Viime viikolla kävimme Food Club Bloggers -porukan kanssa nauttimassa Riesling- ja Spätburgunder -Viikkojen antimista ympäripäissään Tamperetta. Perinteiset saksalaiset teemaviikot ovat levittäytyneet jopa yhteentoista mahtavaan ravintolaan pitkin kaupunkia, joten rieslingin ja parsan maistelu toimii halutessaan ihan kelpo approkierroksena.
Aloitimme ravintolakierroksemme Hellasta ja Huoneesta, jossa tarjolla oli neljän ruokalajin menu sekä Saksan tunnetuimman tilan, Raumlandin, kolme eri viiniä.
Alkuruoaksi söimme friteerattua kampasimpukkaa ja paahdettua keräsalaattia, pääruokana oli hiillostettu silakka, jonka jälkeen tarjoiltiin lampaan sydäntä(!!), saksanpähkinäpestoa ja valkoista parsaa.
Jälkkäriksi oli mantelituille, raparperia ja vaniljaa. Nam! Hellan ja Huoneen menu sekä viinit olivat ihania.
Saksalaiset kuohuvat sopivat kaikki maisteltaviksi kaltaiselleni loppasuulle ja Saksassa asustaneelle haikailijalle. Muutenkin koko kierroksen ajan kuivissa sekteissä maistoin saksalaisten ystävieni kanssa vietetyt nuoruusvuoteni, en ihmettele yhtään saatuani kuulla saksalaisten juovan maailman eniten kuoharia! Und ein bisschen sekt oli juhlien ja illanistujaisten vakkari niin Berliinissä kuin pienemmissä pitäjissäkin..
Seuraavaksi suuntasimme kauniiseen Finlaysonin palatsiin, jossa riesling-viikkojen aikana on tarjolla kolmen ruokalajin menu. Palatsi panostaa klassisempaan linjaan teema-annoksissaan, kuulemma asiakkaat tykkäävät perinteisestä meiningistä.
Ystävällinen ravintolapäällikkö kertoi tarkasti palatsiin valituista riesling-viikkojen viineistä, jotka kaikki tulevat pieneltä perhetilalta Borell-Diehliltä Pzalzista.
Maistoimme menun annoksista kahta: klassisista parsaa..
sekä jälkkäriksi raikasta mansikka-raparperi parfaita! Nam!
Seuraavaksi pidimme pienen juomatauon ihastuttavassa Champagne Bar Santessa, jossa ravintoloitsija Tuula Tikkanen otti meidät lämpimästi vastaan. Sante keskittyy Riesling- ja Spätburgunder -Viikkojen tiimoilta olennaiseen: tarjoaamaan laseittain erinomaisia kuohareita!
Maistelimme neljää saksalaista sektiä. Innostuneen ja asiantuntevan esittelyn opastamana osasin itsekin löytää lasistani Tikkasen mainitsemia makuja, kuten kinuskia! Jee!
Muutenkin riesling-kierrokseni parasta antia joka kohteessa oli keskittyä maisteluun sekä kuunnella viinien ja erilaisten viinitilojen taustoja, joita osaavat asiantuntijat avasivat maaperää ja ilmastoa myöten.
Ihmiset ovat parhaita ollessaan innoissaan.
Santesta jatkoimme Ravintola Berthaan, jossa vanha lukiokaverini Matti Kuukkanen-Fager kertoi valikoineensa Berthan teemaviikoille vain viinejä, joista hän pitää. Muistelinkin Matin aina olleen ihan tervejärkinen kaveri.
Samaa ei voinut sanoa Pullonhenki-blogin Katrista, joka maistettuaan syljeskeli lähes kaikki Matin tarjoilemat seitsemän viiniä muovirasiaan. Enkä itsestäni, joka ei ollenkaan syljeskellyt kuppiin ollen Bertha-reissun jälkeen aika kännissä.
Yllättävää.
Tilani ei kuitenkaan mitenkään liity siihen, että sanon Berthan grillatun parsan kera paahdettua kerman, kuivatun mateenmädin ja kuivatun tyrnin olleen koko kierroksen paras annos! Myös Berthan leipä sekä muut keittiöstä kannetut naposteltavat, silakat sun muut kaunokaiset olivat mutkattomia ja hullun herkullisia.
Joskus hillityt finedining-mestat tuntuvat vähän seesteisiltä pirskahteleville ja kuohuville illoille, mutta Berthassa oli leppoinen ja mukava tunnelma sekä hyvää musaa! Viihdyin ravintolassa todella hyvin. Ajattelin viedä Hipin Berthaan syömään heti, kun seuraavan kerran taas lähdemme kaksin parsalle.
Berthasta jatkoimme vielä Ravintola C:hen, jossa näin kahtena keittiömestari Ilkka Isotalon, jota viime kerralla luulin tähtibloggariksi. Kahtena näin myös C:n teemaviikkojen annoksille räätälöidyt viinipaketit, mutta onneksi selvisi sen olevan tarkoituksellista: C:ssä viineillä voi vähän hifistellä tilaamalla kaksi erilaista viinipakettia, jolloin annosten kanssa voi testailla erilaisia, niille sopivia viinejä.
Ennen alkuruokaa maistelimme kuhanposkea ja muita Isotalon pikkelöimiä ihastuttavia piiperrysskördispördejä sun muita oksia. Tittiririi.
Alkuruokana oli heinällä savustettua hauenmätiä, heinäcreemiä, mallaskeksi, possun niskaa capocolla, ylikypsää selleripyrettä ja pakastekuivattua puolukkaa, tietysti!
Kuulostaa sekoilulta, mutta maistui erinomaiselle.
Eikä Ilkka tietenkään voinut taaskaan olla muutenkaan kunnolla, kaverin on aina pakko kikkailla: jälkiruoaksi saimme hattarat (!!), joiden sisällä oli yllärinä mustaherukkatikkari. Että repikää siitä!
Hattarakin sopi viinin kanssa, niin kuin kaikki muukin, sillä viiden ravintolan sektien jälkeen kaikki ei-kuppiin-sylkevät rieslinginystävät alkavat väkisinkin olla vähän hattarassa.
Kokeilkaa vaikka itse! Riesling- ja Spätburgunder -Viikot jatkuvat 20.5. asti eri puolella Suomea! Kannattaa tsekata, mukana on myös monta muuta kaupunkia.
Tampereella teemaviikoilla on messissä yksitoista ravintolaa ja osa blogiporukastamme kiersi vähän eri ravintoloita, joten kannattaa vilkaista myös muita postauksia blogeissa Sivumaku, Pullonhenki, Kipparin Morsian, Mansen Muijat, Savusuolaa ja Missä olet Laura. (Esimerkiksi Pullonhenki-blogissa on syvennytty viineihin ihan kunnolla!)
Meillä oli mukava ilta. Osuvien viinien ja seitinohuen hattaran lisäksi nautin erityisesti kaikkien ravintoloiden asiantuntevista tarinoista. Suosittelen poikkeamaan maistelemassa saksalaisia kuohuvia. Prost!
Kuohuvaa tiistaita!
