.

Eikä sillä, että itsekään olisin varsinaisesti suuri lottovoitto sisällöntuottajaosapuolena. Vähän ärsyttävä muija, eikä mitään linjaa jutuissa.

Mielenkiintoisia säätöjä on myös nähty portaalimuutoissa, joissa bloggaajan koko blogi on suunnilleen kadonnut yön aikana tai materiaalin (eli vanhojen tekstien arkiston) siirrossa ei ainakaan ole haluttu tehdä yhteistyötä. Vanhalta sivustolta voi siis saada mukaansa koodirimpsun, joka helpottaa uuden sivun kasaamista huomattavasti.

Aikoinaan ekassa portaalimuutossani vanha sivustoni leikki materiaalipaketilla niin huolella kissaa ja hiirtä, että olin jopa jo vähän otettu huomatessani jollain olevan intressejä puljata kustannuksellani. Alunperin arkiston siirtoa helpottava koodi oli ihan mutkitta luvattu toimittaa, ei ongelmaa.

Olin hoitanut tonttini sopparin mukaan, myös irtisanomisajan, tottakai, kaikki oli mielestäni sujunut ystävällisissä merkeissä. Kun siirron ja materiaalipaketin toimituksen aika tuli (ja lopulta myös meni), meileihin ei enää oikein vastattu. Kunnes kyselyjen jälkeen sain lopulta vastauksen, jossa pahoiteltiin viivästymistä. Jonka jälkeen oli vielä sairastapausta ja sitä ja tätä lopulta jopa kuukauden pelailun jälkeen, sain koodin lähtöpäivänäni, jolloin uusi blogisivustoni oli muuton aikoihin siirron takia alhaalla.

No niin, sopparihan ei velvoittanut vastapuolta toimittamaan pakettia ja ymmärrän, ettei yritys halua käyttää koodariaikaa sen kasaamiseen, se on ymmärrettävää ja aivan fine, MUTTA SILLOIN SITÄ EI TARVISI MYÖSKÄÄN LUVATA TOIMITETTAVAN. Voisi vaikka

a) lyödä paketille hintalapun, jolla kirjoittaja saa ostettua paketin

b) sanoa, ettei pakettia saa, jolloin tietää koodarin kanssa varautua rakentamaan uusi sivu eri tavalla

c) sanoa paketin saamisen olevan mahdollista, mutta vasta lähtöpäivänä

EIKÄ JOJOTELLA KUUKAUDEN AJAN JONKUN SAATANAN PIKKUBLOGGARIN JA KOODARIN AJAN JA HERMOJEN KUSTANNUKSELLA. Että saattepas ettepäs saa saattepas paitsi että ette saa. Samaan aikaan, kun saman toimituksen väki lähettelee postia, jossa ohjeistetaan kertomaan lähdöstä siten, että kaikille jää hyvä mieli ja lukijoille välittyisi positiivinen fiilis tästä. Joohan?

Väähän teki mieli pyyhkiä perseeni jookoskookos-ohjeistuksilla, joita ei TARVISI KENENKÄÄN KENELLEKÄÄN LÄHETELLÄ, jos omalta puolelta pidettäisiin kiinni sovitusta.

Olen joskus luottanut reiluun meininkiin ja hyvinä tyyppeinä pitämieni ihmisten sanaan, mutta sinisilmäisyys on vuosien aikana vähän karissut. Ekan portaalimuuttoni jälkeen hankin oman nettiosoitteen ja hostingin, jonka myös maksan itse, jolloin myös pysyn sivuston ensisijaisena haltijana. Ja sanottakoon tähän vielä, että esim kuukauden takaisessa portaalilähdössä kaikki meni kyllä hyvin ja sovitusti.

Neuvotteluissa pyörii paljon nuorta sakkia, nousevia vaikuttajia, jotka eivät ehkä edes tiedä olevansa jo aika isoja, tai aloittelevia yrittäjiä. Päätteeltä neuvottelupöytään kutsuttuja noviiseja, jotka eivät ehkä tiedä parastaan ja jalkansa oven väliin saamiseksi pienen painostuksen alla pistävät nimensä vaikka nollapaperiin. Viimeksi tänä kesänä taas törmäsin alaikäiseen, taitavaan sisällöntuottajaan, jolla on kanavissaan ainakin kaksikymmentä kertaa enemmän seuraajia kuin itselläni ja joka oli juuri tehnyt kamppiksen julistepalkalla.

Josta taas kaiken tämän uskomattoman sönkötyksen jälkeen päästään siihen, että hyvillä portaaleilla ja vaikuttajayhteistöitä välittävillä mediatoimistoilla todellakin myös on paikkansa(!!): vaikuttajien edunvalvojina ja luotettavana yhteistyökumppanina, luovassa suunnittelussa ja kaupallisten yhteistöiden ammattimaisessa hoitamisessa ja tehokkaassa myymisessä.

Oppirahoilta ei kukaan varmasti voi täysin välttyä, mutta viisi vuotta sekoiltuani ja kreiselyjä katseltuani sanoisin, että kannattaa ehkäpä kaikkien (itseni mukaan lukien) vähän katsoa, mihin perkeleen papereihin nimensä kirjoittaa. Kannattaa kysyä neuvoa kollegalta tai soittaa vaikka tutun tutulle ja muutenkin avoimesti keskustella diileistä, summista ja luvuista. Nykyisin on myös esimerkiksi asiantuntijajärjestö PING, joka jakaa tilaisuuksissaan kaikenlaista infoa ja muutenkin tietoa on helpommin saatavilla. Onneksi!

No niin, I rest my case ja menen nyt hetkeksi rappukäytävään rauhoittumaan, että kaikille jää hyvä mieli ja lukijoille välittyisi positiivinen fiilis aina kaikesta.

Ollaan viksuja ja reiluja!

Lue myös:

Blogin uudet tuulet

Blogien klassikkopostaukset

Blogin käsikirjoitustiimi paljastunut

Share

14 kommenttia

  1. Noora kirjoitti: Vastaa

    Siis niin hyvä meininki ja mieli olis MUUTEN, mutta sellaisina päivinä kun todella kaipaisin piristystä ja etsiydyn blgiisi, eikä siellä ole uutta postausta, olo on petetty ja turhautunut. Sitä mun on pitänyt kysyä, että onko Hippi ikinä hukannut/unohtanut lapsia mihinkään?
    -Noora

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Ihana , että mun tekstejä kaivataan! 🙂 Yritän pitää sopivan tahdin yllä, ettei tuu liikaa pettymyksiä <3

      Lapsia Hippi ei ole vielä hukannut tai unohtanut, ne on sille niin silmäteriä 🙂

  2. Lottovoitto kirjoitti: Vastaa

    Tää on silleen vähän hankala keissi, kun oot vaan niin paras, ettei kenenkään muun kannata mitään kirjoittamista ajatellakaan aloittavansa. Että vähän menee ohjeet hukkaan.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Lottovoitto on parhaat lukijat!!

  3. JP kirjoitti: Vastaa

    Aamen ja KIITOS! Kerrankin joku kirjoittaa suoraan näistä, eikä tässä mainutut sekoilut ole edes pahimpia! Hyvä!

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Kiitos! 😀

  4. Saara kirjoitti: Vastaa

    Hei olipa mielenkiintoista lukea vähän näistä kulissien takaisista jutuista että miten nämä yleensä menee. Lukijalle ei kyllä koskaan ole välittynyt oikein mitään tuollaista. Siis että olisi säätöä siirron tai jonkun portaaliasian kanssa, vaan aina kaikki on pimpelipom. Tai ehkä tietäjät tietää ja huomaa asian, mutta näin vaan rivilukijalle aika välittynyt kuva, että menee ihan smuutisti ja hianosti.
    Ja kiitos blogistasi, oli se portaalissa tai itsenäinen tai missä vaan, se on mun ja mun ystävien ylivoimainen suosikki aina! <3 <3 <3

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Kiitos ja enpä tosiaan ole näitä ongelmia tai haasteita täällä tai muutenkaan missään avannut..
      , kyllä nytkin mietin, että onko tämä nyt oikeestaan lukijalle mitenkään kiinnostavaa tai aiheellista sisältöä, eikä varmaan kaikille olekaan, mutta ajattelin silti kirjoitella. Ollut mielen päällä tämä ja oon muutenkin ajatellut pitää linjani, että ”tää on mun blogi ja mää kirjoittelen, mistä mua huvittaa” ilman sen suurempia laskelmointeja 😀
      Mukava kuulla, että kiinnosti ja kiitos lukemisesta! 🙂 <3

  5. Milla kirjoitti: Vastaa

    Mahtava postaus, niin samoja asioita pistänyt merkille ja kuullut. Monet portaalit tarjoavat just nollasoppareita, vaikka vaatimuksia on postausmäärien ym. Kanssa – mutta tuskin kukaan allekirjoittaisi sopimusta siitä, että tekisi vaikka 5 päivää töitä kuussa 0e/kk hinnalla jokaikisenä kuukautena. Muutenkaan omasta mielestäni ei ole ok, että samalla nollasopparilla halutaan oikeudet kuviin ja kaikkeen sisällöntuottajan tekemän sisällön käyttämiseen korvauksetta esim. Lehdessä tai verkkosivuilla.

    Monilla on myös ollut hankalaa blogimuuttojen kanssa ja joillain on luvattu vaikuttaja yhteistyöhön edes kysymättä ensin vaikuttajalta… Ja sanotaanko näin, että jos katsot millaiset tulot jollain suositulla vaikuttajalla on ollut portaalissa vs. Yksityisenä yrittäjänä, niin on melkoiset erot vuosien välillä! Kiitos tästä, huippu postaus ???

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Joo, nuo oikeushommat kun vielä painaa kupissa niin on kyllä paskoja sopimuksia. Juurikin tuo, että palkkaa ei heru, mutta oikeudet menee sitten silti toiselle osapuolelle. Ihan käsittämättömiä diilejä oikeesti. Saakeli!!

  6. Anna kirjoitti: Vastaa

    Tosi hyvä oli lukea tällainen postaus! Kun kuitenkin enemmän oon tiennyt muusikoiden hämäristä näkyvyydellä palkitsemisista, niin on tosi hyvä, että myös bloggaajien kohdalta näitä tuodaan päivänvaloon. Vaikkakin eipä tuo nyt yllätyksenä tule, Suomessa ehkä tupataan uskomaan lähinnä koulutuksesta saatuihin meriitteihin ammattilaisuuden ja kunnollisen palkan merkkeinä, ja perinteiseen mainontaan ainoana, johon kannattaa rahojaan pistää. Varmaankin nämä alkavat muuttua!

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Joo, kyllä tätä erikoismeininkiä on alalla kuin alalla.
      Mietin sitä juuri kirjoittaessani, että pätee kyllä taas niin moneen asiaan!

  7. Joogi kirjoitti: Vastaa

    Loistava kirjoitus! En ole aiemmin törmännyt tällaiseen postaukseen koska siltoja ei luultavasti haluta polttaa omalle sivulle siirtyessä. Nämä palkkiojärjestelmät pitää saada läpinäkyvämmäksi jotta kuluttajat voivat äänestää “jaloillaan”, jos jokin mediatalo toimii epäreilusti.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Joo, kyllä itseasiassa itekin pitkään mietin, että kirjoitanko aiheesta.
      Mutta ei huvittanut enää olla varovainen, kun käytös alalla on ollut välillä niin räikeää. Ärsytti!

      Mutta onneksi tosiaan ala on mennyt eteenpäin ja uskon kyllä tämän säätämisen pikkuhiljaa muuttuvan.

Vastaa käyttäjälle Lottovoitto Peruuta vastaus

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.